Agricolaverkon vintti
-1-Suometar 1848Maksaa tilattuna Helsingissä 1 Rpla ja kaikissa Postikonttuoreissa 1 Rpl 15 kopeekkaa hopeasta.Lehti jaetaan Waseniuksen & C:n Kirjakaupassa joka arki-perjantaina edellä puolipäivän, kello 11 ja 1 välillä. 2:n Vuosik. Perjantaina 1 päivä Syyskuuta. N:o 35. Vast on mieleni matala. ( Lähetetty ). Nukuin nurmelle suvena, Käänin pääni päivän alle: Suuntihin sulovi aika, Vetehen venyvi päivä; Levosta lepäsi sydän, Unelmihin uipi mieli. - Tuop' on uni jo toria, Maanta mustia mureita. Uuvuin outonen unesta, Seisahtien yösialta, Nurmelta nukahtamasta; Nousin on neropajuille, Istuin jo ilskivelle: Aian annoin askareille, Uutteruudelle uutimeni; Käänin silmäni selälle, Ulapalle aukealle, Loin loitolle lahen taakse, Tuone poikki pohjatuulta, Halki salmien satojen, Saarille sanottomille; Tuolta siintävi sininen, Kajahtavi kaunis karva, Paistavi ruiki punanen, Välkkyvi sulan näköinen: Muu muuane matavi, Huoli kauaksi katovi; Ilolleni täysi tyyntö, Toivolleni onnen arpa. Katseliin ja katsahtelin, Loin silmäni loitommalle; Eip' oo armasta apua, Ilosta ikihyveä ! Vast on mieleni matala, Murehita muoto täynä ! Mist' on mieleni matala, Sydämeni syttä täynä ? Mitä aivo aattelevi Kuta kurjanen kutovi ? Kultvako kutsuilevi, Kadonnutta kaipailevi, Mitä mure muistuttavi, Kuta huoleni hokevi ? Onneako orpanalle, Iloa alinomaista, Rakkaudesta rajusta, Lemmen liehuvan sisästä. Kehen käänyn, kuta kutsun ? Armahata kotimaata ? Vaiko vilusta värisen ? Sanonenko; saanenkohan: Huvitusta huolilleni, Suruhille sointosuutta ? " Kedot kuohuvat kukista, Lammit läikkyvät simoa, Mettä virrat virtoavat, Metsät paisuvat paloista, Kankaat kaikki karisevat, Vainiot vanuttelevat, Siemeniä sisuksille, Ravintoa ruumihille; Ken eläisi ei ilossa, Muisteleisi riemuhia " ! Noin nuo muutamat sanovat, Laativat lapset Lapista. -2-Henki lepävi lehoissa, Matelevi maiden alla; Ei oo monta kuulemassa, Kymmentä kyselemässä, Tuskia tulisevia, Pahaksi jo paisuvua; Liekö kymenenkylässä, Saata saarien vesillä ? Huoleni alas alennan, Maahan painanen pakohon, Toistaseksi tuuvittelen, Vuosiksi vaivani lasken, Mureheni muille maille, Vieras kansoja katastan; Ihmiskunnalle iloksin, Muhoelen muille vielä; Riemuelen ehkä toiste, Hypin Kantelon keralla, Kotimaani kukkuloilla, Väinön vuorien tasalla, Sulaneelle Suomen maalle, Kansahalle kasvaneelle. Jot' ei huoleni hopussa, Mureheni muutukkana ! Toivossa toki elelen, Tulevalle tointa poimin; Kultaseni kunnahille, Katalaisen kainaloihin, Kukkumaan käköset käsken, Laulamaan lintuset laitan, Visertämähän vienoisten, Täyttöä tykittämähän, Apua anelemahan - Kultarintanen: kukutko ? Kajahdatko kaunis karva ? Kultaseni: kasva kasva ! Omani odottaessa ! Köyhä, vaan et, vieno, kylmä, Nuori, tok et nuntununna, Onneasi vielä uota ! Iloa ikihyveä ! Sulle syntyvi sydänkin, Tyyntä, täyttö, kaikki kasvu, Rakkaudelta rajulta, Lemmen liehuvan tulesta. - D. P. Uudesta Kalevalasta. Jo 18 päivänä kesäkuuta kirjoitti Tohtor Lönnrot uudesta Kalevalasta seuraavalla tavalla: Kalevalan uudistoksen kanssa on nyt niin asiat, että jo pari kuukautta sitten sain kaikki lisät ja toisinnot välilehtilöihin paikoillensa kirjoitetuiksi. Siitä ajasta alkain olen joka päivä 5 eli 6 tiimaa toimitellut päälu'un suorintoa niistä ja entisen laitoksen päälu'usta, jotta jo on 9:säs runo käsilläni uudesta laitoksesta. Semminki alkurunot tulevat paljo eriämään entisistä, kuin seuraavasta näiden runojen sisällöstä taidat nähdä: Kave neiti ilman impi, Luonnotar Tytär koria ikävysty yksinäiseen elämäänsa ilmassa, laskeiksen veteen vein emoksi, sikiytyy veesta ja kantaa kohtua kovaa 700 vuotta 9 uron ikeä. Sillä ajalla lentää iso satka, laatii pesänsä vein emosen povelle, pesä vierähtää veteen, munat särkyivät j. n. e. Uudestaan siitä edelle synnyttää vein emonen maita, saaria, luotoja j. n. e. ja viimeksi Väinämöisen, Ilmarisen j. n. e. saarelle selälliselle, manterelle puuttomalle. Väinämöinen siitä saapi Sampsa eli Sämpsä poika pellervoisen kylvämään maita ( Sämpsä= ven. [ - - ]? ) raataa ensimäisen kasken itse, löytää viisiä jyviä - - - rannalta merelliseltä ja kylvää toukoja. Siitä kasvaa, viisastuu ja laulelee, jotta tulee uloimpanaki mainituksi. Tuo on nuori Joukahainen, laiha poika Lappalainen, kun kuuli Väinämöisen taidosta mainittavan, läksi kiistalle Väinämöisen kanssa, mies on miestä voittamahan, toinen toista oppimahan. Tullessansa ajoi ylpiästi Väinämöisen eteen rahis puutui rahkehesen j. n. e. Siitä lauletaan viimein Väinämöiseltä suohon, lupaa sisärensä oman päänsä päästimeksi. Sisär hukkuu veteen, Väinämöinen sitä onkii, tapaa kalaksi muuttuneena, jota ei tunne pitää, tulee pahalla mielin kotiin, äiti käskee Pojan tytärtä naimaan. Sinne mennessään ammutaan viikoista vihaa pitävältä Lappalaiselta ( Joukahaiselta ). Kulkee siitä usiampia päiviä selvällä meren selällä, kunnes iso kokko tulee, kantaa hänen Pohjolaan, siellä rakastuu Pohjan neiteen, joutuu venettä veistämään, lyö pilveensa j. n. e. Siihen asti olen nyt korjannut runoja ja päättääkseni tästä alusta, tulevat runot paljo entistänsä täydellisemmiksi, kuin myös parempaan ja luonnollisempaan jär'jestykseen toistensa kanssa ". Muistutettava on tässä, että Sämpsä eli Sämpsä On venäläinen ristimänimi [ - ], Samsä, tavallisella lailla, ( samoin Vanä Kätä, ) lyhennetty nimestä Samson, yksi kuin Simson. Muut muistutukset joita ehkä nytkin jo voisimme tehdä', jääkööt toiseen aikaan, jolloin kukaties voimme enemmin ja varmemmasti niistä puhua', kuin nyt. -3-Principia grammatices Neo-persicae cum metrorum doctrina et dialogis persicis. Edidit Gabriel Geitlin, Lingu. Orient. Prof. Helsingissä 1845, 352 sivua 8:ossa. Kuin se sangen harvoin tapahtuu, että kotimaamme opistolainen kirjallisuus voittaa jonkun huomautuksen ulkomaalla suuressa opin maailmassa, on se ilahduttava jokaista Suomen Opistomme tiedollisen arvon ystävätä nähdä mainitun Persialaisen kieliopin Prof. Geitliniltä aivan hyväksi katsotuksi Saksalaisessa kirjallisuus-sanomissa " Allgemeine Literatur-Zeitung ". Hallessa. Heinäk. 1848, N:o 148. Tutkelmasta, jonka alla seisoo E. Spiegel, otamme me seuraavan: " Kaikista itämaallisista kielistä on Persian kielioppi usiammin kirjoitettu Eurooppalaisilta, niinkuin esim. Jonesilta; Lumsdenilta, Wilkeniltä, Possartilta ja Wullersilta; tarkoitus ja asema ovat kuitenkin olleet hyvin epätasaiset: Englantilaiset ovat enemmin tarkoittaneet tiedustella kielen jäjestystä ja käytöstä yhteisessä elämässä ja kirjallisuudessa, Saksalaiset jälleen enimmittäin kielen laatua ja yhtäläisyyttä m uiten kielien kanssa, ja mitä kielimurre' se on indo-germanilaisessa kieli-suvussa. - - - " Tämä kielioppi on niistä toimellisemmista, ja se iloittaa meitä, kuin voimme sanoa sen epäilemättä olevan paraan laatuansa jälkeen kaikista, kuin meillä tähään asti on ollut. Lumsdenin oivallisen kirjan aine, joka lajuutensa puolesta ja eroitumisensa tähteen aineesta on liian kallis ja uuvuttava yhteiseen käytteeseen, on liian tähdellisesti tähään otettu ja vielä lisätty Herra Geitlinin omista tiedustuksista. Yhtä lailla kuin Lumsden on myös Herra G. kirjassansa seuranut omituisia kielioppeja ja käyttänyt niiten nimityksiä, jonka me pidämme suuressa arvossa. " Parain osa kirjasta on kuitenkin yhteenpano-oppi ( syntax ) § 57-104. Tämä ei ensinkään liika Persialaisessa kieliopissa on tähään asti kielioppineilta pantu ainoastaan muutamille sivuille * ). -3a--3-Herra G. on nyt lyhentänyt tämän, valinut esimerkeissä ja lisänyt omistaan. - - - Tähään Persian kieliopin osaan voipi kyllä vielä tulla paljon lisättävää, ainoastaan meille kerran ilmaantuu usiampia Persian kirjoittajain Tutkeellisia ( kritiska ) ylöspanoja. Runoeliailta on meille ainoastaan muutamia kirjoja Firdusilta, Sadilta ja Ga'milta, sen siaan odottavat vielä mainiot runoeliat Nisami, Chostru Dehlewi, Hafis, Anwari jm. ulosantajoitansa * ). -3a--3-Eine Sammlung persischer Gedichte von G. F: Daumer. Persialainen runoelma katsotaan itämaallisen runoelman kukkaiseksi. Hafis on rakkauden runoelia, maa on hänelle paradiisi, täynnänsä kaikellaisia huvituksia, joihin hänen paisuva rintansa kutsuu häntä. - Saksalaisen käännöksen kauneus on myös kiitettävä. Kaikki nämä runot, sanoo T. Ruge, ansaitsevat jälkeenkirjoitusta kymmenen kertaa, ja lukemista sata kertaa. Jos se on meille onnistunut saattaa opettajat ja oppivat Persialaisessa kielessä vaarinottamaan tästä aivan hyödylisestä kirjasta, niin olemme voittaneet tarkoituksemme ". Ulkomaalta. Englannista ja Irlannista. ( Faedrel ). Englannin vanha sääntö ja säätämiset eivät huoli jokaisesta tuulen puohista myrskyssäkään. Hätytetyt joka hetki Kartisteilta Englannissa ja Repealailta Irlannissa, voitetaan kuitenkiin jokainen koetus valtakunnan järjestystä kohtaan. - - Se onnetoin Irlanti on taasen itkusilmin, näljässä ja taudissa väkivallalla koettanut pelastua Englannin kovasta almaisuudesta, ehkä niinkuin näkyy, turhaan. - Englannin ensimmäis ministeri Lordi John Russell ehdotti parlamentissa 21 p. Heinäk. Habeas-corpus-ahtin * ) polkemisesta Irlannissa, josta hallitukselle tulee olemaan oikeus että kiini ottaa ja pitää vankeudessa kaikki net, jotka varoitetaan ja pidetään metelin nostajina, aina 1:een päivään asti Maalisk. v. 1849. -3a-Se näin vangittu saapi vaatia asiansa päätetyksi ensimmäisessä oikeuden istumisessa. ] -3-Mutta minä tunnen ja tiedän samate ehdotukseni olevan pakotetun ja tarpeellisen varjelemaan henkeä ja omaisuutta Irlannissa, suojelemaan Britannian valtakunnan vakuutta. Seon kyllin tietty, kuinka v. 1829 jälkeen seuroja yhdistyivät O'Connell vainajan johdattaessa, sillä tarkoituksella, että hävittää laillisen yhteyden Englannin ja Irlannin välillä. Jokainen tietää myös kuinka pidetyissä suurissa kokouksissa O'Connell julkisesti ilmoitti, että ei mikään valtakuntain muutos ole ansaitseva veripisarata, ja että kaikki voipi toimittaa suurien seurojen sisällisen voiman kautta. ( Kuule! Kuule! ). Lopulla O'Connelin elinaikaa erkani Repeali-seuroista yksi joukko, joka kävi toista tietä. -4-( Kuule! Kuule! ). Se kova tilaisuus, jonka potaatti-tauti saattoi Irlannille, miljuonain nälkä, käytettiin myös kansan yllyttämiseen Englantia vastaan. Tämä tilaisuus rupesi jo, vaikka vähitellen, Irlannissa parantumaan parlamentin ja eräiten avun kautta, kuin tapaus tapahtui naapuri-valtakunnassa, joka kehotti kaikkia niitä, jotka tahtovat nostaa meteliä, - nimittäin Helmikuu-kapina Ranskanmaalla. ( Kuule! Kuule! ). Uskottuja laitettiin Ransakanmaalle täältä apua anomaan. Ja vaikka tästä ei mitään lähtenyt, ajettiin kuitenkiin alottu asia. Aivotus on hävittää hallituksen, ja rakentaa uuden - tasavaltaisen tai muun - joka vasta edespäin hallitsis Irlannin, niinkuin itsenäisen vallan. ( Kuule! Kuule! ). Tämä on, sanon minä, vähin. ( Kuule! Kuule! ). Suuri vaara on, kansa on valmis meteliin monella paikalla. Tälläisissa vaiheissa minä en tiedä parempaa yllyttäjitä takamaan, ja monien viattomain vahinkoa välttämään, kuin Habeas-corus-ahtin polkeminen ". ( Korkia ja yhteinen suostumus ). - - O'Connor jälleen: " Irlannin vastahakoisuus tulee juuri siitä, kuin siltä kieltään ojennuksia, ja nyt on ehdotus ottaa siltä pois vapauden. Tämä on kohasteen matkaansaattava metelin. Minä tahdon Irlannin tykkänään erilleen Eglannista ". - - - Crawford tahtoo parlamenttia selittämään: " nykyisen kovan tilaisuuden Irlannissa tulevan huonosta hallituksesta ja ojennuksien vajaudesta, pait joita eivät mitkään pakotukset voi rakentaa järjestystä ja onnea ". Tämä ehdotus polettiin 271 huudolla 8 vasten, ja hallituksen ehdotus hyväksi nähtiin pian yksimielisesti. - Sanoma tästä nosti suurimman vihoituksen ja hämmästyksen Irlannissa. Kaikki varuustiivat päättävään koetteeseen, hirmuiseen sisälliseen sotaan. Irlannin vara-Kuningas Lordi Clarendon pyysi kaikin muotoin meteliä asettumaan sen uuden lain kautta. Kaikki kokoukset hävittiin. Metelin nostajain johdattajat otettiin kiinni; päämies Smith O'Brien, " Munsterin kuningas ", pääsi yhtähyvin karkuun, mutta 500 P. St. ( 12, 000 Rpl. ) luvattiin kiinniottajalle. Tappelu oli myös 29 p. Heinäk. jossa O'Brien ja väkensä voitettiin. - Viha oli suuri, mutta ei ole sen koommin meteliä nostanut, vaan asettuu. Kartistit ja Irlantilaisten puolenpitäjät Englannissa olivat myös liikkeellä Liiwerpoolissa, Manchesterissä, Birminghaminassa, ja muissa suurissa vapriki-kaupungeissa. - O'Brien on myös saatu kiini, ja viety Dupliniin; rauhallisuus aseutuu päivä päivältä. Schweizinmaalta. Heikki Zschokke, kuuluisa kirjoituksinsa ja vaiheinsa kautta, kuoli 27 p. Kesäk. suuressa ijässä. Hän on kirjoittanut lukemattomia kirjoja jumallisuudessa, opetuksessa, historiassa jne. Suomessa on hän tunnettu Ruotsin kielelle käännetyn kirjan " Andachtstunden " kautta, niinmyös kahden kansakirjoinsa kautta, " das Goldmacherdorff " ja " die Branntweinspest " Suomeksi käännetyt ja Suom. Kirj. Seuralta ukosannetut sen Toimituksissa 1 osa Kultala, ja 6 osa Viinamyrkystä ". Kotimaalta Helsingissä. Me olemme eläneet kylmimmän ja sateisimman Elokuun, kuin voimme muistella. Koleratauti ei ole kuitenkaan vallan levinnyt. Taudin alusta 29 p. Heinäk. 28 päivään elok. on ylipäätään 87 henkeä tauteentunut, 40 kuollut ja 14 parantunut; 33 henkeä ovat vielä taudissa. H. K. Majesteetinsa on 15 p. Elok. armollisessa kirjoituksessa Tuomiokapitlumeille Turussa ja Porvossa tietä antanut, että hän, alamaisen ilmoituksen jälkeen, on hyväksi nähnyt säättää, että yhteiset koulut ei ainoastaan Helsingissä ja Turussa, joissa kaupingeissa jo Kolerarutto on näytäinyt, vaan myös muuallai, jonne tämä ruttotauti ehkä ehtinyt, tulevat vastaki olemaan aukasematta; samate kuin ne koulut tulevat suljetuksi, joissa lukeminen on alkanut, jos vaan kolera siellä ilmau tuu. Keis. Aleksanderin Opiston Vara Kansleri on myös 23 p. Elok. kirjoittanut Opiston Konsistoriumille ja käskenyt tietä antaa asianomaisille, että yhteiset edeslukemiset ja oppiharjoitukset eivät tule tulevana syys lukuaikana pidettäväksi Opistossa, kuin koleratuti jonkun ajan sitte on ollut liikkeellä kaupungissa. Kaikellaiset tutkiot ja väitteet, pait rahaketutkiot, saataan kuitenkin käytettää, samoin kuin nr, joilla on rahake, eivät tarvitse sitä vasten olla läsnä mainittuana lukuaikana. Elämän veen juominen loppui täällä keskellä Elok. jolloin useimmat juomareista olivat lopettaneet juomisensa, ja läksivät pois. Tavalliset keskiviikko- ja sunnuntai-tanssit kestävät kuitenkiin vielä kaivolla. Myös Helsingissäi on " muurahais-sade " havaittu. Drumsjön, Swartholmin, ja Lappwikin välillä oleva selkä luoteen puolla kaupunkia nähtiin peitettynä siivellisiltä muurahaisilta 17 p. Elok. jälkeen puolen päivän. Kuitenkiin ei niitä täällä ollut niin tukulta, kuin toisella puolla kaupunkia, jossa samana päivänä Helsingin Sanomien nuotta olisi joutunut puolilleen mainituista eläväisistä. Sääksmäeltä. Tämä pitäjäs sai nykyjään kauniin kalun kirkkoonsa, uuden alttari-taulun, maalattu maanmieheltämme Herra Ekman'ilta. Taulu, oleva tavallisen korkia ja leviä, kuvajaa Vapahtajan ylösnousemista eli sitä hetkeä, joka juuri on ylösnousemista seurannut. Vapahtaja seisoo haudan kammiossa taikka siinä rotkossa, jonka pohjaan hauta on hakattu ja kättänsä yllä pitäen, ikäskuin seurakuntaansa siunataakseen, ja ylistetty kahdelta vasemella puolellansa olevalta enkeliltä. Jumalallinen korkeus, rauha ja vakuus loistavat hänen muodoltansa. Yhtä vaan kuulimme erään mielestänsä " tuntijan " kaipaavan tällä muodolla, sitä voittoriemua, jonka Vapahtajan piti kuoleman voitettuansa tunteman, joka muistutus ei taida olla varsin syyttä. Muuten on se liina, joka on hänen päällänsä, erinomattain onnistunut, ja niin hieno ja kirkas, että iho melkein kuultaa läpitse. Oikialla puolen ja edestä ovat ne kolme sotamiestä, jotka hautaa vartioitsivat, hämmästyksestä ja pelosta yksi polvillansa ja toiset istuillaan, ja näyttävät sekä hämmästyneiltä että sitä kirkkautta ei kärsiviltä, joka Vapahtajan kasvoilta sädehtii. Ainoasti yksi heistä, polvillansa oleva, tuntuu meistä ei kyllin pelästyneeltä, sillä hän näyttää tahtovan nousta seisoalleen ja katsoo liian vakavasti Vapahtajan silmiin. Rotkon aukiamasta näkyy ensimäisen aamuruskon punottavassa hämärässä Jerusalemi kaukaa, ja kaksi ihmistä tulemassa haudalle. Kokonansa on tämä kuvaus niin yksinkertaisesti kaunis, että luulemme raaimmankin katsojan voivan kaikkea sen ihanuutta nauttia. Taulu maksaa kaikkinensa vähän päälle 300:n hopiaruplan, ja toivottavaa olisi, että usia pitäjäs tilaisi Herra Ekman'ilta alttaritaulunsa. Näin tulisi joka seurakunnassa edes yksi kunnollinen taidon tuottama löytymään, ja näin katoaisivat kirkoistamme nuo vanhan, synkiän epäluulon sikiöt ja siitäjät, jotka eivät muuta kauneutta tiedä, kuin piruja ja helvetin. Painettu A. W. Gröndahlilta. Lupa painamiseen annettu G. F. Aminoff.
|