Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 30 päivänä Tammi-kuuta 1841.N:o 5. Huomenna, 4 Sunnuntaina Loppiaisesta saarnavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa Kirkkoherra Norring; Suomalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoh. Relander; Saksalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoh. Stolpe. Tulevana Torstaina 4 päivänä Helmi-kuuta saarnaa Hovi-oikeuden saarnan Kirkkoherra Norring. ( Muualta saatu ). Pelto-ruukista ( Pellon viljelyksestä ). Hyvä pellon viljelys on varallisuuden vahvin perustus ja valtakuntien luotettavin rikkaus. Tämä olisi siis kaikilta, mutta varsinkin maanmieheltä harjoitettava, ja alinomaa tutkisteltava, tiedusteltava ja perusteltava. Minun mielestä tähän tilisi lukea: 1:i Ylellisen märkyyden poishankinto ( ojittaminen ); 2:i Ruoka-mullan pehmittäminen ja sekauttaminen tarpeelliseen syvyyteen ( kyntö ja muu ruukki ): 3:i Peltomaan pitäminen kohtuullisessa voimassa ( sonnittaminen ja väettäminen tarvetta myöten ); 4:i Hyvän siemenen hankinto sekä kylvö oikiaan aikaan ( hyödyllisen kasvun vaikuttava siementäminen ); ja 5:i Elolajien muuttaminen eli vaihteleminen ( vuoro-viljelys ). 1:i Ylellisen märkyyden poishankinnosta ( ojittamisesta ). Liika vesi maahan tulee kahdella tavalla: Sadet-vedestä, koska tämä vesi ei voi niin pian imeä itseänsä maan sisään eli pintaa myöten juosta pois, ja Lähdet-vedestä, joka tekee maan tuoreeksi ja kostiaksi sekä altapäin, että maan pinnan päälitse juostessa. Edellä nimitetty, se on, sadet-vedestä tullut kostutus eli märkyys on helpompi saada pois eli kuivata, kuin lähteistä tullut vesi. Siihen tarvitaan ensiksikin veto-ojia huokuen lävitse, ja sitten niska- eli piiritys-ojia, jotka eroittavat pellon ympäryksistänsä. Jos peltomaa on suuri ja lanto ( ainoastaan <> vähän viettävä ) ja paraustansa savettava, niin on saarekkeisiin-pano hänelle hyödyttävä. -2-Yhtäläisissä hiekka-pelloissa voivat saarekkeet jätettää vähän leviämmäksi taikka 7 eli 8 sylisiksi. Mikä peltomaa taas on jyrkempää mäkeä, sitä ei ole hyvä tällä tavalla panettaa saarekkeisiin; sillä kuin vesi tässä tulisi juoksemaan jyrkästi, ja sen vuoksi voimakkaammastikin alas, särkisi se ojien reunat, sen jälkeen peltomaan ja veisi paljon multaa mukaansa. ( Sen tähden ei myös pitäisi kenenkään vakoaman peltoansa jyrkkiä pudotuksia myöten; vaan aina kyntämän niitä viistoon ). Koska siis veto-ojat ja piiritys-ojat ovat kaivetut, tulee vaan se katseeseen, jos on aivan pitkiä maa-rinteitä, joita myöten vesi tulisi kovin kauvan juoksemaan ja sen kautta ylen paljoksi keräytymään, alhaalla oleville kasvuille vahingoksi. Sitä estäin pitäisi maan painua myöten, veto-ojista ensin viistoon nousten, muutamia ojia, ainoastaan niin monta kuin mäki-vierujen laadut vaativat, kaivettaman ja niin vietämän, että he viistoon katkoisivat mäki-kukkuloita, ja jotka ojat sitten juoksuttaisivat mäistä heihin valuneen veden matalain pudotusten alapuolitse veto-ojiin. Lähdet-veden poishankinto eli kuivaaminen on sitä vasten työlisempi ja vaatii asian perustelemista ja tutkintoa mistä ja millä tavalla lähteet ensinkin syntynevät ja alkunsa saanevat. Me tiedämme että maa ei ole kaikissa paikoin yhtäläinen, vaan väli-paikoin savea, toisin saven ja hiekan sekaista, enemmän hiekattavaa hiekkaa, somerikkoa ja kallioa. Olemme myös havainneet, että muutamat näistä maan lajista imevät vettä sisäänsä eli päästävät veden läpi valumaan, niin kuin somerikot, hiekat ja hiekattavat maat sekä myös rikkinäiset kalliot, eli kallion louhet, mutta toiset taas, niin kuin ehjät kalliot, savet ja savenvoittavat hiekat pidättävät eli seisattavat veden päällänsä. Kuin nyt näitä maanlajia ei ainoastaan maan pinnassa, vaan myös sen sisässä paikoittain eteen sattuu, niin tästä voidaan jäljille päästä kuinka lähteet maassa syntyvät. Ajatelkaamme nyt ensin olevan meillä hiekka-harjun edessä, jonka perustus-maa on savea, ja tämä pohja-savi johonkin päin viettävä. Sataissa imeiksen taikka valuu vesi tähän hiekka-mäkeen aina syvemmälle siksi kuin mainittu savi-pohja tulee eteen ja estää eli seisattaa veden syvemmälle vajoamasta. Siitä alkaa vesi tätä pohjan vierua myöten juosta lirittää ja ilmastuu kohta usiammassa lähteen silmukkseessa tämän hiekka-harjun jaloksissa ( siinä missä savi- ja hiekka-maan rajat koskevat maan pintaa ). Nämät maan pinnassa olevat lähteet ovat vielä helppoja kuivata. Tässä tarvitsee ainoastaan kaivaa yhden piiritys-ojan lähteen -3-Usiammasti tahtoo toki näistä vettä läpi-laskemattomista savi-maista milloin ohuempi milloin paksumpi seinus samanlaista maata nousta ylöspäin ja niin kuin astian kimmet piirittää ja seinustaa näissä hiekka-mäkien vieruksia eli jaloksia. Kuin nyt vesi laskeutuu hiekka-harjun lävitse tätä läpi-laskematointa perus-maata vasten, niin eipä siitä pääsekään pois juoksemaan, mutta täytyy siihen seisahtua ja keräytyä näitä pinta-maan seinuksia vasten jo niiden sisällä nousta siksi kuin koko tämä heidän sisuksissansa oleva hiekka- eli somerikko-maa on tullut vettä täyteen aina reunamiin asti taikka vesi jostakusta paikasta on pääsnyt läpi juoksua itsellensä tekemään. Näin nyt ilmautuu lähteitä usiammassa paikassa, tarkoin ylävillä ja korkeilla harjuillakin ja nämät lähteet, jotka nostavat vetensä syvältä, ovat enimmiten vettä paisuvaiset. Maan sisuksissa voi myös vesi-suonia ( somerikkoja eli kallion halkeemia ) eteen sattua ja heitä myöten vettä herua kaukaisimmista tienoista ja lisätä vettä johonkuhun lähteeseen, jossa tämmöisten maa-paikkain kuivaksisaattaminen tulee siksensä työlääksi. Kuitenkin, kuin me tiedämme, että vesi, painonsa suhteen pyrkii aina alaspäin, mutta nyt tässä joka puolelta estävien savi-seinusten kautta on pakotettu nousemaan, niin me myös ymmärrämme sen, että jos saisimme alimmaisille paikoille tätä, vedellä täytettyä, hiekkamäkeä reikia pinta-saven läpitse, pääsisi vesi juoksemaan pois salpauksistansa, ikään kuin sammiosta pohja-tappia aukaistaissa. Ennen muuta kaikkea tulee siis tarkoittaa tämä vedellä täytetyn hiekka-mäen alimmaista äärtä löytääksemme. Tähän tarpeeseen olisivat meille maanpurat sangen hyödylliset; mutta paitsi niitäkin, vaikka liiemmalla työllä, voidaan yhtähyvin seuraavalla tavalla sitä löytää. ( Jatkanto toiste ). Seka-Sanomia. Jerusalemissa rakennetaan paraillaan kirkkoa Evangelin uskoon kääntyneille Juutalaisille, joita siellä sanotaan olevan muutama satakunta. Jumalan-palveluksessa tarvittavia kirjoja on jo toimitettu heidän omalla kielellänsä, ja ympäri maailmaa hajautuneita Juutalaisia pyydetään vähitellen muuttamaan jälleen muinoiseen koti-maahansa. - Muutamassa Amerikan valtakunnassa ovat jo kaikki ruumiin-rangaistukset, vitsomiset, ruoskimiset ja muut senkaltaiset heitetyt pois, ja niiden asemasta <> kuritetaan pahantekijoitä vankeudella niin muotoin, että jokainen heistä pidetään eri-suojassa, tilapäätä saamata ei yöllä eikä päivällä keskenänsä puhettakaan vaihtaaksensa. -4-12 päivänä Maalis-kuuta Käkisalmen Kaupungissa, johon tulevat Käkisalmen Eteläpuolimainen, Käkisalmen Keskimmäinen, Sortavalan ja Salmien Käräjäkunnat, ja 15 päivänä Loka-Kuuta Viipurin Kaupungissa, johon huudetaan Rannan ja Äyräpään Käräjäkunnat. Tammi-kuun 23 päivänä määrättiin Keisarilliselta Viipurin Hovi-oikeudelta v. Advokat-Viskaali S. Ekbom pitämään tämänvuotista Lagmannin käräjää Lappenrannan kaupungissa. Viipurin Läänin Maamittarin käräjät alkavat: 6 päivänä Helmi-kuuta Käkisalmen Kaupungissa, johon Käkisalmen Eteläpuolimainen, Käkisalmen Keskimmäinen ja Pohjaispuolimainen Kihlakunnat huudetaan. 10 päiväänä Helmi-kuuta Lappeenrannan Kaupungissa, jossa Kymin ja Lappeen Kihlakuntien asiat niin myös Ruokolahden ja Joutsenon pitäjäin ynnä Rautjärven Kappelin kanssa, otetaan vastaan, ja 19 Helmi-kuuta Viipurin Maa-Kansselissa, johon Rannan ja Äyräpään Kihlakunnat niin myös Andreikirkon ja Jääsken pitäjät ynnä Kirvun Kappelin kanssa huudetaan. [Ruotsinkielistä tekstiä] Tätä aviisia halajavaiset ilmottakoot itsensä, sitä saadaksensa, taikka lähimmäisessä Posti-Konttoorissa, jossa siitä maksetaan 82½ kopeikkaa selvässä hopiassa eli 2 Ruplaa 87 ja puoli kopeikkaa tavallista paperi-rahaa, taikka myös Herra Cederwallerin Kirja-pajassa Viipurissa, jossa se saadaan 37 ja puolta kopeikkaa, paperi lukua, helpommalla, se on, 2 Ruplasta 50 kopeikasta eli selvässä hopiassa laskettuna 71 3/7 kopeikasta. Jos kuka tahtoo tämän aviisin kautta julistaa omia ilmotuksiansa, niin hän saa ne lähimmäiseen numeroon painetuksi, jos ne saatetaan edellä nimitettyyn kirja-pajaan ennen kello 9 Perjantai-aamuna ja joka paino-rivistä, lyhyemmästä niin kuin pitemmästäkin, maksetaan 10 kopeikkaa tavallista paperi-rahaa. Tätä Aviisia seuraa Lisä-Lehti. Viipurissa, painettu Johanna Cederwallerin ja Pojan tykönä vuonna 1841. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff. -5-N:o 5. Vuonna 1841. [Ruotsinkielistä tekstiä] -6-
|