Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 20 päivänä Helmi-kuuta 1841.N:o 8. Huomena, Laskiais-Sunnuntaina saarnavat: Suomalaisessa seurakunnassa Aamu-saarnan Arkidiakonus Hougberg; puolip. saarnan Linnan Saarnaaja Lundan; Ruotsalaisessa seurakunnassa Puolipäivä-saarnan v. Kirkkoherra Huchtman; Ehto-saarnan Arkidiakonus Hougberg; Saksalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoh. Stolpe. Viipurista. Helmikuun 13 päivänä on Keisarillinen Viipurin Hovi-oikeus toimittanut tuomioita Hovi-oikeuden tutkittavaksi vedetyissä juttu-asioissa seuraavaisten asiamiesten välillä: 1:i Koll. Assessori O. W. Streng, Advokat-Viskaali Tulli-Hallitus-oikeudessa C. Waenerberg, Ruunun puolesta, ja Luutnantti G. Tandefelt, päällekantajina, ja Assessori Strengin muut velkojat, vastaamasta pois olleet, alta-vastaajina. 2:i Ruunu pk. ja talopoika Juhana Wiitikainen p. o. alta-vastaajana. 3:i Talopojat Juhana ja Pietari Lyytikäinen pk. ja Ruunun Nimismies F. v. Pfaler ynnä talopojan Kusta Matilaisen kanssa p. o. alta-vastaajina. 4:i Lautamies Juhana Haikonen ja talopoika Paavo Tuomanen pk. ja talopoika Olli Soininen alta-vast. 5:i Kauppamies A. Seeman pk. ja Olli Soininen alta-vast. 6:i Talopojat Juhana ja Pietari Laurinpojat Eskeliset, j. m. u. pk., ja Kapteini ja Tähtimies A. Ramsay, alta-vast. 7:i Ruunu, Fältkamreri ja Tähtimies A. Tawast ja Hovi-Raati ja Tähtimies A. Örn, vuorottain pk. ja alta-vast. 8:i Vice Tuomari ja Tähtimies D. Poppius vainajan niin myös Kappalaisen A. H. Winter vainajan perilliset pk. ja Helsingin Akademian Asianajaja, Keisarillisen Senatin virkamies ( Cansellist ) j. n. e. A. J. Chydenius alta-vast. 9:i Majuri J. F. v. Fieandt vainajan Leski C. v. Fieandt ynnä muiden perillisten kanssa yhdeltä, ja Kapteini C. G. Tuderus ja Tilan omistaja C. J. Mall'en toiselta puolelta, molemmat sekä pk. että alta-vast; niin myös Ruunun Vouti vainajan, Kollegii Assessori A. Andersinin Leski F. Andersin ja vävy Kapteini A. O. Nordwik p. o. alta-vast. 10:i Talopoika <> Juhana Juhananpoika Tuovinen pk. ja talopojan Leski Ristiina Haatanen ja talopoika Pärtty Tuovinen saapuille tulleet, mutta talopojat Olli ja Pietari Eskeliset j. m. u. pois olleet alta-vast. -2-12:i Ruunu pk. ja Tohtori A. W. Dammert j. m. u. alta-vast. 13:i Rodmanni J. H. Mennander pk. ja Aptiekkari A. Schumakin p. o. alta-vast. 14:i vice Henki-Komsarjus B. C. J. Schöneman pk. ja Kangasniemen Magasinin Hallitsia Sersantti A. H. Terenius p. o. alta-vast. 15:i Talopoika A. J. Pukki pk. ja talopoika Tuomas Antinpoika Huhilo eli Pukki p. o. alta-vast. 16:i Talonpoika vainajan Samuli Tepposen Leski Maria Matintytär ja heidän poikansa talopoika Erikka Tepponen ynnä ala-ikäisten lasten puolusmiehen ( förmyndarin ) Tuomari W. Hasselblatin kanssa pk. ja talopoika Juhana Antinpoika Ukko, p. o., alta-vast. 17:i Ensimmäinen Exp. Sihtieri Ruotsin kuninkaan Kansselissa, A. Fabritius ynnä muiden Kapteini E. W. Fabritius vainajan syrjä-perillisten kanssa yhdeltä, ja Kapteini Fabritiuksen Leski E. M. Fabritius, sukujansa Leopold nimeltä, j. m. u. toiselta puolelta, molemmat sekä päälle-kantajina että alta-vastaajina. Maan pinnasta ja päällys-puolesta. 1. Maasta ja vedestä yhteisesti. Koko maan päällys-puoli on taikka maata taikka vettä. Muutamat maan kappaleet ovat niin suuret ja laajat, että äärestä toiseen olisi koko vodeksi matkustamista, toiset ovat kaidemmat, ja taas toiset sangen kaitukaiset. Kaikki maa on vedeltä piirritetty, niin että, kuhun ikään kääntynetkin, tulee viimein vesi eteen. Suurimmat maa-kappaleet kutsutaan mantereeksi, pienemmät saariksi. Kyllä tosin maan päällä on suuri maa-kappaleita, mutta vedet ja järvet ovat siinä sittenkin suuremmat. Lienee ennen aikoin koko maan kuori ollut veden vallassa. Nyt on kolme osaa veden alla, ja ainoastaan neljäs osa kuivaa maata. Siinä on niin aavoja vesiä, että kuukausittain hyvällä tuulella yhtä juonta purjestiessa et näe muuta kuin päälläsi taivaan ja ympärilläsi veden, vaan ei pienoistakaan niemen nenää kullakaan kulmin. Yhtähyvin ovat ihmiset oppineet auringosta, kuusta ja tähdistä aavoillakin vesillä merkitsemään ja määräämään millä paikoilla he milloinkin ovat; paitsi sitä on purjehtijoilla suuri apu pienoisesta Kompassi *) nimisestä kalusta, joka aina kääntyy päin pohjaiseen ja josta siis näkee kuta maailman <> ilmaa kohden kulku kulloinkin käypi. -3a--3-Tuhannet kymit, virrat ja joet juoksuttavat niihin arvaamattoman veden paljouden, mutta yhden verran nousee niistä joka hetki varin kautta höyrynä ilmoin; sen tähden veden piirit maan päällä pysyvät melkein yksillä paikoin. Meidän tienoillamme ovat ilmat ja tuulet sangen muuttelevaiset, niin merellä kuin maalla; mutta kuumimmilla paikoilla maailmaa on toisin. Muutamalla aavalla merellä ( kahden puolen päiväntasaus-kaarta ) pitää yksi tuuli, se on itä-tuuli, päälle ympäri vuoden, niin että se siellä ei koskaan muuta tuulta tunneta; toisella puhuu yhden puoli-vuoden lakkaamata sama tuuli ja muuttuu sitten taas toiseksi puoleksi vuotta varsin vastaan tuulemaan. Mutta merkittävä on että nämät pysyväiset tuulet ei tule muualla kuin keskellä meriä; sillä liki ranteita muutteleiksen tuuli kuumissa maailman tienoissa erinäisellä tavalla, niin että tuuli päivällä, kuumuuden enentymässä ollessa, käypi merältä maalle päin viillistääksensä ilmaa, muutta yöllä sitä vastaan maalta merelle päin viedäksensä auringon paahteen kautta maalla kuumennutta ilmaa pois meren seljille. Niin ihmeellisesti on kaikki luonnossa Luojalta säätetty ja asetettu! Järvien ja merien pohja ei ole siliä eikä tasainen, vaan siellä niin kuin kuivallakin maalla yksi paikka ylävämpi, toinen alavampi, josta siis seuraa että kaikki vedet eivät taida olla yhtä syvät, vaan että, yhden piammasti perättömänä ollessa, toinen on varsin laaka. On meressä niin syviäkin paikkoja, että veden pinnasta pohjaan asti on koko penikulma matkaa; toisissa taas pistää pohja niin liki pintaa, että alukset eivät voi päästä yli kulkemaan, vaan niitä kohden sattuissa tarttuvat kiinni, rikkautuvat ja hukkuvat. Vesi järvissä ja merissä ei pysy paikoillansa, vaan liikutetaan tuulelta. Mutta paitsi sitä juoksee muutamissa paikoin meressä vesi aina yhdäpäin, tuulessa lukua pitämätä, ja se kutsutaan meren virraksi. Muutamissa paikoissa juoksevat tainkaltaiset virrat vastatuksin, yksi veden pinnalla, toinen pohjalla. Aavain merien rannoilla saapi silmä myös nähdä oudon asian, jota ei milloinkaan näe pienemmissä vesissä, se on se, että missä yhtenä hetkenä laiva lastinensa kulkee, siinä voipi kohta sen jälestä ihminen käydä kuivin jaloin, ja sitten taas vähän ajan kuluttua alukset vedeltä kannatettaa. Tämä ihmeteltävä ja outo asia tapahtuu näin. Meren lahdissa ja muissa rantavesissä, jotka ovat niin laa'at, että alus vaan pääsee täpärältä kulkemaan, näkyy selvästi kuinka vesi alkaa yhtäkkiä vähetä ja ikään kuin paeta siihen <> asti kuin pohja tulee kuivilleen niin kuin muu maa. -4-Tämä sekä nousu että lasku tapahtuu tesmällensä kahdesti vuorokaudessa ja kumpastakin kestää aina 6 hetkivuoroa ( tuntia ) kerrallansa. Veden vähenemistä sanotaan luoteeksi ja veden nousemista vuokseksi ja syynä molempiin ovat auringon ja kuun vaikutukset valta-merien vesillä. ( Jatkanto toiste ). [Ruotsinkielistä tekstiä] Viipurissa, painettu Johanna Cederwallerin ja Pojan tykönä vuonna 1841. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|