Agricolaverkko

Agricolaverkon vintti


Sanan Saattaja Viipurista 1841, nro 5
AGRICOLA


Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1841 * Seuraava

-1-

Sanan Saattaja Viipurista,

Lauvantaina 23 päivänä Tammi-kuuta 1841.
N:o 4.
Huomenna, 3 Sunnuntaina Loppiaisesta saarnavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa Gymnasin Opettaja Relander; Suomalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoh. Hougberg; Saksalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoh. Stolpe.
Porvon Hiippakunnan Sanomia.
Keisarillinen Majesteetti on antanut Kirkkoherran viran toimittajalle Viipurin Saksalaisessa Serakunnassa, v. Kirkkoherralle A. Stolpelle oikeuden Kirkkoherran tutkinnossa käymätä päästä nimitettyyn virkaan vaaliin.
- Kappalaisen vaaliin Puumalan seurakuntaan ovat pääsneet: 1:i Kirkkoherran Apulainen Leppävirroilta, v. Kirkkoherra, Mag. J. J. Grönros.
2:i Kirkkoherran Apulainen Puumalasta L. Romell ja 3:i Haminan Kaupungin Kappalainen, v. Kirkkoherra J. H. Ekelund.
- Kirkkoherran Apulainen Ilomantsilla P. Syrenius on, seurakunnan enimmät huudot saatuansa, määrätty kappalaiseksi Enon kappeliin. -
( Muualta saatu ).
Kirkon-kirjastoista.
Usiammassa seurakunnassa Ruotsin maalla ovat nykyjään ihmiset, jotka yhteisen kansan valoa pyytävät auttaa ja lisätä, koonneet hyödyllisiä ja soveliaita kirjoja, niitä eri-paikkoin, esimerkiksi Kirkon-Sakristiaan asettaneet ja sieltä halullisille lukioille luettavaksi tarjonneet.
Tämänkaltainen yritys pitäjän-kirjaston ( bibliotekan ) perustamiseen olisi myös Suomessa koeteltava, semmenkin kuin meidän maassamme löytyy monta ahkeraa ja halullista kirjan lukiaa, mutta jokahisen varat ei vieritä kirjoja ostamaan ja itsellensä omistamaan.
Kirjoja kyllä on monenlaisia; mistä sydän täynänsä, sitä kieli kantelee, sitä myös moni painaa paperin päälle, mutta turhat jaaritukset tuottavat lukioillensa enemmin vaaraa kuin valoa ja muutamassa maassa on myös havaittu yksinkertaisen kansan joutuneen villityksiin kepiämielisten ja <> pahan-ilkiän sanomien kautta.

-2-

Suomen kielellä tämänkaltaisia vaarallisia kirjoja ei tiettävästi löydy, sillä meidän isämme ovat parahiten toimittaneet jumalisia kirjoja eli senkaltaisia, jotka tarkoittavat ihmisten hengelllistä kasvantoa ja vahvistusta, hyvin tietäen että hengellisissä on ihmisillä suurin puutos ja että kaikki maallinen viisaus on sula turhuus paitsi sydämen puhtautta ja uskon valoa.
Kuitenkin on äsken myös alotettu maallisia ja huvittavaisia kirjoja Suomeksi toimittaa, sillä niin kauvan kuin ihminen maan päällä elää, tarvitsee hän myös maallisissa asioissa opetusta, neuvoa ja huojennusta; sentähden käykön hengellinen ja maallinen valistus rinnakkain, niin kauvan nimittäin kuin he tasaista tietä tallaavat, mutta jos he ahtaita poluja polkevat ja mäkisille maille nousevat eli louhikoille laskeiksevat, niin olkon henki luonnollisen järjen edeskäypä hallita, olkon hän sen hoitajana na vart iana.
Jos nyt joku tahtoisi sovitella mainittuja ajatuksia Kirkon-kirjaston perustamiseen, niin pitäisi kyllä tämänkaltaisessa Kirjastossa suurimmaksi osaksi löytymän hengellisiä kirjoja, joita yhteinen Kansa saisi lainata ja joiden lukemisessa moni juhla-ilta ja muu jouto-aika kauniisti vietettäisiin, mutta myös muita huvittavaisia ja hyödyllisiä tutkistelemuksen aineita taidettaisiin sinne asettaa ja rohkenemme me tässä ilmoittaa, kuinka siinä seurakunnassa, jossa näiden sanojen toimittaja asuu, nimittäin, " Ori veden virran päässä, Karjalaisten kankahalla " moni mies haluisesti lukee: Kultalan kaunista kirjaa Huvitusta luomisen töistä, Haaksirikkoa, Nordbladin Terveyden Opetus-Kirjaa j. n. e. myös ovat kaksi osaa Uusia Virsiä, joita Suomen Arkki-Pispa vainaja Tengström pränttiin toimitti, jo kolmatta vuotta kulun päällä olleet talosta taloon, kylästä kylään, ja luetaan niitä suurella halulla.
Lopuksi tahdon mainita että muutamassa paikassa toivotaan tämänkaltaisen Kirkon-Kirjaston eli bibliotekan pääsevän alulle nyt alkavana uutena vuotena, josta myös joku hyödytys lukioille mahtaa vuotaa, jos Jumala siunauksensa ja menestyksensä tälle yritykselle antanee.
- s - s.
Väärän hopia-rahan tunnus-merkistä.
Vääriä hopia-rahoja on tavattu sekä vaskesta että tinasta tehtyjä.
Edelliset, joilla on ohukainen hopia-levy katteena, tunnetaan siitä että vähän kuluttua vaski alkaa, etenkin ääristä, pistää esiin, niin myös siitä että, kuin vaski on hopiaa kepiämpi, vaski-sisuksisen pitää oleman taikka kepiämmän taikka, jos paino on yksi, paksumman kuin oikia hopia-raha.
Tinasta tehdyt tunnetaan siitä, että ovat paljoa kepiämmät puhtaita hopiaisia rahoja; niin myös siitä, että niitä ei saa oikian hopia-rahan tavalla helähtämään, <> vaikka kuinka ylhäältä maahan pudottakoo.

-3-

Jos niissä olisi lyijyä seassa, niin ne kyllä painonsa puolesta mahtaisivat olla oikian rahan vertaiset, mutta liika pehmeys ne silloinkin ilmoittaa vääriksi.
Muulla sekoituksella saapi niitä koviksikin, mutta ovat sitten niin hapraat, että pöytään lyödessä pian paloiksi pinkovat.
Väärän hopia-mukaisen myntin tunnus-merkkiä ovat siis kepeys, pehmeys, hapraus ja se ett'eivät heläjä niin kuin puhdas hopia.
Seka-Sanomia.
Englannin Aviisit ilmoittavat seuraavaista ereskummaista asiaa.
Thomas Brandley niminen, vuonna 1817 syntynyt, nuori mies, joka 15:nen vuoden ikään asti ei taudista tiennyt, vaipui 16:tenä ikä-vuotenansa uneen, joka kesti 9 viikkoa perätysten.
Vielä samana vuonna nukkuin hän toisen kerran ja makasi yhtä perää 40 viikkoa.
Tällä ajalla laihtui hän peräti ja ei, unesta herättyänsä, kaualla aikaa jaksanut jaloillansa seistä.
Vihdoin virkeni ja vahvistui hän toki jälleen ja oli terve hamaan Elo-kuuhun asti mennä vuonna, johon aikaan häntä rupesi kovasti painostelemaan, eikä ruoka enää tahtonut kelvata.
Saman kuukauden 30:tenä päivänä vajosi hän uudestaan entisen-tapaiseen uneen, josta hän seuraavana vuonna Touko-kuussa ei vielä ollut herännyt.
Lääkärit ovat neuvoneet hänen vanhembiansa välistäpäin syöttämään hanta sovelialla ruoalla, jonka sairas, silmiänsä aukomata ja unestansa heräämätä halullisesti nielaisee. -
Tämän vuoen Kihlakunnan Talvi-käräjät alkavat Viipurin Hovi-oikeuden alla olevissa Kihlakunnissa seuraavaisina päivinä: Karjalan Ala-Kihlakunnassa: Kitteen ja Kesälahden pitäjien ja Brääkkylän kappelin käräjä 4 p. Helmi-kuuta Niinikummun kylässä.
Ilomantsin pitäjän ja Enon kappelin k. niin myös Kuopion Lääniin luetun osan Suojärven pitäjää 11 p. Maalis-kuuta Nimismiehen kartanossa kirkonkylässä.
Tohmajärven pitäjän ja Kihtelysvaaran kappelin niin myös Peljärven pitäjän k. 5 p. Huuhti-kuuta Käräjä-kartanossa Kemien kylässä.
Liperin Kihlakunnassa: Kaavin pitäjän k. 1 p. Helmi-kuuta Niemelän tilalla kirkonkylässä.
Kontiolahden kappelin käräjä 22 p. Helmi-kuuta Hiltulan tilalla kirkonkylässä.
Liperin pitäjän k. 15 p. Maalis-kuuta Kalliolan tilalla kirkonkylässä.
Kuopion Kihlakunnassa: Kuopion emäkirkon ja Tuusniemen, Maaningan ja Karttulan Kappelien k. 25 p. Helmi-kuuta.
Iinsalmen Kihlakunnassa: Nilsiän pitäjän k. 5 p. Helmi-kuuta Pajuniemen tilalla kirkonkylässä.
Pielaveden pitäjän 5 p. Maalis-kuuta Ojalan tilalla Lammassalon kylässä.
Iinsalmen pitäjän ja Kiuruveden kappelin käräjä 1 p. Huuhti-kuuta Väisälän tilalla Ulmalan kylässä.
Rautalammin Kihlakunnassa: Rautalammin pitäjän ja Suonenjoen ja Hankasalmen Kappelien k. 1 p. Helmi-kuuta Toholahden Kestikiiveri-kartanossa.
Leppävirran pitäjän k. 1 p. Maalis-kuuta Uusitalon kartanossa <> Leppävirran kylässä.

-4-

Joroisien pitäjän k. 5. p. Huuhtikuuta Grabben tilalla kirkonkylässä.
Pieksämäen pitäjän ja Haukivuoren kappelin käräjä ynnä yhden osan Suonenjoen kappelia 19 p. Huuhti-kuuta Rusalan tilalla Pieksämäen kirkonkylässä.
Pien Savolahden Ala-Kihlakunnassa: Heinäveden Kappelin k. 28 p. Tammi-kuuta Pakarilan Rustholli-tilalla Hasumäen kylässä.
Säämingin pitäjän k. 16 p. Helmi-kuuta Savolinnan kaupungissa.
Rantasalmen pitäjän k. 16 p. Maalis-kuuta toistain määrättävässä paikassa.
Kerimäen pitäjän k. 15 p. Huuhti-kuuta Seppälän tilalla Jouhiniemen kylässä.
Juvan Kihlakunnassa: Puumalan pitäjän k. 25 p. Tammi-kuuta Käräjä-kartanossa Kirkonkylässä.
Sulkavan pitäjän k. 15 p. Helmi-kuuta Käräjä-kartanossa Sulkavan kylässä.
Juvan pitäjän k. 3 p. Maalis-kuuta Käräjä-kartanossa kirkon tienoissa.
Ristiinan pitäjän k. 15 p. Huuhti-kuuta Brahelinnan Säteri-tilalla Pyrhölän kylässä.
Mikkelin Kihlakunnassa: Mikkelin emäkirkon pitäjän k. 2 p. Helmi-kuuta Käräjä-huoneissa Olkolassa Mikkelin kaupungissa.
Mäntyharjun pitäjän k. 15 p. Helmi-kuuta Lahden kartanossa Lahnaniemen kylässä.
Hirvensalmen kappelin k. 19 p. Maalis-kuuta Jaakkolan tilalla kirkonkylässä.
Kangasniemen pitäjän k. 2 p. Huuhti-kuuta Käräjä-huoneissa kirkon tienoilla.
Heinolan Kihlakunnasa: Sysmäen pitäjän ja Luhangan kappelin k. 12 p. Helmi-kuuta Hirvilän Rustholli-tilalla Käenmäen kylässä: Kustavuksen ( Hartolan ) ja Joutsan Kappelin k. ynnä Mikkelin Lääniin luettavan osan Korpilahden kappelia 12 p. Maalis-kuuta Erikkalan tilalla Ruskealan kylässä edellä nimitettyä pitäjää.
Heinolan Kappelin ja Heinolan Kaupungin käräjä 15 p. Huuhti-kuuta mainitussa kaupungissa.
[Ruotsin- ja venäjänkielistä tekstiä]
Viipurissa, painettu Johanna Cederwallerin ja Pojan tykönä vuonna 1841.
Imprimatur.
Censor Joh. Thessleff.

Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1841 * Seuraava

Agricolaverkon vintti