Agricolaverkon vintti
-1-Suometar.N:o 33. Helsingissä 17:tenä päivänä Elo-kuuta 1847. ( Lähetetty. ) Jussin juttureissu. *) -1a--1-" Mistä tullut tuhma Jussi, Kuka konna kirjan tehnyt, Kuin on suomeksi sovaissut, Savon kieltä kirjoittanna? " Jussi huono huokaiseksen, Painuvi pahoille mielin, Tuohon verkaksi vetävi Äänen kainun kansselissa: " Tuolta tullut Karjalasta, Samonnut Savon rajoilta, Luulin Suomeni sopivan Kartan kanssa kansselihin! " Sitten pannahan paperit, Sanat alle anturoiden, Vieähän ulos ovesta, Pois pihalle potkitahan, Laistihin alas rapuista, Sylki päälle sytkättihin, Jussille julistettihin: " Käy' nyt karttakammarihin, Ota' sieltä uusi kartta, Saa' kartta samannäköinen, Elä Suomeksi sokaise, Savon kieltä kirjoittele, Hae ruotsiksi lukija, Venskan kielen kirjoittaja! " Jussi juoksi joutuisasti, Haihatti hajalla hapsin, Kaupungin katua myöten Kartanmyöjän kammarihin, Lantit taskussa lapatti, Vaskikullat kukkarossa; Tuli kauppa kartan kanssa, Rahan maksu ränttärissä, Rahat loppui lakkarista, Vaskikullat kukkarosta, Uupui kartan kauppiaalle, Tengan verta jäi velaksi; Jussi puittavi pihalle Poies karttakammarista, Pani kartan kainaloonsa, Alkoi astua' katua, Painuipa pahoille mielin, Katseli kivikatua, Kuin rahat rakosta loppui, Vaskikullat kukkarosta; Tuli vanha virkaheitto, Kelmi kapsutti katua, Harjustakki hartioilla, Suolilla on vyö soria, Napit vaskesta valettu, Hopialla holvattuna, Saappahat soman näköiset, Kuultokengät kelvolliset; Alkoi Jussille jutella', Suomen miestä surkutella': " Mitä oot pahoilla mielin, Katselet katua pitkin? " Jussi huono huokaiseksen, Murehella muistelevi: " Sitä oon pahoilla mielin, katselen katua pitkin, Kuin ei kirja kelvannunna, Kartta kansselin sisälle, Vaikka oil Suomi suorin pantu, Savon selvillä sanoilla, Pois pihalle potkittihin, Sylki päälle sytjättihin. " Tuohon virkki virkaheitto, Venskan veijari vetäsi: " Kuules ukko, kuin sanelen Jutustasi Suomen Jussi, Käy'päs karttakammarihin, Osta' sieltä uusi kartta, Minä venskaksi vetäsen, Ruotsin kieltä kirjoittelen. " Jussi päästävi paperit, Kaivoi kartan kainalosta, Tuossa kartan katselevi Virkaheitto valmihiksi, Kohta Jussille julisti, Ilmoitti iloisen mielen: " Käy' nyt tänne kammarihin, Kohta venska viskatahan, Pannahan paperin päälle, Saapi ruotsiksi lukea' Kaikki herrat kansselissa, Eikä potkita' pihalle, Panna' kaulle karttoasi, Kohta kirjat korjatahan, Juttusi julistetahan. " -2-Jussi heikko henkäseksen Murehella muistutteli, Alas laski lattialle, Polosille polvillehen, Käet väänti vastatusten, Koprat yhtehen kokosi, Sitten silmänsä ylenti, Kohti taivasta kohotti, Lausui aivan rakkahasti, Sanoi hellillä sanoilla: " Nyt on julkinen Jumala, Ees tuonut enkelinsä, Köyhille varaksi varsin, Huonon kansan hoitajaksi, Antavi asiat juosta', Jutut kaikki kansselissa, Vaikk' on kullatkin kulunna, Hopiatkin huopennunna! " Vielä aivan armahasti, Toivotti toen perästä: " Anna' vastakin Jumala, Toistekin totinen Luoja, Ees käyä' enkelisis, Tulla' köyhille tueksi, Huonon kansan hoitajaksi, Että vielä tästä eeskin Jutut kaikki kansselissa Rahatta ratasteleisi, Vaskitta vajelteleisi! " Sitten nousi notkaltahan, Pois kotosi polviltahan, Vielä virkaheittoa, Nälkäkurkea kumarti: " Milläpä minä poloinen Teille atrian asetan, Kuin on kultani kulunna, Hopiani huopennunna, Rahat loppunut rakosta, Vaskikullat kukkarosta? " Tähän vielä vanha heitto, Venskan kuulu nälkäkurki, Mutkan muisti, keinon keksi, Palkkansa paraten otti, Keinon Jussille julisti, Mahin neuvoi mahtavasti, " Muuta' laukkusi rahaksi, Rupiloiksi rukkaseksi, Sitten alttarin asetan, Vikauhrin alttarille, Suurten syntien eestä, Katkasen karitsan kaulan, Anon armoa isältä Suomen kansan suosioksi. " Jussi juoksi laukun kanssa, Puitti pussinsa keralla, Kaupungin katua myöten, Huuti hullu juostessansa: " Onko laukusta rahoa, Rupiloita rukkasista? " Jopa sattui laukun saksa Pussin kauppias kaulla, Joka ostoa osasi, Tehä' kaupan laukun kanssa. Sai rupilan rukkasista, Kaksi leipälaukustansa, Koko kauppa kolmen ruplan, Setelissä selvitetty. Kuin sai laukkunsa rahaksi, Rupiloiksi rukkasensa, Pian juoksi, jotta joutui, Luokse enkelin ehätti, Sitten runttasi rupilat, Heitti herran enkelille; Kuin tuo kelmi ketroitteli, Pani Jussin paljahaksi, Antoi kirjan arkustansa, Käski käyä' kansselihin, Että tulla' tutkituksi, Riita lyöyksi lopulle; Jussi juoksi joutuisasti, Ilon kanssa kansselihin, Jätti karttansa katella', Heitti herroille etehen. Kuvernyöri kuulu herra, Katsoi kirjan kansselissa, Kohta Jussille julisti: " Tämä on kelmin kirjoittama, Oisit saatava sakolle, Veittävä rahaverolle; " Sitten viskasi vihassa, Laittoi kirjan kansselista, Sanoi selvillä sanoilla: " Ulos astu' kansselista, Juokse poies joutuisasti, Käy' kotohan kiirehesti, Eläkä eneä etsi, Kelmiöitä kaupungista. " Jussi huono huokaseksen, Mies parka pahoilla mielin, Alkoi astua' kotihin, Kahen puolensa katellen, Nälkä sylkytti syäntä, Saattoi vahvan vatsa tuskan, Eväslaukku enkelillä, Rahat kartan kauppiaalla, Vielä auki kartan kauppa, Tengan verta jäi velaksi. -3-Varjele' vakainen Herra, Suomen suuren ruhtinoita, Virkamiehiä vähiä, Kaiken kansan haltijoita, Että voisit voimallansa Nämä seikat selvitellä', Päästeä Savon sanoille, Sitehistä Suomen kielen, Että soisi Suomen kieli, Kaupungissa kulkiessa, Raukoilla Savon rajoilla, Että me poloset poiat, Kurjat raukat Karjalaiset, Suomen saisimma sanoa', Suomen kirjat kirjoitella', Suomen oikeus-tuvissa, Kansselissa kaunihissa. Antti Puhakka. Kirjallisuutta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 9 osa: Yhteinen Historia kansakoulujen tarpeeksi. Suomentanut K. Aejmelaeus. Läänin Rovasti. Hels. 1847. 123 sivv. 8:ssa. Hinta 25 kop. h. Bredow'in vähempi historia, josta tämä " yhteinen ( yleinen? ) Historia " on suomennettu, on jo hyvän aikaa ollut ensimäisiä tämän tieteen opetuskirjoja, ja varsin onnellista oli, kuin juuri tämä kirja Herra Aejmelaeuksellenkin juohtui mieleen suomentaa'. Tosi kyllä on Bredowi paikka paikoin vähän vouhkaakin, niinkuin esim. ihmisyyttä " hyödyttävämpiä " ( hyödyttävimmiä? ) keksimiä luetellessaan niiksi sanoo " kirjan niomisenkin. " Vaan juokseva kirjoitus tapansa, kevyt, lapsien ja rahvaan mielelle sovitettu kertomisensa ja olletikin se kirjan kaikissa paikoin kuultava ajatus, ihmiskunnan historian olevan toista, kuin pelkää tappelujen ja tappelijoiden luettelentaa, estää pienet viat näkymästä ja Kert. on itse nähnyt, millä innolla talonpoika tarttui tähän kirjaan, josta sai tietää', milloin leipää ruvettiin leipomaan ja myllyjä rakentamaan, milloin kirjoja alettiin präntätä, milloin mertä niin uskaljaasti purjehtia', jne. Kirjan alkuperäisestä luonnosta ei siis tässä tulekaan sen enempää puhetta, sen ovat meitä älykkäämmät tunnustaneet tarkoitukseensa soveljaaksi. Toista on sen suomentaminen. Ylehensä näyttää suomentaja olevan sangen selvä kieleltään, ja vapa epäluuloista sitä käyttäessä, joista luemme isoimmaksi sitä varsinkin papissäädyissä tavallista siksi kutsutun pipliänsuomen käyttämistä kaikkine vikoinensakin. Mut kuitenkaan suom. ei ole ollut niin arka ja tarkka työssänsä, kuin häneltä saattaa vaatia' ja nykyisenä aikana tarvitaan. Viat tosin ovat pieniä, eivätkä haittaisi kovan paljon, ell' ei kirja olisi Opetus kirjaksi aiottu, ja senlaatuisissa on niin kova järjestys, yhtäpitäväisyys ja säännöllisyys tarkoitettava, ett' ei yhtään pränttivirheäkään tarvitseisi jälkiperässä muistuttaa'. Seuraavat, ehkä ei ainoat, ovat meistä enimmän korvaan koskevat. Siv. 12: " Ne ( Ekyhtiläiset ) palveliat krokotiiliä - - ja palsamoivat niitä kuoltuaan niinkuin ihmisten ruumiita. " Ekyhtiläiset olisivat vasta kuoltuaan palsamoineet jumaloidensa raadot ! Harvoin on ihmisellä aika tulla' tänne maalle uudestansa puuhaamaan, niinkuin E:sillä näyttää olleen ! Se sana johon omistauta-pääte -nsa ( sa, han, an, ) litetään, osottaa ei lähintä, vaan pää nimukkoa lauseessa, joka tässä on sana: ne. Siv. 23: " Astyakeella oli tytär, jonka unennäkiät ennustivat " jne. Unennäkijä on luonnollisesti se, joka unen näkee, mutta joka unesta ennustaa, se on unen selittäjä, = lukija, taikka = povari. Siv. 64: " ja ymmärsi ( Pietari Amienkiläinen ) niin yllyttää, - - että kirkkojen kokouksessa Klermontissa " jne. Tässä tapahtuu taas ylenluontoinen asia: kirkot pitävät kokousta. Kuvaellen kyllä kävisi niinkin sanominen, mutta kuvaaminen tässä sekaa ajatuksen tarkoituksen. Siv. 87: " Melanktoni oli ylen hyvän suopa ja myödittäväinen, ja Lutherus taas toisinaan liian äkkinäinen ja kova. " Äkkinäiseksi ei kukaan voine Luteerusta moittia', eikä se näy' tässäkään kohden olevan aikomuksena, sillä näiden kahden miehen luonnot ovat ikään kuin vastatusten pannut ja toisiinsa verratut, ja " myödittäväinen " vastaa " kovaa " mutta " hyvänsuopa " ei " äkkinäistä " vaan äkäistä, jota sanaa suom:kin lienee tarkoittanut. Siv 106: " 1830 nostivat Ranskalaiset kapinan kuningastansa vastaan, joka oli vähentänyt etujansa ja vapauttansa. Jos kuningas olisi ollut hyvä ja etujansa ja vapauttansa vähentänyt, niin Ranskalaiset eivät suinkaan olisi kapinaa nostaneet. Suom. tarkoittaa varmaan: " heidän etuansa ja vapauttansa. " Tässä on sama vika päätteen -nsa käytännässä, kuin edelläkin, ja tästä näkee suom., miten yksi ainoa, huolimattomuudessa unhotettu sana monesti kokonansa toisin muuttaa asian. - Pienempiä enimmäksi osaksi kirjoitusvikoja ovat seuraavat. Suom. sanoo " liittautuneet Europan kansakunnat, " jonka suom:n aikomuksen jälkeen taitaisi olla oltava: liittäytyneet. Sana liittautunut tulee, ei sanasta: liitto, vaan sanasta liitta ( slem ), ja aikainen olisi vielä sanoa Europan valtakuntia liitalla paadutetuiksi. Monin paikoin kirjoittaa suom: " kulvun ", " kulvulla ", " pelvon " jne., sanoista: kulku, pelko. Vastaiseksi tiedoksi saamme suom:lle kumminkin ilmoittaa', että k ei muutu' v:ksi muulloin kuin kahden u:n keskessä, esim. luku, suku, puku, = luvun, suvusta, puvulla. Eräässä kohden seisoo: " seitsenkymmenen vuotinen, " toisessa: " kolmen kymmenen vuotinen, " lue: seitsenkymmen vuotinen, kolmikymmen vuotinen. -4-Nimien kirjoitannassa seuraa suom. Ingman'in osottamua tapaa, taikka, välttäen vieraita puustavia, muuttaa kaikki nimet suomen kielen mukaisiksi. Mille harhateille tämä vieraskielisien nimien vääntäminen saattaa, sen on Collan jo kerran näyttänyt, mutta ei taitaisi haitata', jos tämä suomalaiselle kirjallisuudelle painava asia vielä saisi puheeksi. ( Jatko toisten. ) Kotimaalta. Turun Sanomissa on seuraava kertoelma Edesmenneen K. K. Arkki-Piispa Melartinin elämästä: E. G. Melartin syntyi 11 p. Tammi-kuuta 1780 Kärkölän Kappelissa Hollolan pitäätä, jossa hänen isänsä Vara-Kirkkoherra Erik Melartin oli Kappalaisena. Hänen äitinsä oli Vendla Lyra, Vara-Kirkkoh. G. Lyran tytär. Käytyänsä Porvoon Lukiossa, tuli hän Oppilaaksi Turussa 28 p. Helmi-kuuta v. 1797. Piti latinaisen puheen v. 1800, Kuningas Kustavi IV Adolfin ja Hänen puolisonsa Fredr. Sophia Wilhelminan Badista kruunamisesta. Tieto-viisau'en Tohtor 15 p. Kesä-Kuuta v. 1802. Se 14 p. Heinä-kuuta 1804 Opiston Opettajaksi Greekaan Kirjallisuu'essa. Kutsuttiin 21 p. Kesä-kuuta v. 1805 Koulu-Kommissionilta Keis. Opistossa Tarttolinnassa olemaan Opettajana Suureus- ja Luonnon-tieteissä Viipurin Lukiossa, johoon H. M. Ruotsin Kuningas antoi suostumisensa, ja jota virkaa hän toimitti monta vuotta. Aesetettiin 12 p. Lokakuuta v. 1810 Esimieheksi kaikille kouluille Viipurin Läänissä. Turun Opiston suurennettua H. Keis. M:tiltä Aleksanderilta asetettiin hän neljänneeksi Jumaluus-opin Rohvessoriksi Keis. Opistossa Turussa 5 p. Joulu-kuuta v. 1812, ja 28 p. Helmi-kuuta 1813 Kirkkoherraksi S:t Karin pitäjään, ja vihittiin papiksi 3 p. Huhti-kuuta samana vuonna. Keis. S:t Annan Tähtimies toisessa luokassa se 24 p. Kesä-kuuta v. 1820, ja Jumalaluus opin Tohtor 3 p. Syys-kuuta v. 1826. Säätettiin Rohvessoriksi Jumaluus-tieteessä Keis. Aleks. Opistoon Helsingissä Kanslerin kirjoitusten 16:stä päivästä Huhti-kuuta v. 1829, ja Kirkkoherraksi Janakkalaan 8 p. Huhti-kuuta 1830. Sai 2 p. Touko-kuuta 1832 kunniamerkin 25 vuo'en vilpittömästä viran toimittamisesta. Tuli Jäseneeksi Keis. S:t Vladimirin Tähen 3.sta luokasta 4 p. Kesä-kuuta v. 1833, ja kutsuttiin ja asetettiin Arkki-Piispaksi Suomeen 9 p. Marras-kuuta sam. vuonna. Säätettiin Jäseneeksi H. Keis. Majesteetiltä asetetusta ja Helsinkiin kokoontuvasta Kommissionista, joka tutki ja antoi mietteensä Koulujen paremmalle kannalle asettamisesta Suomessa. Jäsen Keis. Kun. S:t Stanislauksen 1:stä luokasta 31 p. Joulu-kuuta 1835, Keis. S:t Annan 1:stä 11 p. Joulu-kuuta 1840, ja Keis. S:t Vladimirin 2:sta luokasta ynnä suuren Ristin 25 p. Joulu-kuuta 1844. - Paitsi näitä virkoja oli myös hänellä paljon muita toimituksia, joissa kaikissa hänen ansionsa, rehellisyytensä ja ahkeruutensa olivat jalot ja mainiot, ja kauan on kyllä Isänmaa häntä ikävöitsevä. - Se 14 p. Heinä-kuuta käytettiin k. 4 j. p. hänen maahaanpanemisensa Turun Tuomio-Kirkossa, johoon kaupungin virkamiehiä, porvareita ja Hippakunnan likeempiä pappeja oli kutsuttu. Tuomio-Rovasti, Tohtor Edman piti saarnan ja oli Edesmenneen viimeisistä sanoista, ( jotka luetaan Paavalin Läh. kirjan Philippiläisille 1:en Luvun 21 versyssä ) valinut aineeksi: Uskollisen Jumalan palvelian luja luottamus tulemaan autuaan yhteyteen Vapahtajansa kanssa. Kirkko oli täynänsä väkeä, ja kaikki muistelivat suurella liikutuksella Edesmenneen hyvätahtoisuutta. Hippakunnan Sanomia. Turusta Virkavakute' on annettu: Kappalaiselle Pudasjärvellä Vara-Kirkkoherralle H. M. Juderille Kirkkoherran-virkaan samasa pitäjäsä; Kappalaiselle Kuortaneella A. R. Holmströmille Kappalais-Virkaan Kuhmoniemellä; Kirkkoherran Apulaiselle Virtoisella ja Etserissä H. Lindroosille Kappalais-virkaan Nurmolla, ynnä, Pappismiehelle F. J. Vadenille Saarnajan-virkaan Ingossa. - Vaalissa ovat Laihelan Kappeliin: 1ksi, Kappalainen Pidisjärvellä, v. Kirkkoherra G. A. Frosterus, 2ksi, Pitäjän Apulainen Lohjalla F. J. Leidenius ja 3ksi, Kappalainen Ylihärmällä Z. Forsman, ynnä Nummisen Kappeliin: 1ksi Kappalainen Kuustossa O. R. Halleen, 2ksi Pitäjän Appulaisen virkaa toimittava Tammelassa C. G. M. Grönlund ja 3ksi Kappalaisen Siainen Vahtolla J. E. Ahlgrén. - Virkavapautta on kivuloisuuden tähden annettu 3ksi kuukaudeksi 1 päivästä tätä kuuta Rohvessoorille, Tähtimiehelle Tohtori B. Frosterukselle ja Rohvastille, Tähtimiehelle E. Bergenheimille, jolla ajalla Kappalainen, v. Kirkkoherra C. Kullman- pitää Kirkkoherran tointa Vasasa ja Mustasaarella, ja Kymnasiumin Apulainen Majist. G. E. Eureni Historian Lukian tointa Turun Kymnasiumissa. - Haettavina ovat: Kappalaisen virka Kuortaneella, ja Saarnaajan virka Muurlassa. - Käskykirjeet koetussaarnain pitämiseen ovat lähetetyt Pitäjän Apulaisen vaaliin pannuille Vesilahteen ja Sääksmäkeen, jossa vaalit pidetään 17 p. Loka-kuuta. - Yksi päällys Armovuosi on suottu edesm. Kapp. J. Simeliuksen leskelle ja perillisille Laihelassa. - Virkavakute' on annettu ensimm. Kanssa-Opettajalle Porin Iso-koulussa, Majist. C. F. Nordlundille olla Kanssa Yli-Opettajana samassa koulussa. - Haettavana: Ensimmäisen Kanssa-Opettajan virka Porin Iso-koulussa, Linnan Saarnaajan virat Turussa, Vaasassa ja Oulussa. - Hakeus aika avoimeen Kappalais virkaan Vaasassa on estetty. Porvosta. Vaalisaarnat Kiuruveden Kappeliin on Kons. 4 p. tätä kuuta määrännyt pidettäväksi 12, 19, ja 26 p. tulevassa Syys-kuussa; vaaliin 17 p. Loka-kuuta. - Virkavapaus on 4 p. t kuuta annettu Kappalaisen Apulaiselle Pyhän-Ristin pitäjässä C. Modeenille, olla Kirkkoherran Apulaisena Pietarin Hippakunnassa, ja Toiselle Lukialle Viipurin Kymnasiumissa C. W. Enckelille täksi syksyksi, ynnä 21 p. edesmennessä Heinä-kuussa Kymnasiumin Apulaiselle, Pyhän Raamatun tutkialle Licentiati S. J. G. Smalenille täksi syksyksi. - Asetetut ovat: 21 p. Heinä-kuuta Pyh. Raamatun tutkia Kandidati, Majist. J. af Ursin tämän syksyn luku-aikana pitämään Lukian tointa Pyh. Raamatun perustus kielessä Porvon Kymnasiumissa, ja 4 p. tätä kuuta Tieto-viisauden Majist. C. N. Lindberg tämän syksyn luku-aikana pitämään Toisen Lukian tointa Latinan kielessä Viipurin Kymnasiumissa. - Haettavina ovat: 56 p. sisään 4 päivästä tätä kuuta Opettajan virka Venäjän kielessä, Historiassa ja Maantiedossa Käkisalmen Vähässä koulussa. Täällä olevan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran päätöksen jälkeen myydään seuraavaisia kirjoja tästä päivästä ruveten puoleksi vähennettyyn hintaan, nimittäin: Tavallista paperia. Hienoa paperia. Kanteletar 3 Osaa 1:teen Rupl. 35 kop. 1 r. 80 kop. Sananlaskuja - 75 - - - - Arvoituksia - 25 - - 30 - Suomi 1844 - 75 - - - - Suomi 1845 - 75 - - - - Helsingissä 16 p. Maalis-kuussa 1846. Sven Gabriel Elmgren. Painettu A. W. Gröndahlilta. Lupa painamiseen annettu: G. F. Aminoff.
|