Agricolaverkon vintti
-1-Suometar 1848Maksaa tilattuna Helsingissä 1 Rpla ja kaikissa Postikonttuoreissa 1 Rpla 15 kopeekkaa hopeassa.Lehti jaetaan Waseniuksen & C:n Kirjakaupassa joka arki-perjantaina edellä puolipäivän, kello 11 ja 1 välillä. 2:n Vuosik. Lauantaina 22 päivä Huhtikuuta. N:o 16. Vastaus E. L:lle * ). -1a--1-Tässäpä v ei ole' voinutkaan olla' alkunainen, mutta kyllä p ja Vepsän b, joka monikossa päätteen sulkunaisuuden tähden on muuttunut v:ksi. Kuin Vepsän kieli on kaikin puolin alkuperäistä luontoa ja kielessämme puustaavit eivät milloinkaan kovene', senkun aina pyytäävät pehmetä', niin tuntee kyllä mainitusta, mikä tässä on alkuperäistä. Sanasta hän on siis jälkenä ainoastansa se jälkimäinen äänikäs, joka on päätteiden pi ja vat edellä, kuin kirjoitetaan esim. antaapi, antaavat, kahdella aa:lla. Jos yhdellä kirjoitettaisiin, ei sitte jäisi mitään jälkeä sanasta hän, joka ei kuitenkaan ole' taitanut aivan vieraana olla'. Että kuitenkin enin osa lausuntatavan heidän- alastakin tulee eroitetuksi mainintatavan monilu'un nimennästä, on ainakin parempi, kuin jos ei niitä milloinkaan voisi eroittaa'. - Sopimatoin on mielestämme, että kirjoittaa' kuiv'aa, lup'aa, sillä jos merkki ' pitäisi osoittaman d:n poisjäämistä, niin olisi sitte kirjoitettava kuiva'aa, lupa'aa, muuten se ei tulisi oikealle siallensa. Näissä paikoissa, joissa kuitenkin koko Suomen maassa d:tä enään ei käytetä', ei sille merkkiäkään enään tarvinne', ja harvoin tapahtunee, että ne harvat lausukkaat, jotka ilman merkittä tulisivat olemaan toisen lausukkaan laiset, esim. kuiva'aa ja kuivaa eivät voisi toisistansa helposti eroittaa'. Voisihan myöskin kirjoittaa' kuivajaa, jos tarvis käskisi eroittamaan toisesta. Pari sanaa kirjasta: " Pieni Runon Seppä ". Kansojen mieli kohoaa parahiten sen keinon avuin, joka jo luonnostansa on arvollisimpana mieltä vaikuttavana kansan omaisuutena. Suomalaisilla on kielensä sellainen loistava keino, joka siis on ylennettävä ja käytettävä kaikkien muiden edellä herättämään Suomalaisien mieltä vireille. Kielemme tunteminen ja kääyttäminen on meillä pääasiana. Ylimäisessä kukoistuksessansa käytettynä löytyy tämä kieli maailman kuulusissa vanhan aj'an runolauluissamme, jossa muodossa kielemme onkin kaikkien voitollisin vaikuttamaan. Suomettaren 40 lehdessä viimeis vuonna sanotaan: " runollisuus on kansojen ja kielten sivistyksen mitta " ja " kaikista sivistyksen keinoista jaloin ". Kalevalan laulut eivät ole' syntyneet ennen vedenpaisumusta, jolloin ihmisillä olisi pitänyt oleman pitemmältä ikää ja kukaties pitemmältä mieltäkin. Kaikki ne ovat tehdyt aivan samanlaisilta ihmisiltä kuin mekin, niin ettei ole' syytä epäellä' runon tekemisen virkistymistä kuinhan vaan arvohonsa kerkeää päästä'. Ihmetellään Kalevalaa ja luullaan ihmisen mielen ei enään milloinkaan yltävän saamaan kertomuksia kokoon ja pukuun Kalevalan verroille vedettäviksi. Yhtähyvin on se aivan mahdollista, että sellaisiakin mieliä nousee, sillä eiväthän mielet ole' yhtään entisestänsä lyhentyneet, saapipa sille jatkoa nyt paljoa enemmin kuin ennen. Nyt on tilaisuutta nuorille lauluun luonnistuville mielille tulla' koulun käyneiksi, kuin joka onkin oleva välttämättömästi tarpeellinen täydelliseen luonnistumiseen. Pieni Runon Seppä tulee tässä asiassa vaikuttamaan ainoastansa sen verran kuin se itse voipi. -2-Gottlundin Sammon kehnous ja kielivi'at ovat jo viimeis vuoden Suomettaren 40 ja 41 lehdessä sel'itetyt ja Suomalaisien kunniaksi voipi sanoa', että juomalaulut eivät olekkaan Suomalasien mielitehtosia. Sen näkee siitä, että Kantelettaressa löytyy vaan muutamia juomarunoja ja nekin vähällä huolella tehtyjä, niin että Suomen " henkitär " niitä ei suinkaan nä'y' vaativan, eikä suosivan. Runoseppään on uusia Kalevalan laulujakin pantu. " Johdatus Runon Tekoon " olisi varsinkin niille tarpeellinen, joilla on Kalevala taikka Kanteletar, ja jotka niiden runorakennuksen kauneuksia haluaavat tarkemmin ymmärtää'. Se on osaksi yhtä kuin viimeis vuoden Suomettaren 11, 13 ja 14 lehdessä, mutta parannettu ja lisätty. Viimeis vuoden Suomettaren 51 lehteen on erehdyksissä pantu Johdatuksen Runon Tekoon tulevan toiseen lauluvihkoon. Kuinka asia on, sen osoittaavat sanat " Runoja kirjasta Pieni Runon Seppä ", niinkuin laulut yksin nimitetään. Joka olisi jo ennen ostanut lauluosan, se saisi koko kirjan ostettuansa myödä' pois sen välillisen lauluosan, jos katsoo lii'aksi kahta pitää'. Sen kautta tulisi hänkin kirjan levenemiseen hyvää vaikuttamaan. Tarvitaanko Suomessa Rahvaankouluja ? II. Miten yksinäisellä ihmisellä säädyssänsä, niin on itsekullaki säädyllä kansassa ja valtiossansa oma toimi ja vaikutuspiirinsä, joka tekee sen tarvituksi toisilta ( ihmisiltä ja säädyiltä ) ja antaa sille arvonsa toisia suhteen. Rahvas tai talonpoikainen sääty raataa maata ja hankkii raaka-aineita, Käsityösteliäin- ( Hantverkkari- ) sääty valmistaa näistä raaka-aineista tarpeellisia ja käypiä tavaroita, joita taasen Kauppiassääty kaupitsee, kulettaa ulkomaille ja vaihettaa kotimaassansa puuttuviin tarpeihin. Oppineella säädyllä, johon virkamiehetki luvemme, on sitä vastaan kutsumuksena valvoa ja hoitaa koko valtion tai kansansa hengellisistä tarpeista. Jos tämmönen on se ulkonainen side, joka pidättää valtion erinäisiä säätyjä koossa ja pakoittaa heitä toinen toistansa tarvitsemaan ja kunnioittamaan, niin löytyy itse sen Valtioksi nimitetyn yhteyskunnan sisimmässä ymmärryksessä ja luonnossa toinen, sisällinen ja väkevämpi side, joka yhdistää valtion eri jäsenet toisiinsa ja tuottaa itse valtiolle vakuutensa ja voimansa. Se on tämä yhteys-elämässä jo ihmisen luontoon juurtunut tunto, joka hänelle sanoo näkevänsä toisessa ihmisessä vertaisensa, tämä tunto, joka käskee häntä kunnioittamaan ja seuraamaan kansansa tapoja ja mielialoja, tottelemaan sen säädyllisiä, valtakunnallisia ja seurakunnallisia sääntöjä ja lakeja. Tämä tunto ei vieläkään ole herätetty vaikuttavaiseksi kaikissa kansoissa eikä kaikissa säädyissä, sitä vähemmin oli se ihmisen eli yhdenkään kansan alkuijässä semmonen kuin se nyt on. Ihmisessä oli ja on kyllä tämän tunnon lahja ja voima, mutta lumossa ja nukkuvana, ikäänkuin, esm. piissä ja teräksessä tulikipene, joka iskemällä saadaan ilmi ja vaikuttamaan. Tämän myödyttämiseen ei tarvinne muuta kuin muistuttaa niitä aikoja, jollon " nyrkkituomio " ( Nafrätt ) oli näilläki Euroopan pohoisilla perillä tämän tunnon ja lain siassa, ja miten tänäki päivänä tuolla Aasian ja Ahrikan maanosissa vielä löytyy valta- ja kansa-kuntia, joiden ruhtinat ja niiden käskynhaltiat yksinään pitäävät itsiänsä ihmisinä, muut ovat tahdottomia, tuskin luontokappaleita parempina pidettyjä orjia heidän silmissä ja rinnalla. Mutta kerran herätettynä ja ilmisaatuna on tämä tunto yhteys'elämän ja itsepysyttelemisen ahtaassa lomassa edestynyt ja puhdistunut enemmin ja enemmin, kunne se on selinnyt ihmiseltä käsitetyksi ja seuratuksi tiedoksi, jommosena se nykyjään on. Tämä tunto ei olekaan sen eli sen kansan erityinen omistus ja löytämä, se on koko ihmisyyden; siihen onki joka kansa pannut puoleltaan edes jonkun rihkaman ja omistamalla on se tullut kaikkien kansoin yhteiseksi, vaikka itsekuki heistä käyttää sitä omituisen luonteensa tavalla. Se on siis kansojen peritty ( historiallinen ) omistus, jonka enentämiseksi jokainen kuitenki on vaikuttanut. Vaan niinkuin se tähän asti on ollut edestyksen alainen, on tämä tunto eteenki päin rientävä edestyksen tiellä. Kuten muka ihmiset valtakunnissa enenevät, kuten kiinteämpiin suhteihin ja seikkohin valtiot ja kansakunnat keskenänsä tuleevat, sitä enemmin tämä tuntoki selkenee ja edestyy. Mutta tämä tunto ja sen voimallisuus itsekussaki kansassa on sekä kansallisen että kaikkinaiseu muunki sivistyksen kukka ja silmäterä. Se on sivistyksen mitta. Onneton sentähden se kansa, joka ei ole eikä koe pysytellä tämän suhteen muiden kansain rinnalla, enemmin vielä meidän aikoina, jollon ainoastaan sivistys ja kansallinen voimallisuus tuottaa itsekulleki kansalle arvoa ja voimaa kansain välissä. Vaan sivitys, jonka mittaajaksi mainittua tuntoa sanoimme, on yhtä vähä jonkun erinäisen kansan, jonkun erinäisen säädyn eli ihmisen omistus; se on koko ihmiskunnan ja kaikkien säätyin sekä valtion jäsenten yhteinen. Olkoon ihmisellä valtiossansa mikä kutsumus ja vaikutuspiiri tahtonsa; ensimäinen vaatimus häneltä on sivistys. Ja Koulut ovat tämän sivistyksen perustajat, joissa jo lapsuuden herkkään luontoon pannaan ihmisessä luja taipumus, halu ja voima siihen sivistykseen. -3-Mutta niinkuin kansoilla, on eri säädyilläki kansassansa jotenkuten eroavat omituisuutensa. Sentähden pitääki löytyä ( ja löytyyki esm. Saksanmaalla ) eri säädyille erinäisiä kouluja, aivottuja sivistyksen perustamiseksi: Rahvaankouluja talonpojan lapsille, niin kutsutuita Porvarikouluja käsityösteliän ja kauppiaan lapsille ja niin kutsutuita Tietokouluja oppineeksi ja virkamieheksi aikoville * ). -3a--3-Että näin itsekuillaki säädyillä on omat koulunsa ja osittain myös erityiset opetusaineensaki, ei se kuitenkaan riko eikä säre sivistyksen yhtänäisyyttä. Pää-asiassa pitää muka sama käsitys Jumalasta, ihmisestä ja maailmasta, sama sivistys olla perustettuna sekä Rahvaan- että Porvari- ja Tieto-koulusta eroavalle lapselle, vaikka se pitempi tai lyhempi aika, jonka eri säätyin lapset varainsa ja tilasuutensa vuoksi voivat panna alinomaseen koulussa käymiseensä, vaatii erityistä opetustapaa ja opetuksen käyttämistä itsekussaki niistä. Muutenki pitää näissä kouluissa myös katsoa että saavat, itsekuki sen mukaan minkä säädyn hyväksi se on aivottu, kasvatetuksi lapsista kunnollisia säätynsä jäseniä. Ei esm. se sillä ole hyvä että talonpoikaiselle lapselle on annettu sivistystä, hänen kasvatuksensa ja opetuksensa pitää myös olla niin pantu että hänelle on siitä hyödytystä tulevassa toimessansa. Jo näiden kouluin nimittämisellä Alkeiskouluiksi sanotaan että löytyy vielä toisiaki kouluja, joihin suhteen nämä alkeiskoulut ovat valmistuspaikkoja. Näillä ylhäisimmillä opetuslaitoksilla on aina yksi ainoa tarkoitus. Niissä tarjotaan nimittäin opetusta ja kuntoa ainoastaan niissä taidoissa, joita itsekultaki säädyltä erinäisesti vaaditaan. Tällä tavoin jakautuu Alkeiskouluin tarkoitus kahtaalle: niissä pitää antaa niin hyvä perustus kaikille ihmisille tarpeellisissa tiedoissa että niistä eroavissa sivistys on jo juurrutettu, vaan samalla että ne ovat valmisetut tarpeellisella alkuopetuksella niissä tiedoissa ja taidoissa joita itsekuki julkisessa elämässänsä tarvitsee, ja joiden perustukselle mainitut ylhäisemmät opetuslaitokset ovat asetetut. Tämmösiä ylhäisempiä opetuslaitoksia ovat: Talonpojan säädylle Maaviljelys-opistoita, joissa opetetaan pellonviljelyksessä, karjan ja metsän-hoidossa j. n. e.; Käsityösteliöille niin kutsutuita " Konstikouluja ", joissa " vapriikkilaisia ja hantverkkareiksi aikovia opetetaan heidän työssänsä tarvittaviin taito-aineisiin "; Kauppiassäädylle Kauppakouluja sekä Oppineiksi ja Virkamiehiksi aikoville niin kutsutuita Lukioita ( Gymnasioita ) ja Yliopistoita. Mitä Suomen kouluihin erinänsä tulee, löytyy täällä Oppineiksi ja Virkamiehiksi aikoville 10 Tietokoulua ( " ylhäisempää Alkeiskoulua " ), 5 Lukiota ja 1 Yliopisto * ); Käsityösteliöiksi ja Kauppiaiksi aikoville Pyhäkouluja joka Suomen kaupungissa, 3 Konstikoulua * * ) ja 1 ainoa Kauppakoulu ( Turussa ); vaan niinkuin jo ennalta on näytetty Talonpojan säädylle ei yhtään koulua, jota Rahvaankouluksi voitasiin kutsua, ainoastaan ( 1 ) yksi Maaviljelys-opisto ( Mustialassa ), jossa opete taan pellon viljelyssä, pellavanruokkuussa ja karjanhoidossa, vaan ei tietääksemme metsänhoidossa, ehkä se on Suomen talonpojalle mitä tärkeimmiä taitoja. -3a-[ * * ) Määrätyt v. 1847 Helsinkiin, Turkuun ja Vaasaan asetettaviksi, vaikka ne tietääksemme eivät ole vielä saatu käymään. ] -3-Rahvas tai talonpoikanen sääty on kuitenki, niinkuin ensimäinen ja luvulta suurin myös koko kansan sivistyksenki kannattaja, ja jos tällä säädyllä ei ole sivistystä ei sitä voi olla kovin liiaksi muillakaan säädyillä. Sillä jos joku sääty eli ihminen jossakussa yhteyskunnassa on sivistyneempi ja muut raakoja, eivät ne voi ymmärtää häntä vaan sen yksinäisen täytyy vaipua ( ja vaipuuki vähitellen ) yhteyskuntansa yleiselle sivistysalalle. Muutenki ovat säädyt keskenänsä, niinkuin kansatki, toinen rientokilvassa, jonka vuoksi kaikkien säätyin sivistys on koko kansan paras ja voimallisin yllyttäjä, viehättäjä ja nostattaja sivistyksessä. Nämä seikat katsasteltuamme emme muuta voi kuin päättää, että Suomessa on Rahvaankouluin suuri ja kiiru tarvis. Kristillisyyden tila maassamme, rahvaamme arvo niinkuin valtakunnan sääty ja koko kansallinen sivityksemme, kaikki vaatii ja kehoittaa isänmaan lempiöitä, kaikkia Suomen asukkaita ei anoastaan toivomaan maahamme Rahvaankouluja vaan täydellä todella ja innolla niiden aikaansaamiseenki tarttumaan. Likinnä tässä on Suomen Papisto, joka on saanut osaksensa valvoa maamme kouluista ja opetuksesta, ja jonka likimäisenä huolena on rahvaamme kristillisyys ja sivistys. Ennen vanhaan oli Ruotsin valtiopäivillä Papis-sääty aina se joka hartaalla tahdolla selitti Hallitukselle kaikkinaisen opetuksen puutteita ja tarpeita sekä muistutti niiden poistamisesta ja auttamisesta. Tämä toivottaa tämän säädyn vielä nytki yhtä rehellisellä halulla ja voimalla vaikuttavan kutsumuksessansa. -4-Päivä-päivältä edestyyvät ja vakautuuvat Euroopan kansalliset asiat. Länsi- ja Etelä-Euroopan kansain tarkoitus on, estämättä miltään valtakunnalliselta lohkomiselta, saada kokoutua itsekuki yhdistettyyn yhteys-elämään ja kuki näin itseensä sulettuna sekä sen kautta voimallisena kansana vaikuttaa sivistyksen ja yhteys-elämän edestyttämisessä. Ranskalaiset, Italialaiset, Saksalaiset, Madjarit, Skandinavit ja Slavjanit ovat nykyjään tämän tarkoituksen kimpussa. Tämä kansallisuutensa tunto on itsekussaki näistä kansoista herättänyt tätä ennen tuntemattomat liikutukset. Tämä onki tästä lähden oleva Euroopan kansain kulettajana eteenpäin. Tanskanmaalta. Näytteeksi ja todistukseksi mainitun kansallisuus-tunnon voimallisuudesta on seki yhteyshenki, joka nykyjään elähyttää Tanskalaisia. Ei ainoastaan rahan ja tavarain antamalla Ruununsa tarpeeksi vaan myös rupeamalla itse isänmaansa vartelioiksi näyttäävät kaikki ihmiset täällä isänmaan lempeänsä. Mutta se ei tapahdu ainoastaan Tanskanmaalla, kumpasessa toisessaki Skandinavien lohkoon kuuluvassa kansassa ( Ruotsin- ja Norjan-maalla ) nähdään sama into auttamaan Tanskalaisia velijänsä Holsteinilaisia vastaan. Ruotsissa on esm. kerätty suuria rahasummia sekä suuri joukko pyssyjä Tanskalaisten tarpeeksi, ja Lund'in Yliopistosta on lähtenyt paljon Lääkintäopin Oppilaita Tanskalaisten sotaväkeen Lääkäreiksi. Naisetki, erittäin nuoret neitoset ovat Tanskanmaalla puoleltaan tehneet mitä tehdä taitaavat: joilla ei ole varoja ja tilaa antaa rahoja, tekevät kaikenlaisia kaluja ja myövät ne sotaväen tarpeeksi. Talonpojat ja porvarit ovat ottaneet ruvetaksensa kivääriin kotipaikkoinsa suojelukseksi, että oikea sotaväki saapi estämättä mennä vihollista vastaan. - Schleswig'issä pitävät Saksalaiset virkamiehet ja herrat entistä menoansa ja kokeevat saada talonpoikain ääntä, jotka ovat Tanskan suvusta ja pyrkisivät sentähden Tanskalaisten liittoon, tukahutetuksi. Mutta jo ennen Tanskan sotaväen tänne-tuloa paneivat talonpojat täällä sota-aseihin vastustaaksensa Holsteinilaisia ja ovat sittemmin suurella ilolla ottaneet vastaan ja auttaneet Tanskan sotaväkeä. - Tanskan ja Holsteinilaisten sotaväet ovat jo toisiansa likellä, pieniä tappeluja on vaan tapahtunut joissa Tanskalaiset ovat voittaneet. Helsteinilaiset ovat vähitellen peräytyneet vaan seisahtuivat Flensborg'in linnaan odottamaan Tanskalaisia. Lombardia'sta. Ei olekaan kumma että Italiaiset ovat niin kovalla innolla pyrkineet Itävallan alta. Nyt tulleet Saksan sanomat kertoovat muka kuinka siellä tätä ennen pantiin, vasten lupauksia ja sovinnoita, ainoastaan Itävaltaisia, Saksalaisia ja semmosia Italialaisia, jotka olivat tunnetut olevan Itävaltalaisia ajatuksissaan ja töissään, kaikkiin korkeimpiin virkohin tässä valtakunnassa. Neki Itävaltalaiset ja Saksalaiset, jotka puhuivat kansan puolesta, kutsuttiin pettureiksi jopa erotettiin välistä viroistansaki. - Täällä on Itävallan sotaväki yhä pakenemassa, vaikka sen päämies, Kreivi Rabetzki, on pysäytänyt Beronan kaupungin ympärille ja koonnut siihen melkeen koko laumansa. Lombardialaisia auttamaan tulee vapaehtosia miehiä yli koko Italian maan. Nykyjään tuli sinne eräs nainenki, eräs Ruhtinatar, monen sadan miehen kanssa Neapelin valtakunnasta. - Milano'n tappeluksesta ( jonka väärin sanoimme kestäneen 6, vaikka se oli 5 päivää ) kerrotaan, että kaupunkilaiset olivat kantaneet kaduille vaunuja, soittovärkkejä ja kaikenlaisia muitaki kalliita huonekaluja sekä lyöneet niistä itselleen varjopuitoksia. Miehet tappelivat kaduilla, naiset, lapset ja vanhukset heittivät huonekerroista ja ikkunoista pakenevan Itävallan sotaväen päälle tiilikiviä, kiehuvaa vettä ja raskaita kappaleita. Kummakos jos kaupunkilaiset tällaisella miehuudella löivät Itävallan väkevän sotajoukon pakoon ! Saksanmaalta. Sekä Preussin että Itävallan valtakuntain alle kuuluvat osat entisestä Puolan valtakunnasta ovat mainituilta Hallituksilta saaneet omat hallituksensa ( Polnische commiteen ), joissa on vaan Puolalaisia miehiä, niinkuin kaikki virkamiehetki niillä paikoin, joissa on Puolalaisia asukkaita, valitaan kansalaisiltansa ja Puolalaisista. Puhutaan niiden osain yhdistämisestä erinäiseksi valtakunnaksiki. Kotimaalta. ( Lähetetty ). Hätääntynyt Maamiehen Ystävä. Tämän vuotisessa Maamiehen Ystävässä, N:o 11, on luettavana D:r Lönnrotin " Koti-Lääkäri " kirjasta sanasta sanaan otettu neuvo " Vaatteista ". Tämä on luullaksemme muun aineen puutteesta, hätätilassa, sanomaan pantu; sillä mitävasten sitä muuton olisi tehty, koska kirja jo on 9 vuotinen, ja sillä ajalla ehtinyt levitä Suomessa, pitäisiki sen oleman tuttu jokaiselta Lääkärillistä tietoa halaavalta suomalaiselta ? Ilman sitä, on kirja vielä myytävänä jokaisella toimellisella Kirja-kauppialla maassamme, jonka puolesta sen painaminen Sanoma-lehdissä näyttää ylölliseksi. - Rehellisemmästi olisi M. Y. tehnyt, jos hän olisi ilmoittanut tämän kirjan olevan Kuopiossa myytävänä, ja että se Sanomaan pantu neuvo " Vaatteista " olisi siitä otettu näytteeksi. Venäen kauppa-konsuli Hampurin kaupunnissa on antanut Turun Majistraatille tiedon että siellä maksettiin viime vuonna Suomen voista 21 kpkaa hpssa naulasta, nyt ehkä enemmänki. Hän kehottaa voita suolaamaan hienommalla suolalla kuin Suomessa tavallinen on, sekä ei viemään voita ulkomaalle suurissa tynnyreissä vaan noin 95-100 naulan vetävissä, nelikko-tynnyrissä. Suomen voita pitäsi hänen mielestään parantaa antamalla lehmille voimakkaampaa elaketta. Lappeenrannasta 30 p. Maalisk. Täällä tämän talven ajaksi hankitussa Seurateaterissa näytettiin perjantaina 24:tena t. k. suomalainen ilveilys " Silmänkääntäjä ". Kaupungin tanssisali, joka paasto-ajaksi on laitettu teateriksi, ja uutuus antoi asialle suuren huvittavaisuuden. Moni epäili vielä sen onnistumisesta. Vaan esirippu kohosi ja " Oluveliiniuslander Liisanensa " tuli esiin onnellisimmasti kuvattuna kuin sellaisiin vielä oudolla kielellä kukaan voi toivoa. Ja vaikka pelaajat loppupuolella eivät olleet oikein varmat muodoissansa, niin vaikutti ilveilys kuitenki yleiseen koko Seuran mielisuosion. Tämä on tiettävästi ensi kerran kuin suomalaista kuvausta on näytetty teaterissa. Elköön tämä pienen kaupunkimme esimerkki olko viimenen ! Täällä aivotaan antaa " Silmänkääntäjä " toisen kerran. Iisalmesta 22 p. Maalisk. " Teällä on nyt niin hirveän pitkä suvi ett' eivät vanhatkaan miehet ou nähneet monasti semmoista: lumi on jo melkein vähänä, yläiset paikat eivät ou enee kuin kirjavana. Talven mutka on ollunna semmonen teällä että minkä laista ilmoo on ruvenna olemaan, semmosta on se ollunna aina kuukautesa ". Pieksämäeltä 14 p. Huhtik. Sunnuntai-kouluja asetti Rovasti nyt yli koko pitäjän joka " Kinkerikuntaan ". Helsingistä. Rahvaankirjaksi hyvin sopivia suomentamia Andersen'in lastentarinoista painetaan pienissä vihkoissa J. Simeliuksen perillisten kirjapainossa ja kustannuksella. Näistä on jo ilmestynyt kirjakauppaan: " Satu Pohatta-Matista ja Köyhä-Matista, 20 sivua; maksaa kappaleittain 3 kpkaa hpssa, vaan suurimmissa ostoissa itse kustantajalta huoistetaan hinta noin kolmatta vertaa. Paintettu A. W. Gröndahlilta. Lupa painamiseen annettu: G. F. Aminoff.
|