Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 9 päivänä Loka-kuuta 1841.N:o 41. Huomena, 18 Sunnunt. P. Kolminais. päivästä saarnaavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa Puolipäivä-saarnan v. Kirkkoherra Relander; Suomalaisessa seurakunnassa Kirkkoherra Norring; Saksalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoherra Stolpe. Ensi-Perjantaina 15 päivänä tätä kuuta saarnaa Lagmanni-oikeuden saarnan Linnan Saarnaaja Lundan. Viipurista. Viimeisenä Tiistaina 5:tenä päivänä tätä kuuta alkoi Keisarillinen Viipurin Hovi-oikeus tämävuotisen Syys-istuntonsa. - Äsken päättyneen Syys-kuun 16 ja 17 päivän välillä yöllä muuttui ilma meidän tienoilla äkkiään kauniista kesästä syväksi syksyksi ja jo seuraavana päivänä aamulla satoi lumi-räntää väkevällä myrskyn voimalla niin ololta, että maa siitä hetkikaudeksi valkeni. Sittenpäin on olllut enimmäksi osaksi kylmiä, selkeitä päiviä, vähemmin pilvisiä ja tuulisia, myrskyjä ja sateita vielä sittenkin vähemmin. Sen tähdenpä maat vielä ovatkin sangen kuivat. Laihoja ei kiitetä sangen hyviksi; ollaan kuultu sanottavan, että kuivat ilmat ovat siihen syynä. Porvon Hiippakunnan Sanomia. Kirkkoherran tutkinnossa on ollut Kiteen Kappalainen U. W. Telén. - Jaakimvaaran Kirkkoherran vaaliin on pantu: 1:ksi Nurmijärven Kappalainen J. F. Berg, 2:ksi Padasjoen Kappalainen J. J. Lindeqwist ja 3:si Kiteen Kappalainen U. W. Telén. - Kirkkoherran Vaalissa Kerimäellä on Kadetti-Koulun Opettaja D. F. Walle saanut enimmät huudot. - Nilsiän Kirkkoherran Apulainen A. Landgren on määrätty Rukous-huoneen Saarnaajaaksi Rautavaaraan. -2-Askanio Novasta Taurian Läänissä Venäjän valtakuntaa ilmoittaa yksi Tezman niminen Herra seuraavaista: Se on tietty ett'ei ainoastaan näljän pakko, vaan myös veren halu ajaa sudet karjalaumoja raatelemaan. Yhdessä silmänräpäyksessä voipi 20 ja 30 lammasta tulla purruksi. Vaikka nämät haavat harvoin ovat kuollettavaiset, niin usein kuitenkin lampaat niiden päälle-seuraamista hukkantuisivat, jos ei parantavaista ainetta löytyisi. Vuonna 1836 30:päivänä Syys-kuuta karkasi susi muutamaan lammaslaumaan ja puri 23 kappaletta. Paimen ja minä tiesimme kuinka vaikiaita se on parantaa senkaltaisia puremia, ja pidimme parempana tappaa purrut lampaat pois. Silloin tuli likeella asuva Tartari meidän luoksemme ja tarjoiliksen vaivata ja maksuta puolessa hetkessä parantamaan kaikkia lampaita. Minä sallin hänen tehdä mitä hän parhaaksi katsoi, koska minä usein olin havainnut maassa syntyneillä olevan hyvän tiedon parannus-keinoissa. Tartari etsi vanhoja eläimen luita, teki valkian ja pisti siihen luiden nenät. - Niin pian kuin tuli oli niihin tarttunut, pani hän palavan luun haavain päälle, jotka kohta kuivivat. Lampaat eivät näkyneet tuntevan mitään kipua siitä, vaan pirtenivät kohta ja ei milläänsäkään siitä olle, juoksivat laumalle ja rupesivat ruohoa syömään. Haavan päälle nousi paksu polttokuori, joka muutaman viikon kuluttua itsestänsä mureni. Kaikki 23 lammasta, joita susi oli purrut, tulivat jälleen terveeksi, ja ei yksikään niistä haavain paratessa nähtävästi laihtunut. Ennen oli meillä tapana parannella senkaltaisia haavoja paloviinalla taikka kusella, ja saattaaksemme niitä vuotamaan panimme niiden päälle jotakin syöpää ainetta. Siitä tuli usiasti matoja ja liikaa lihaa haavan ympärille, jota me taas poltetulla alunalla taikka sinisellä vitriolilla koimme poispoistaa; vaan tämä parannus-neuvo oli harvoin auttava, ja sillä välillä voipuivat lampaat niin, että ne vihdoin voimattomuudesta kuolivat. Seka-Sanomia. Niin kuin kaikki muut asiat maailmassa, niin ovat myös Aviisit eli Lento-lehdet eri-paikoissa eri-muotoiset. Suurin näihin asti tuttu lehti on se, jota on äsken aljettu toimittaa Amerikassa, ja joita jo muutamia Numeroja on ilmestynyt. Lehti on pituudellensa puoli-viidettä kyynärää eli puolitoista syltä, ja vähä kolmatta kyynärää leviä. Sangen pienillä kirja-merkeillä painettuna sovittaa yksi lehti sisäänsä sen verran kuin kahdeksan kohtuullista kirjaa. Kukapahan meidän maassa hyvitä päiväpalkoita ottaisi työksensä lukea senkaltaista lehteä päästä päähän? -3-Mutta vesi-pisarten asemasta alkoi se kohta viskoa kiviä, ja nämät, joita pian rupesi satamaan täysiään, peittivät vähän ajan perästä koko maan muutaman virstan pituudelta, painain, mikä enemmin mikä vähemmin, mutta suurimmat aina puoleen naulaan asti, niin että eläimille tuli suuri tuska ja vaara sekä myös paljo vahinkoa. Lintuja meni joukko kuoliaksi. Muun vahingon suuruutta ei voi arvatakaan; sanotaan vaan että sadet, jota kesti neljänneksen tuntia ( tiimaa ), turmeli ja hävitti piammasti kaikki. Jospa vielä olisi pitkistynyt kahdeksi verraksi sitä vasten, niin eipä totta koko maanpaikkaan olisi jäänyt ruohon päätä, vielä vähemmin muuta elonomaa jälelle. - Ihmeellisin kulku, jota koskaan on kuultu mainittavan on se, jolla Brunel niminen Engelsmanni äsken liikkui Londonin ja Bristol kaupunkien välin, jota on lähes 17 Ruotsin penikulmaa, höyry-vaunuissa 100 minutissa. Jos Suomen maassa voisi matkustaa eli, paremmin sanoakseni, lennellä sillä lailla, niin saisi Viipurista vuorokaudessa käydä Turun kaupungissa kahdesti edes takaisin, rantatietä myöten, ja vieläpä sittenkin jäisi 4 tuntia lepo-ajaksi. Tarina. Englannissa suuresta rikoksesta oikeuden eteen vedetty pahantekiä tunnusti julkisesti itsensä asian syypääksi. Mutta kun tuomari käänniksen lautakuntaan päin kysymään miksi he tätä asiaa katsoivat, päättivät he häntä viattomaksi koko kanteeseen. Tuomari tästä vastausta oudostellessa, sanoi vanhin lautakunnan jäsen, että he olivat tunteneet miehen hamasta lapsuudesta ja sen kautta tulleet tietämään, että hän koko elinaikanansa ei ollut totta puhetta puhunut. - Hyvin vaatehdittu Herrasmies tuli kerran suutarin tykö, vaatien häneltä saappaita ostaksensa. Monia koeteltuansa sattui viimein pari eteen, joka kävi hyvästi jalkaan. Sillä välillä oli toinen vieras tullut tupaan, joka sieppasi Herran omat saappaat kainaloonsa, ja kiisi samassa pakoon. " Kah! varas viepi saappaanne! " huusi suutari hämmästyksissä, vaan Herra, sanaakaan sanomata, viskasi lakin päähänsä ja alkoi, suutarin saappaat jaloissa, pönnistää perästä minkä jaksoi. Naurain tuota lystiä tapausta, kävi suutari odottamaan herra-mukaisen ja saapastensa takaisin tuloa, mutta eipä kuulunut kumpaistakaan, vaikka hän osotti hyvän kotvan, ja kukatie vielä nytkin <> odottanee; - sillä herraksi vaatehdittu ja saapasten viejä olivat molemmat yksiä miehiä, se on, vanhoja ja oppineita varkaita. -4-Seuraavaiset Laivat ovat täältä pois lähteneet: Loka-kuun 1 p. Örn, U. F. Åström, Helsinkiin, ruisjauhoilla; 6 p. Amalia, J. Joselin, Haminaan, tyhjänä. [Ruotsin- ja saksankielistä tekstiä] Viipurissa, painettu Johanna Cederwallerin ja Pojan tykönä vuonna 1841. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|