Agricolaverkon vintti
-1-Suometar.N:o 2. Helsingissä 19:tenä päivänä Tammi-kuuta 1847. 25 Laulu " Runebergin Runoelmista, " ( runoksi tehty. ) Noin sano emo tytölle, Vanhin lausu lapsellensa: " Tyttöseni tyynöseni, Lapsueni laatuseni! Sull' on kaksi kaunistusta, Kaksi suotuista somuutta'; Syämmen suloinen rauha, Vaankin virhetöin elämä. Hoia' niitä huolen kanssa, Hoia' huolella hyvällä. " Kerran tyttökin sanoille Näin se virkko, noin puheli: " Jopa sai suru syämmen, Jopa rauhani katosi. Sitä en mä ennen saane', Ennen saane' ja tavanne', Kuin on kultani sylissä, Kullan kaunon kainalossa, Siivon poi'an puolisona, Miehen vaimona vakaisen. " Suomen Suuriruhtinanmaan tila v. 1846. Itsekunki kansan edestys ja pysähdys on kolminainen: tiedollinen ( intellectuell ), ruumiillinen ( materiell ) valtioinen ( administrativ ). Jos siis tahdot katsastella jonku kansan varsinaista tilaa ja täydellisesti käsittää sitä, elä yks'puoleisesti kiinny siihen tai tähän näistä kolmesta: ne eivät ole kolme erityistä toisillensa vierasta asiata; ne ovat vaan sivuja samasta asiasta. Taikka paremmin puhuen: kansojen edestys tai pysähdys historiallisessa elossansa ilmoitaksen näissä kolmessa sivussa, vaan itse olonsa on yksi vaikka kolminainen. Keskenänsä on näillä kolmella sivulla niin sisällinen, niin kiintiä yhteys, että yhden tai toisen edestys eli pysähdys myös edestyttää eli pysähdyttää toisiansa. Tämä on kansojen ja valtakuntien eläntö, potemus ja - kuolo; tämä on myös historiallisen menon luode ja vuoksi ( ebb och flod ); jonka vuoksi näiden tila onki yhdistävässä juonteessa kuvailtava yleisen Historian lehdille, että näkisimme tapaukset syntyvän sisällisistä syistä eikä sattumoisiltansa, niinkuin näihin aikoihin saakka käytetty Historian kirjoitus on antanut oivaltaa. Rinnatusten ja yhteydessä kulkevat kansojen tiedolliset, ruumiilliset ja valtiolliset toimet ja niiden katsastaminen ( [venäjää?] ) on yleisessä Historiassa luonnollisin, jos muka mielit täydellisesti päästä tuntemaan nykysen aikasi tilaa. - Mutta yhtä hyödyllinen, kuin yleinen Historia, on myös vuosinainen luvun-teko tässä mainitusta kansallisesta tilasta. Ehk' emme väärin taitasi verrata sitä jonku talollisen vuosinaiseen luvuntekoon, joka näyttää hälle, millä pohjalla asiansa ovat ja miten eli mihin-määrään hän, niistä selvän saatua, niihin saattaa perustaa alkavan vuotensa työt ja askareet. Tässä tarkotuksessa ryhdymme viime-vuotista maamme sisällistä tilaa katsastamaan. Tämä ei ole tavallinen työ, sen tiedämme: se on kamala työ. Useampi lukioistamme tuntee ehkä jo kaikki tässä kertoiltavat asiat. Tähän vaaditaan siis ylevä silmänne vaan tärkimpien asioiden valitsemisessa ja niiden järjestykseensä asettamisessa; tällä tavoin edes tarkkautta voittaaksemme. Lisäksi tulee vielä, että tiedot maamme sisällisestä tilasta monessa kohden ovat työläät saada ja vasta myöhemmin ilmi annetaan, milloin annetaan. Mutta kaikki nämät tietävä, luulemme lukioitemme kuitenki pitävän yhtä tärkkinä, kuin meki, tämmöistä tutkintoa, josta puhe on. Muuten sanoopi suomalainen sananlasku: " Voimaansa hyljetki kivelle nousee. " 1. Tiedollinen tila: Tiedollisuus ( Intelligens ), jonka arvaamista nyt alotamme, on kyllä luonnostansa rajoittamaton eikä sen ijäinen, kaikessa elävä ja vaikuttava olo yhdestä tai kahdesta seikasta saateta' määrätä. Myös kansojen raakaisimmassa tilassa se säteilee ja virkistyttää luonnon uneksivia voimia. Mutta sen ilmestykset ovat sitä tiheämmät ja loistavammat, mitä kau'emmin ja enemmin se on saanut vaikuttaa. Vaan koska kaikkinaiset hengelliset vehkeet ovat tiedollisuuden ilmestyksiä, niin on siis niiden arvaaminen itsekunki kansan valistuksen mitta. Taide ( konst ), tiede ( vetenskap ) ja kirjallisuus ( Litteratur ) ovat niiden tiluksia; näiden tila maassa määrää sikäli myös tiedollisuuden tilan. Viime vuosi oli Taiteen suhteen iki muistettava Suomenmaalle. " Suomalainen Taide-yhdistys, " joka alussa vuotta, 27 p. Tammik., tuli Helsingissä toimeen ja Turussa sai apulaisensa, on väittämättä ilahuttavimmia a'ian-merkkiä. -2-Sen vuoksi onki tämä yhdistys niin suuresta arvosta sekä sen harjoitteliain ja suositteliain yhdistykseksi että itse Taiteellisuuden ( konstnärlighet ) herättämiseksi. Samaa ilahduttavaa luontoa on myös se Turussa asettaunut Taide-opisto. Soitto- ja Laulu-taiteessa on myös uuras - ehkäpä uusiki - vilppeys ja into siinnyt maassamme. Symphonia-yhdistys Helsingissä, siellä ilmestyneet entistä useammat, vaikkapa muiden maiden ja sisällystensä suhteen vähäpätöisemmätki, soitto- ja laulu-teot saattavat todistusta tähän. Jo itse taide-kunnon ilmestymä maassamme toivottaa meille parempia tulevia aikoja. Suomen Korkiopistossa, jonka todella saatamme päättää tieteen ja tieteellisyyden istumeksi ja lähteeksi maassamme, on tämän vuoden alla tapahtunut seuraavia muutoksia: Lainopin osastossa ( Juridiska fakulteten ) otti Rohvessori Nordström eronsa. Tämä tapaus on suureksi kaipuuksi sekä Opistolle että Isänmaalle, jotka tässä Ruotsiin poikenneessa miehessä kadottivat uuraan, nerokkaan ja tieteessänsä erinomaisen opettajan. Hänen ammattinsa on avonainen ja tietymätön on, kuka siihen siaan tullee. Lääkintä-opin osastossa ( Medicinska f. ) on virastansa eronneen Rohvessorin ja Kollegian Neuoksen N. A. Ursinin siaan asetettu Lisä-Rohvessori E. J. Bonsdorff; samote on Tietoviisauden osastossa ( Filosofiska f. ) Fr. Woldstedt pantu Tähtiopin Rohvessoriksi ja Kemiian Rohvessorin virka julistettu etsittäväksi. Kuoleman kautta kadotti Tietoviisauden osasto Greekan kirjallisuuden opettajan A. G. Sjöströmin, joka ensin Liikamääräsenä Apulaisena ( vuodesta 1826 ), sitten varsinaisena Rohvessorina ( vuodesta 1833 ) toimitti tätä virkaa 20 ajast-aikaa. Häneltä avonaiseksi jätetty virka on etsittäväksi kuuluutettu ja oisi nyt paras tilasuus sitoa Korkiopistoon Rohvessori ja Greekan kirjallisuuden Lukian J. L. Runeberg, jonka omistus oisi sille ei ainoasta kunniaksi vaan myös suurimmaksi hyödyksi. Tämä ei ole yksinäinen toivomme ja arvelumme, tämä on koko Suomen yleisön. Korkiopistollisia virkoja oli avonaissa: kaksi Rohvessorin ammattia Jumaluus-opin osastossa ( Teologiska f. ), nimittäin Raamatun selityksen ( biblisk Exegetik ) *) ja Käyttämällisen Jumaluusopin ( Praktisk Theologi ), yksi Lainopetuksen, yksi Tietoviisauden ja yksi Liikamääräsen Rohvessorin ammatti Lääkintä-opin osastossa. -2a--2-Neuvovia Maisteria ( Docenter ) saatiin 3 lisää, niin että niiden luku oli yksitoista, vaan näistä oli 6 koko vuoden ja 3 välimmite tieteellisillä matkustuksilla taikka muuten Opistosta poissa. Korkiopiston Apulaiseksi korotetun H. G. Boreniuksen siaan määrättiin Saksan kielen Lukiaksi C. Backman. Edellisestä näkyy että Jumalus-opin ja Lainopetuksen osastot olivat Opettajoista vaillinaisemmat, ja että Neuvojoista ainoasta kaksi on läpivuoden toimellansa auttanut Opiston nuorisoa. Oppilasten määrä tämän vuoden alla oli kevätlukuajalla ( termin ) 399 ja syksyllä 422. Vaan koska näihin määräyksiin on pantu ainoasta ne lukuaikojen alussa läsnäolevaiset Oppilaat, on ne kumpanenki lisättävät vähintäin 20:llä, jotka myöhemmin riensivät Korkiopistoon. Tieteellisestä toimesta Korkiopistossa ei meidän käy muuta mainitseminen kuin mitä julkiset ilmotukset osastoiden tutkinnoista ( fakultets examina ) tietävät sanoa, joka kuiten on parempi kuin ei mitään. Näin on Jumaluusopin osastossa yleensä 32 ( 16 kumpasellaki lukuajalla ) ottanut Seminarium-tutkinnon, vaan papisvirkoihin erousi 14 kevät- ja 19 syys-lukuajalla. Yksi ainoa otti Jumaluusopillisen Lisensiaat-tutkinnon. Lain-opin osastossa on 14 kevät- ja 6 syys-lukuajalla ottanut Tuomaritutkinnon, ja Lainopillisia Kokelastutkinnoita otettiin 1. Lääkintäopin osastossa otti 1 Kokelas- ja 9 Lisensiaat-tutkinnoita. Kokelastutkinnoita Tietoviisauden osastossa otti yleensä 17. Vaan paitsi tätä löytyy vielä toimi, jonka olo ei tavata tyhjänsanovista numeroista, nimittäin sen hengen toimi, joka holtaa ja virvottaa itsekutaki kuntaa ( corporation ). Tämän suhteen saatamme sanoa Korkiopistomme Oppilaskunnasta paljon hyvää. Sen jäsenten nimiä muka tavattiin, missä vaan jotaki isänmaallista hyötyä ja yleisesti hyödyttävää toimea tarkotettiin. Vehkeet, semmoset kuin Rahvaan sivistystä mielivät kirjat ( " Enon Opetuksia " ja " Lukemisia Suomen kansan hyödyksi " ) Oppilaisilta toimitetut, osallisuus Taideyhdistyksessä ja Korkiopistollisen Luku-yhdistyksen toimeen saattaminen, sano niistä mitä tahtonsa; ne näyttävät, kuten myös nuorisossa nouseva isänmaallinen henki, mihin määrään muiden maiden rinnalle Suomen Oppilaskunta taidetaan verrata, ja kuinka se on käsittänyt aikansa vaatimukset. Ilolla myös myödytämme toivomme kaikkea hyvää Konsistoriumilta tänä vuonna toimitetusta kolmen Osakkeen ( Afdelning ) yhdistyksestä yhdeksi Länsisuomalaisten Osakkeeksi. Emme kyllä toiselta puolen voi emmekä tahdo'kaan tietää vikoja, joista Oppilaiset ansiolla ovat soihmatut; tahtoisimme vaan kuitenki lykätä ne enemmän nuoruuden, aikamme ja yhteisen elämän, kuin yksinänsä Oppilaskunnan vi'oiksi. Yleisemmän sivistyksen ja ylhäisemmän opin puute, josta myös usein kaivataan, on taasen samote lykättävä entisten koulujen puuttuvaiseen opetukseen ja oppilastutkinnon alhaisiin vaatimuksiin. Vaan koulujen uudistettu muoto ja toivottava tarpeellinen Oppilastutkinnon järjestäminen kuin myös siitä seuraava vaatimusten korottaminen on ainoa tie tämän puutteen poistamiseksi. -3-Tämä kuluva vuosikymmeninen on kyllä kaikkinaisessa edestymisessä ollut mitä hedelmällisimpiä maallamme; vaan ennen muita ovat kuitenki Koulut nautinneet Hallituksen erityistä huolta saadaksensa ne ai'anmukaisempaan tilaan: tässäki on tehty kolmen vuoden sisälle, mihin monia kymmeniä vuosia muuten on tarvittu. Suuri juoppa oli nimittäin Kouluissa ja Korkiopistossa annettavan opetuksen välillä, joka vielä lisäksi oli edellisissä niin puuttuvainen, että mitä nuorukaisen oisi pitänyt ennalta tietää, täytyi hänen tästä syystä Korkiopistossa opetella suureksi haitaksi korkeimmille hankkeillensa. Tämän suhteen asetettiin Korkiopistossa valmistustutkinnoita ja laitoksia, niinkuin: Seminarium ja Logisentutkinto y.m., joissa vaaditaan uusi tutkinto samoissa aineissa, jotka luonnollisemmasti kuuluuvat jo Oppilastutkintoon. Tämä seikka estää monen jo kohta Korkiopistoon tultuansa antaumasta aivotussa virassansa tarpeellisiin opetus-aineihiin - ja käskee useamman varansa näiden tutkinnoiden varteen kulutettua, kiiruhtaa varsinaisen virkatutkinnonsa ottamisessa. Hallitus pani Lukio- ja Koulu-järjestyksellä ( Gymnasii- och Skolordning ), ann. 6 p. Marrask. 1843, paremman perustuksen tämän haitan ja puutosten poistamiseksi, alkaen Alku-opistoista, ja tämän Koulujärjestyksen perusteelle on myös äsken mainittu Jumaluusopin harjoituksen parantamista tarkottava Asetus pantu. Aluksi on sen kautta kumottu tämän vuosisadan alussa Jumaluusopin osaston kanssa yhdistetty Seminariumin laitos, joka kyllä aikoinansa on paljon hyvää toimittanut Pappien synnyttämisessä, vaan jonka muoto ei enää sopinut nykysen ai'an vaatimuksille. Toiseksi on tässä Asetuksessa säätty parempi ja luonnonmukaisempi pääsö Jumaluusopin osastoon, johon vaan vaaditaan Oppilastutinnossa näytetty tarpeellinen tieto niissä aineissa, joista Lukio- ja Koulu-järjestys 7 §:sänsä mainitsee, kuin myös laveampi tieto Jumaluusopissa ja sen harjottamisessa. Kolmanneksi antaa se vahvan vakuutuksen, että, jos Lainopin osasto alamaisuudessa, tämän Koulu-järjestyksen mainitun pykäleen ( § ) nojalla, tarjoaa ja pyytää uutta ja tarpeellista järjestämistä Tuomarien synnyttämisessä, Hallitus samalla innolla kuin siinäki tähän myöntyy. Viimeksi emme voi olla mainitsemata tässä Asetuksessa Hallitukselta ensikerran välttämättömästi vaadittua Suomen kielen tuntemista Suomen kansan opettajilta ja virkamiehiltä, joka näyttää, kuten se huohmailee aikansa ja kansansa vaatimuksia. Samasta luonnosta on se lopulla vuoden Hallitukselta Konsistoriumille annettu kysymys Rohvessorin ammatin tarpeellisuudesta Suomen kielessä ja kirjallisuudessa. Merkittävä on se tämän vuoden alla ilmestynyt into Papissäädyn nuoremmissa jäsenissä rahvaan tarkemmasta opetuksesta ja kirjanlukuun harjottamisesta. Pyhä ( tai Sunnuntai- ) koulut Hauhon Padasjoen ja Iisalmen pitäjissä, kuin myös Laina-kirjastot Hein'jo'en ja Maaningan kappelissa ja Kuopion pitäjässä ovat au'asseet, raivanneet ja polkeneet tien, jota tästä lähden on käyminen. Toivottava vaan oisi, että Papinalut ottasivat Korkiopistossa ollessansa jonkun edes jos ei täydellisen tiedon Vuoro-opetuksesta ( Vexel-undervisning ). Kirjallisuuden tila on ollut samalla pohjalla kuin v. 1845, niin ett' ei siitä erittäin ole paljoa mainitsemista. Sama este kuin tähänki saakka pidättää aina eteenpäin maamme kirjallisuutta. Ennenkuin isänmainen kieli on otettu yleisesti käytettäväksi, ei ole toivomistakaan paremmasta tilasta. Rahvaan kirjojen määrä on tämän vuoden alla lisäynyt ja onki se ainoa, joka kannattaa. Tutkistelemuksia Suomalaisien esi-isistä ja niiden asumapaikoista. ( Jatko 1:stä N:sta. ) Kirjassa " Fosterländskt Album I " selitetään osaavasti', kuinka Ruotsin ja Suomen laulu kumpaisenki maan luonnon jälkeen on muodistanut. Ruotsin laulu kuvaellee vuorimaan luontoisena mielellänsä vuoren, kosken j. m. halteista. Se kohotaiksen voimissansa välistä ylös, toisen kerran vaipuu alas voimatoinna, samoin kuin Ruotsin maan vuoretkin ovat nousneet korkeiksi ja laaksot laskeutuneet syviksi. Suomen laulu sitä vastaan on luonnostansa tasainen, niinkuin maammekin. Mutta jos Suomalaiset ovat Altain vuoristolta peräsin, niin pitäisi vanhimmissa lauluissamme vielä nytkin näkymän vuoriston luontoa ja asioja. Löydämmekin niin olevan. Erinomattain loihturunoissa, jotka tiettävästi ovat vanhimpia, puhutaan aivan paljon vuoren vä'estä, haltioista; rautaisista, vaskisista j. m. vuorista; vuorihevoisista, joita metsihevoisina vieläkin elelee Aasiassa, ja kesuttomuutensa tähden hyvin sopivat loihtuihin. Kalevalan 20:nessä runossa sanotaan, että seppä Ilmarinen Poimi kultia merestä, Hopehia lainehilta. Tuskin voipi uskoa', että runoelia ilman mitään aiheetta olisi omasta päästänsä ottanut nämä sanat, koska ne kuitenkin aivan hyvin ovat voineet tulla' siitä, että runoelian on ollut tiedossa kultien kerääntä Sibirian jo'ista, ehkä hän tässä sanoo " merestä, " tavallisella runollisella suurennuksella. Muutoinkin se paljo kulta ja hopia, josta vanhoissa runoissa puhutaan, osoittaa enemmin kuin mitä Suomen maan luonto olisi runoissa vaikuttanut. Yleiseen on kuvaelun rikkaus vanhoissa runoissa enemmin kuin Suomen maasta syntyisin, ja jo muutkin ovat sitä sanoneet Aasialaiseksi; sillä enimmissä paikoin muuallakin, ei ainoastansa Altain vuoristossa, rikas ja ylävä luonto on tuottanut luontoisiansa lauluja, joita ihmetellään ympäri maan. Mutta ei ainoastansa runojen sisällisyys, niiden ulkonainen rakennus ja muotokin on ikään kuin kuvastainnut syntymäpaikkojensa luonnossa. -4--4a--4-Jos laulu kuvaiksen siihen vaikuttavan ulkonaisen luonnon muotoiseksi ja tapaiseksi, niin seuraa siitä että kielenkin itsen on muodistuessansa pitänyt totella' ulkonaista luontoa. Onkin kieleemme vaikuttanut ei ainoastansa Altavuoriston säännöllinen luonto, mutta myöskin sen suurempi vakuus vihollisista kuin monen muun paikan. Etelä ja länsi puolella rajoitettu vaikia-kulkuisilta ja asuttomilta hiekka-aukoilta, itään ja länsietelään päin muilta vuoristoilta ja pohjosiin päin Sibirian kylmiltä metsistöiltä, joissa nytkin vaan harvassa heikkoja kansoja elelee, Altain vuoristo vakavimpia paikkoja, ja juuri kuin täällä vallitsevan rauhan ja vakuuden hengeltä synnytetty on kielemme tullut tietämättömäksi kaikista säännöttömyyden eripuraisuuksista ja eriseuroista sanojen kääntelemisessä, jotka niin monta muuta kieltä vaivaavat ja juuri kuin valittaisivat kasvaneensa ja muodistuneensa epävakavuudessa riitojen ja eriseurojen rinnalla. - Kielemme muodistumisesta ehkä vasta tullemme enemmin puhumaan. Epätasaista vuorista maata osoittavia sanoja on kielessämme erinomaisen monta, niinkuin: vuori, tunturi, vaara, kallio, kalta, mäki, köykämä, töykämä, töyry, kukkula, kunnas, kumpu, törmä, ahde'rotko, notko, alho, laakso, onsi, ouru, luola, holma j.n.e. Näitä on enemmin kuin tasamailla juuri olisi voinutkaan syntyä'; miltei enemmin kuin Uralinkaan tunturit olisivat voineet tuottaa'. Sibiriaa syntymämaaksensa parahin osoittava sana lienee peninkulma. Sitä on ko'ettu johdattaa' sanoista penin kuulema, mutta jokainen näkee selvästi', kuinka vähän peninkulman ja penin kuuleman matkat voivat sopia' yhteen. Paremmin selittää peninkulkema. Tiedämme Sibiriassa vielä nytkin koirilla ajettavan, ja Suomalaiset alkoivat tästä koirilla kulkemisesta kutsua' koiran yhtä kulkuväliä peninkulkemaksi, lyhyemmin peninkulmaksi. Samasta koirilla kulkemisesta on yhtä merkitsevä peninkuormakin tehty. ( Jatko toisten. ) Kotimaalta. Korkia-opistomme Korkia Hoitaja, Hänen Keisarillinen Korkeutensa Alexander Nikolajevits on armossa lahjoittanut Oppivaiselle' D. E. D. Europaeukselle' 150 Ruplaa hopiassa. Tuonan läksi täältä kaksi oppivaista nim.: Z. E. Sirelius ja F. Polén kokoilemaan itäisiltä Suomen mailta vanhoja Runoja, Satuja j. m. s. Suomalaisen Kirjallisuuden seura antoi heille' matka-rahaksi 50 Ruplaa hop. Me toivotamme heille' kaikkea menestystä vaelluksessansa', toivoen heidän palaavan rikkaina kauniista tuomisista ja kaikkein Suomalaisuutta rakastavain kiitollisuudessa löytävän vaivansa' palkinnon. Ilahuttavaa on Aamu-lehdessä lukea' sanomia Majisteri Wallinilta, jonka, vaellellessansa' Arabian kuumahietaisissa erämaissa, pelkäsimme jo kuolleen. Maamiehen Ystävä juttelee erinomaisesta lahnain saaliista Haapajärvestä Iisalmen pitäjässä, 27 p. Marras-kuuta. Yhdestä ainoasta apajasta oli saatu 11 hevoiskuormaa isoja ( känsäpäitäkin ) lahnoja. Hiippakuntain Sanomia. Turussa 13 p. tätä kuuta vihittiin papiksi Pohjalainen Henrikki Adolhvi Appelberg, Kirkkoherran Apulaiseksi Ruoveteen. - Kappalaisen vaaliin Ala-Tornion emäkirkolle' pantiin 1:ksi Opettaja Muonioniskalta Emanuel Kolström, 2:ksi Kappalainen Siikajoen emäkirkolta, Er. Auk. Montin ja 3:ksi Välisaarnaaja Ala-Torniosta Erikki Ulriki Castrén. - Hänen Keisarillinen Majesteetinsä' on samoilla määrillä kuin menneenäkin vuonna, Armossa suonut Arkkipispalle', Erikki Kapriel Melartinille' vapauden virasta koko täksikin vuodeksi. - Rovastin, Elias Epraim Aleenius vainajan, leskelle' ja lapsille' on Hänen Keis. Majest. suonut kaksi päällis armovuotta Pudasjärven pitäjässä. - Tuomiokapitlumi on määrännyn haettavaksi Kappalaisen viran Suomussalmella 150 päivän, ja Pääopettajan viran Uudenkaupungin Vähäkoulussa 56 päivän sisällä Tammikuun 13 päivästä lukien. Porvon hippakunnassa ei kuulu' vielä mitään muutoksia tapahtuneen tällä uudella vuodella. Viimeis lauvantain Sanomat julistavat Tuomiokapitlumille' lähetetyn Keisarillisen Säätämisen, että julkisissa Jumalanpalveluksissa tavalliseen Rukoukseen, Korkian Keisarillisen Huoneen edestä, tulee sanain: " Hänen Keis. Korkeudensa Suuriruhtinatar Olga Nikolajevna " perään sanat: " ja Hänen Korkia Puolisonsa'. " Suometar.Tämän uuden Viikko-lehden tarkoitus on levitellä' Suomalaisille' sanomia Suomen asujamein yhteisiin haluhin ja tarkoituksiin koskevissa asioissa, ja taitoansa' myöden jutella' sekä huvitukseksi että hyödytykseksi. Kirjoitus-tapa niinkuin sisälleppitokin on oleva enimmästi' niiden mielen mukaan, jotka kuuluvat sivistyneempiin säätyhin. Hiippakuntain uusia, niin Turun kun Porvonkin, on Suometar tuova' papeille, Turusta ensimmäisenä ja Porvosta toisena ilmottajana. Lehti annetaan Helsingistä jokaisena Tiistaina puolena arkkina hienoa paperia, ja myötä kerran kussakin kuukaudessa Lisä-lehti Huvi-lukua sisällensä' pitävä. Tilata' saadaan Waseniuksen et Comp. tykönä ja kaikissa Maamme Posti-Konttooreissa. Hinta vuosi-kerrasta on 1 Rupla 50 kopeikkaa ja tätä paitsi posti-rahaksi 22 1/2 kopeikkaa ( kaikki hopiassa ) niiltä tilaajoilta, jotka ulkona Helsingistä asuvat. Ne, jotka tilaavat kymmenen kappaletta, saavat 11:en maksota'. - Kirjoittajat ovat: Oppivaiset: A. E. Ahlqvist, D. E. D. Europaeus, P. Tikkanen ja Kandidati A. Warelius. - Toimittaja ja pränttääjä on: A. W. Gröndahl. Tietä' annetaan Suomettaren mielellänsä' ottavan Maamiehiltänsä' vastaan kaikellaisia Suomalaisuutta jollain muotoa hyödyttäviä kirjoituksia. Jos oudoilla kielillä kirjoitetut juttelemukset tai' miettimiset ovat suomennettavia sanasta sanaan taikka ainoastaan suunnittain, sen saavat lähettäjät määrätä'. [osoittavan käden kuva] Tilaajoille' Helsingissä jaetaan tämä Viikkolehti Waseniuksen Kirja-puodista joka Tiistaina puolipäivästi' ja jälkeenpäin. Koska, asiain viipymisen tähden, emme saaneet vielä tämän Tammikuun ensimmäisenä Tiistaina antaa' lehteä, niin tulee nousevalla viikolla sen siaan kaksi Numeroa yhdessä annettavaksi. Painettu A. W. Gröndahlilta. Lupa painamiseen annettu: G. Rein.
|