Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 27 päivänä Helmi-kuuta 1841.N:o 9. Huomena, 1:senä Sunnuntaina Paastossa saarnavat: Suomalaisessa seurakunnassa Aamu-saarnan v. Kirkkoherra Relander; Puolip. saarnan v. Kirkkoherra Huchtman; Ruotsalaisessa seurakunnassa Puolipäivä-saarnan Arkidiakonus Hougberg; Ehto-saarnan v. Kirkkoherra Relander; Saksalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoh. Stolpe. Porvon Hiippakunnan Sanomia. Kappalaisen vaalissa Joroisissa on Virka-vuoden Saarnaaja Askolassa C. G. Bergstadi saanut enimmät huudot. - Kappalaisen vaali Parikkalassa pidetään 4:tenä päivänä Huhti-kuuta. Kiitos Luojalle hyvästä vuoden tulosta. 1839 *) -1a-Sillä jospa kyllä lienee muutoinkin soma, niin on ainekin sitä laatua, johon ei kennenkään pitäisi koskaan kyllästymän. Vaan kuinka moni hyvinteko, - niin Luojalta lähtenyt kuin ihmisten keskuudessa tapahtunutkin - lienee toki maailmassa saanut kiitoksen autetuilta? Jos siis ehkä tämä sydämestä lähtenyt kiitos-laulu voisi herättää muitakin asiaansa paremmin ajattelemaan, niin olisi siitä kunnia tekiälle ja ilo Sanan Saattajan toimitt. ] -1--2-Linnut liejulla iloitsi, Kalat kahtoi rannikoilla Luojan suurta viisautta, Kesän kaunista tuloa. Eipä viikon viipynynnä, Tuskin viipyi viikkokautta Metsä kuin puki pukunsa, Veti verka-vaattehensa, Silkki-manttelin sivalsi. Niitty oli nuori neito Kaunistettu kukkaisilla; Karja kulki laitumella, Paimen pauhasi ilosta, Käki kukkui koivu-puissa, Tetri kuusissa kukersi, Kotkat kattoi kallioilla, Pienet linnut pensahilla; Kaikki istuvat ilossa, Visertävät virsiänsä Luojallensä kunniaksi. Itsekin Talon isäntä, Talonpoika taitavainen Arveleepi aikojansa, Kyseleepi kyntömiestä, Alkajaapi aatrojansa, Kyntö-värkkiä kyhätä. Ollut ei sitä orihta, Tamman varsoa talossa, Ei niin huonoa hevosta, Joit' ei viety vainioille, Eli koottu kyntömaille. Itse niin talon isäntä Kylvi sitten siemenensä Ahot ensin, maat perästä, Pellot pienillä jyvillä; Pellot otriksi panivat Sekoittivat siemenillä. Kuin jo kyllin kylvettynä, Siemen loppunut säkistä, Itsekin Isä Jumala Siihen antoipa apunsa, Siihen lahjansa lähetti Ylähältä taivahasta, Kaunihimman kastehensa, Että lämpimän lähetti. Itse Aurinko ilosta Paistoi paljo lämpimämmin Kuin on muinon monna vuonna, Elik' kuutena kesänä; Että kasvoi kaikki paikat, Kaikki kuivat kankahatkin, Kaikki kallion kolotkin, Vuoren rotkot ruohokkaiksi. Eipä lie sitä orasta, Sitä siemenen lajia, Taikka tainta istutettu, Jotk' ei kaikki kasvanehet, Sekä tehnehet teriä; Ei nyt halla haiskanunna, <> Eikä ruostet raiskanunna, Kylmä ilma kypsyttänyt Kaikki kukkaiset kedolla, Kaikki niityt notko-mailla. -3-Vaan kuin kaikki kasvanunna Täysinäissä tähkäpäänä, Antoi Herra nyt apunsa, Itse ilmansa asetti, Sekä lämpimän lähetti; Että ihmiset ilolla Niitä kyllä niittelevät; Että kykkyä kylillä On ja aumoja ahoilla, Pieleksiä pellon päässä. - Sitä ei ole sisärtä, Ei sitä emoisen lasta, joka saattaapi sanoa, Vaikka puolella puhetta, Ruoka-puolen puuttehesta; Vaikka niit' on varsin harvat, Jotka Luojallen lukevat Rukousta ruoan eistä, Joilla tapana talossa Kiitos-virttä veisaella. - Kaikki kukkaiset kedoilla, Kaikki päänsä kallistavat Aina Aurinkoa kohden Luojallensa kunniaksi. Miks' ei mekin ihmis-raukat Saata suullamme sanoa, Luojan töitä tutkistella; Kosk' on Luoja meitä luonut, Luonut luontokappaleista Vielä muita viisaammiksi, Kielen antanut puhua, Että järjen ymmärrellä Luojan töitä tutkistella! - Liperistä 10 päivänä Helmikuuta 1841. Tässä emäkirkon seurakunnassa syntyi mennä vuonna 189 poika ja 191 tyttölasta. Niiden seassa oli 25 siityt luvattomassa sekannuksessa. Kuolleitten luku on 132 mies ja 150 vaimo-puolta. 67 lasta on kuollut rokkoon ja 2 koukku- eli käpristys-tautiin *) ( dragsjuka ). -3a-Sanan Saattajan toimitt. ] -3--4-Miitelmiä: ( Schillerin mukaan. ) Paras Valta. Mistäpä tunnen parhaimman vallan? siitä kun tunnet, Ystävä, parhaimman vaimon, - ettei haasteta siitä. Avain. Tahtonet itseäs' tuntea, katsele tarkasti muita, Tahtonet tuntea muita, katsahda sydämehesi. [Ruotsin- ja venäjänkielistä tekstiä] Viipurissa, painettu Johanna Cederwallerin ja Pojan tykönä vuonna 1841. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|