Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 11 päivänä Joulu-kuuta 1841.N:o 50. Huomena, 3:tena Adventti-Sunnuntaina saarnaavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoherra Relander; Suomalaisessa seurakunnassa Arkidiakonus Hougberg; Saksalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoherra Stolpe. Julkinen Jumalan Kiitos, eli Latinaksi Te Deum laudamus. Isä! joka jalommasti autat aina maailmaa, laihon lailla hartahasti kansa kohdes kumartaa, juhla-laulu lausuvainen kirkossas on kaikuvainen. Kilvan kiitos kandakamme luokse Luojan laupiaan, riendäkämme riemussamme tahtoansa tundemaan, jonga armo, voima, valda, täytti toivon avaralda. Hurskas, Hyvä Hallitsia! valmis meitä muistamaan, valtiasten vallitsia! käännä korvas kuulemaan äändä kansan kiitollisen, omaisuudes onnellisen. Ilo on nyt ilman alla, riemun aika aljetaan, halleluja huminalla Laupiaalle lausutaan; Lohduttajan armo-laina ombi meille aldis aina. Viimein valo iäisyyden armon kautta avataan, Valdiaalle väkevyyden <> voiton virttä veisataan. -2-Vanha Suomalainen. ( Muualta saatu ). Kertomia menneestä kesästä Jyväskylän kaupunnin tienoilla. Lopulla Huhti-kuuta alkoi Jyväsjärvi, joka on Jyväskylän alla, aukenemaan. 3 p. Touko-kuuta se oli jo jäätönnä. 30 p. Lokak. Jyväsjärvi meni jälleen jäähän. Tänä vuonna kesä niin muodoin kesti 6 kuukautta näillä tienoilla; ellei vielä sulane jää ennen Joulua. Touko-kuun alusta Loka-kuun lopulle oli Jyväskylässä suurinta lämmintä 28 pykälän lämmin, Celsouksen Lämme-ilmoittajan eli Thermometerin jälkeen. Se tapahtui 25 p. Heinäk. kello 2 j. p. - 27 Pykälän lämmin oli 19 p. Kesä-kuuta kello 2 j. p. Suurin pakkanen mainittuna aikana oli yöllä 29 ja 30 p. välillä Loka-kuussa, jolloin oli 14½ pykälän pakkanen saman Lämme-ilmoittajan mukaan. Ilman-ilmoittaja eli sään ennustaja, Barometeri, oli sanottuna aikana korkeina 31 p. Lokak. päivä-sydänä: oli muka sillon 25,94 *). -2a--2-Seitsemän kertaa kuului Ukkosen jyrinä. Erinomattain kovasti salavoitsi ja jyrisi Ukonilma 4 p. Kesäk. Päivällä oli 24 pykälän lämmin, vaan väheni iltapuoleen 12 pyk. lämpimäksi. Ilman-ilmoittaja näytti 25,13 mutta aleni vähän Ukonilman tullessa. Niinikään kävi 14 p. Elok. illalla kova ukonilma; semminki salavoitsi tahi iski tulta silloin hirvittävästi. W. Kilpinen. Suomalaisia arvoituksia. Akka aittahan menei, kasinpää on kainalossa? Kiinu ( pyöhin ) kainalossa. Akka alla, ukko päällä, tervaslastunen välissä. Nuotio. Akka kaksihampainen, kesän syö, talven makaa? Aura. -3-Kartta. Akka loukossa, sata silmää päässä? Seula. Akka sylen pituinen, käet kahen syleiset, kivikontti selässä? Patsas, orres ja kiukoa. Alaspäin täynnä, ylöspäin tyhjänä? Lakki. Alimmainen ähkää, päällimäinen löyhkää? Ihminen ja vasta ( vihta ) kylpeissä. Alla aartehet makasi, päällä peiposet pemasi? Laiva. Alla ankelit asuvat, päällä peiposet pesivät? Hamppumaa. t. hamppuliko. Alla navan naputtaa, päällä polven poputtaa, missä musta sihen pistää? Tuppi. Alla panee siis, siis, päällä panee hos, hos? Saunan kiukoa ja vasta kylpeissä. Altani syötiin, päältäni syötiin, itse söin ja itseäni syötiin? Akka syöessään puunjuurella, imetti lasta, sammakko juurien kolossa söi alla, orava puun latvassa päällänsä. Alti veessä makaa, ei koskaan märkäne? Kieli. Ammoo kuin vasa, määkii kuin lammas. Sammakko. Ampu haapaman mäeltä, vesitetren vempeleeltä, suuton söi, käsitön otti? Päivä sulattaa lumitykyn puun oksalta eli lyngykseltä. Arkku alla, mylly päällä, myllyn päällä kilkuttaja, korpi päällä kilkuttajan, oravia oksat täynnä? Ihmisen maha, leuat ja hivukset. Aunikki ammuu, Jounikki joukuu pyhän pellon pientareella? Kirkon kello. Eelleen jälelleen kävelee? Kyntäjä t. Aura. t. Kellonlekku. Eellä Aatamin syntynyt, mies kotihin tuopi, kumarteleksen kun kuningasta? Käsikivi. Ees taas pyörivä? Käsikivi. Ees kiverä, taas kiverä, päältä kiverä, keskeä kiverä, niin kiverä, ettet arvaa'kaan? Pyssynlukko. Eespäin iltasella, taaspäin aamusella? Akkunan lauta. Eestä kun terä, keskeltä kun säkki, perästä kun luuan varsi? Kissa. Eestä ora, keskeltä kerä, perästä petkelen terä? Kana. Ei huku veessä, ei pala tulessa, eikä mahu maanrakohon? Nimi. -4-Rasva. Ei veessä vajo, eikä heinissä kahaja? Päivänpaiste. Eistä eränä, keskeä keränä, perästä petkelen teränä? Kana. Elävä alla äyhkää, kuollut päällä löyhkää? Ihminen ja vasta kylpeissä. Elävä arkku, häilyvä hauta, puolikuollut ruumis? Jonas valaskalan vatsassa. Elävä hauta, elävä ruumis? Jonas valaskalan vatsassa. Elävä pitää puusta, nuora puun nenässä, surma nuoran päässä, henki surman suussa, liikkuva hengen eessä? Kalan onkiminen. Elää mailman alusta maailman loppuun asti, ei koskaan viiettä viikkoa näe? Kuu. Emo se hyvin menevi, varsa kahta kauhiammin, yhet suitset kunki suussa? Rukki, rulla ja siima. Enikkata, venikkata, viukkaa, vaukkaa, eurin, teurin, pohjaa? Kylpyvasta. Enkelit laulaa, ilmassa lentäin, tuomari tonkii tuoresta multaa? Syöpäläiset ja sika. Seka-Sanomia. Turengin kestkieverissä Vanajan pitäjässä Hämeen maassa nähdään isännän ja emännän kuvat, isännältä itseltä maalattuna. Matkustavaiset, jotka ovat mainittuja kuvia nähneet, kiittävät niitä hyvästi tehdyiksi. Senkaltaisista kuvista, tehdyistä maalaus-keinon oppineilta, maksetaan esivallan-säätyisiltä satoja ruplia. Ja vaikka edellä mainitut kuvat ei voi olla näihin verrattavat, niin on kuitenkin ihmeeksi pantava, kuinka oppia käymätöin talonpoikanen mies on voinut senkaltaistakaan toimittaa. - Majuri J. Karsten on saanut Keisarilliselta Majesteetiltä luvan asettaa Kuopion Kaupunkiin kirja-kauppaa ja kirja-pajaa. - Ruotsin kuningaan Johan III sanotaan Suomen Herttuana ollessansa ja Turun Linnassa asuntoa pitäissänsä, lähettäneen Ranskan Kuningaalle Suomen kielellä kirjoitetun lähetys-kirjan. Eipä Suomen kieltä liene ei sitä ennen eikä sen jälkeen samankaltainen kunnia kohdannut. Tätä Aviisia seuraa Lisä-Lehti. Viipurissa, painettu Johanna Cederwallerin ja Pojan tykönä vuonna 1841. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff. -5-N:o 50. Vuonna 1841. [Ruotsin-, saksan- ja venäjänkielistä tekstiä] -6-
|