Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 4 päivänä Joulu-kuuta 1841.N:o 49. Huomena, 2:sena Adventti-Sunnuntaina saarnaavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa Arkidiakonus Hougberg; Suomalaisessa seurakunnassa Apulainen Winter; Saksalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoherra Stolpe. Viipurista. Pari, jos ei kolmia, kertaa on meillä talvi jo ollut tulolla ja joka kerta keli sangen välttävä. Mutta nyt taas ei ole enää kelistä mitään jälellä, ja tuuli ja ilma sangen muuttelevainen. Muutamia muinoisten kansain, erinomattain Hebrealaisten, tavoista. Huoneet. ( Jatkanto 43 N:rosta. ) Egyptin maalta palattuansa ja maanviljeliöiksi ruvetessa, alkoivat Hebrealaiset myös rakentaa vahvoja ja järkäyttämättömiä asumia. Varakkaamman huone, oli niin kuin melkein koko itämaalla on tapana, linnan muotoon, kaikelle neljälle kulmalle rakennettu pihan ympärille, joka oli taikka kivinen, niin kuin katu, taikka ruohoinen ja puilta varjoitettu. Sinne kokountuivat vieraat pitohin, sekä myös muissa sattumissa. Siellä oli myös kaivo kylmää vettä eli lähde. Auringon kuumuudelta ja räkötykseltä suojellaksensa peittivät koko pihan palttinaisella eli liinaisella katoksella. Ympäri pihan oli tavallisesti kahdessa radissa pilaria eli patsaita, joiden välissä enimmiten vieraat otettiin vastaan. Niiden päällä oli usiasti silta, johon toisesta eli ymlimmäisestä huonet-kerrasta pääsi, ja josta voi nähdä koko pihan ja mitä siinä tapahtui; tämä silta-rakennus oli useimmiten reunapuulla varustettu. Portti eli <> veräjä kadulle päin oli tavallisesti suljettu, ja siinä orja vartiana. -2-Tästä portista sisään päästyä, tultiin esihuoneeseen, jossa myös vieraita otettiin vastaan. Siitä taas jouduttiin rappuja eli portaita myöten ylos toiseen huonet-kertaan, taikka mentiin oven kautta edellä nimitetylle pihalle. Takimainen osa huonetta oli naisten asuntona, jota Arabialaiset ja Persialaiset kutsuvat Haremiksi ja joka, jos huonet on pieni ja ahdas eikä neljän kulman täyttävä, on yläkerrassa. Jos sitä vastaan piha on väljä ja isäntä rikas ja suurta sukua eli säätyä, niin on puoliso-nimellisellä, niin kuin muinoin Pharaonin tyttärellä, joka oli Salamonille kihlattu, ja Estherillä, taloutensa omissa erinäisissä huoneissa, joilla ovat omat pihansa, yrttitarhansa, ilomajansa ja kylpykeinonsa. Luultavasti olivat huoneet Josuan aikana vielä pienet, mutta Egyptissä oli niitä jo sangen vanhoina aikoina 4 ja 5 kertaisia. Salamonin hovi oli kaksikertainen. Katto oli harjata, se on, tasainen eli lamakka, kuitenkin sen verran luisuva eli kallallinen, että vesi pääsi maahan valumaan; sinne noustiin usiasti hengehtimään raitista ilmaa, taikka vietettiin siellä varin aikana koko yöt. Laki säätti selvästi ja kovalla käskyllä, että katos piti oleman rintavarjeluksella eli reunapuulla varustettu, että vaara ja vahinko vältettäisi. Katto oli köyhempien huoneilla peitetty turpeilla, mutta muutoin tiilikivillä taikka sekoituksella kalkista, hiekasta ja tuhasta, joka ei laskenut vettä läpitsensä valumaan. Katolle oli rakennettu parvi, joka ei ollut erinäiseksi huonet-kerraksi sanottava, vaan, ikääkuin joku ylennys eli katolle rakennettu maja näöltänsä, oli milloin yhtenä milloin kahteen pieneen suojaan jaettu. Tähän yksinäiseen suojaan, joka tavallisesti oli itse esipihan ylitse rakennettu ja johon omat portaansa johdattivat suoraan pihalta eli kadulta, meni isäntä, koska hän tahtoi olla rauhassa, pitää rukoustansa taikka ystävällisesti puhella jonkun ystävänsä eli tuttavansa kanssa. Monisten lienevät myös Israelitat täällä salaisuudessa vieraita Jumalia kumarrelleet eli muita sala-töitä harjoitelleet. Isoen kartanoen rakennukseksi otettiin suuria neljäkolkkaisia lohko-kiviä, jotka rauta-haoilla toisiinsa kiinnitettiin; sen tähden näkyy vanhoen kaupunkien jäännöksissä reikiä seinäkivissä, sitten kuin rauta jo on aikoja ennen ruosteelta syöty. Tavalliset huoneet rakennettiin tiilikivestä. Puuta ei tarvittu muualle kuin huonetten sisuspuolelle, oviksi tai ikkunoiksi, laeksi ja seinämille maata vasten, vaan ei silllaksi, jonka asemasta lattiat olivat maasta, tiilistä eli kivestä. Ikkunat eivät olleet lasista, jota siksi tarpeeksi ei ruvettu pitämään ennen kuin 3:nnella satakunnalla vuotta j. Chr. synt., vaan olivat taikka tykkänänsä avoimet, taikka jollakulla ristikolla, verkolla, lautaisella eli <> muulla senkaltaisella varustetut. -3-- Lukot tavallisissa asuma-huoneissa olivat puusta, nahka-nauhalla avattavat sekä suljettavat; avaimet, joilla lukkoja myös avattiin, olivat samaten puusta. Mutta eipä lukot olleetkaan varsin tarkat, sillä usiasti voi niitä paljaalla sormellakin aukoa. Ainoastaan kaupunkien portit, vankihuoneet ja yhteisten rahojen säästö- ja varjelus-paikat olivat vaskisilla eli rauta-lukoilla varustetut, joita sangen oudoiksi luettiin. ( Jatkanto toiste ). ( Muualta saatu ). Lyhykäinen viittaelma Suomen yleisestä Historiasta. Suomen oppineet ovat olleet epä-tietoisia ja ikäänkuin riidelleet, mitenkä eli minkä Päämiesten alla Maamme Yleinen Historia toimitettaisiin. Toiset ovat tahtoneet kirjoittaa Valtakuntanen ( Politisk ) historiamme Suomen Pispojen elon jälkeen, e. m. J. F. Kainonen, toiset Ruotsin Kuningasten hallitusta myöte. Jos Suomen Pispat, etenni muinosina aikoina, paljon maallisissakin asioissa vaikuttivat maassamme, ja piammasti Ruhtinan arvolla kunnioitettiin, niin kuitenkaan ei ole sovelias heitä panna " Kokoonpitäväksi perusteeksi " meidän yleisessä eli valtakuntasessa Historiassamme. Pitäkööt yli-siansa isänmaan Kirkollisessa Historiassa, vaan ei valtakuntasessa. Väärin on myöskin kirjottaa meidän Historiamme Ruotsin kuningasten oloa myöten; sillä joskohta samat miehet olivat Ruotsin kuninkaita ja Suomen Ruhtinoita, niin kuitenki toisessa tarkotuksessa olivat Ruotsin, toisessa Suomen Hallitsioita. *) -3a-Jos vainen samat miehet olivatki meidän ja Ruotsalaisten yhteiset, ja vaikka maan Suomen ja Ruotsin asiat olivat yhteen juotetut, niin kuitenkin oli näillä eri-kansoilla erinäiset edut ja omituiset luonnot hoideltavina ja valvottavina Ruhtinalta. ] -3--3a--3-Suomen itsenäinen aika, eli aika jona Suomalaiset tulivat ja asettuivat Suomenmaahan, asuivat tässä itsenäisesti ja vapaasti; Heidän sodat tullessa tähän ja ollessa täällä, ja heidän kansallisen elämän aamu-hämärä. Kansan Runot, tarut ja muiden kansojen Historiat ovat säilyttäneet näistä ajoista muutamia tummia kuvia. Usko oli pakanallinen. -4-1156 Vuoden tienoilla j. kt. s. tuli Ruotsin kuningas Erik yhdeksäs Suomen Kristin oppia miekka kädessä levittämään. Suomen Sankarit sotivat sekä itsenäisyydensä ja vapaudensa että vanhan uskonsa tähden; mutta korkiamman uskon valo vei voiton, niin että siitä lähtein Suomalaiset vähitellen saivat kristin opin ja ynnä Ruotsin yhteiset Ruhtinat eli Hallitsiat. Tämä Paavin uskon aika kesti v. 1523 tienoille. III. Alkava Gustav ensimäisestä ja kestävä Suomen eroamiseen Ruotsin valtakunnasta, eli viimeseen Suomen sotaan. Suomi tehtiin Suuri-Ruhtinaskunnaksi: Suomen Hallitsiat kantavat Suuri-Ruhtinan nimen. Valistus alkaa tungeta Suomeen. Lutheruksen usko tuli Pää-uskoksi. IV. Viimeisestä sodasta v. 1808 näihin asti. Suomalaiset saivat oman Hallituksen omaan maahansa. Suomen Suuri-Ruhtinat ovat Keisarina Venäjällä. Lutheruksen usko on pää-uskona. Maalliset edut lisääntyvät ja Suomalaisuus ynnä Isänmaan-rakkaus leviää leviämistään. S. Hilponen. Suomalaisia arvoituksia. *) -4a--4-Ihminen. Ajan rakoon mahtuu pieneen, pirttiin ei suurenkaan? Uitto ( Salko ). Ajan raosta katsovainen, kiven päältä kiiltäväinen? Tähkä ja käärme. Aistikki ammoo, toistikko toivoo keskellä linnaa, parasta paikkaa? Pappi saarnaa kirkossa. Aitta alla, mies päällä, siinä lyöä kalkuttavi? Mies huonetta salvaa. Aitta alla, mylly päällä, tikku viita myllyn päällä, tihku viiassa orava? Ihmisen vatsa, suu ja hivukset. Aitta kulkee, mies sisässä? Laiva. Akan rätsinä ajalla, se on täitä täynnä? Lukin ( hämähäkin ) verkko. ( Jatkanto toiste ). Tätä aviisia seuraa Lisä-Lehti. Viipurissa, painettu Johanna Cederwallerin ja Pojan tykönä vuonna 1841. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff. -5-N:o 49. Vuonna 1841. [Ruotsinkielistä tekstiä] -6-
|