Agricolaverkon vintti
-1-Suometar 1848Maksaa tilattuna Helsingissä 1 Rpla ja kaikissa Postikonttuoreissa 1 Rpla 15 kopekkaa hopeassa.Lehti jaetaan Waseniuksen & C:n Kirjakaupassa joka arki-perjantaina edellä puolipäivän, kello 11 ja 1 välillä. 2:n Vuosik. Perjantaina 4 päivä Helmikuuta. N:o 5. Löytyykö Suomessa Rahvaan kouluja ? I. Tämä kysymys ei ole liika-aikainen, koska maamme on jo 10 vuotta vaille 700 vuotta ollut osallinen Kristinopista, joka käskee: " menkääten ympäri maailman ja opettakaat kaikkea kansaa " !; koska aivan tänä vuonna ( Karkausvuonna 1848 ) on 300 vuotta sitte kuin evankeliumillisen opin perustus, joka on Uusi Testamentti, suomennettuna Pispalta M. Agrikolalta ensi kerran tuli ilmiin. Josko myödytämmeki Paavin ( Katolikilaisen ) uskon ai'an maassamme, niinkuin muuallaki, kuluneen vaan Kristinopin ja Kirkon järestämisessä ulko-olollensa; josko M. Agrikolan kera kaipaammeki Paavilaisten pappien ja opettajien neuvoneen rahvaalle ja kansalle tuskin " Isämeitää " sitä vähemmin " suurempia kappaleita " ja sillä tavoin kiellämme 400 vuodelta kaiken arvon rahvaan opetuksen suhteen: niin jääpi kuitenki 300 vuotta, joiden alla Luther'ilta puhdistettu Evankeliumillinen oppi on ei ainostaan vakautunut, mutta myös monen mielestä loistanutki maassamme; - mutta Luther' vaati opetusta ja valistusta, samote kuin koko Reformationi, hän puhui kansalle ja kansa kuuli häntä ! Hänestä alkaen luvetaan ei ainoastaan uskonnon ( Religion ) vaan myös kaikkien tieteiden uusisynnyntä; hänestäpä alkaen ja häneltä vaikutettuna luvetaan rahvaanki opetuksen synnyntä. Reformation se oli, joka särki hengellisten ammattikuntain sulut ja selitti, että valistus on koko ihmiskunnan ja kaikkien ihmisten omaisuus. Kaikissa maissa, jonne Luther'in ääni on ennättänyt, on vähitellen syntynytki omituisia kouluja, joissa rahvaalle tarjotaan tiedon säteitä, paraitse kuitenni Saksanmaalla. Semmosia kouluja löytyy ja monessa Katolikilaisessaki maassa. Kaikki nämä seikat katsasteltuamme, voimme avoin rinnoin itseltämme kysyä: " miten on Suomessa? joko rakkaassa Isänmaassamme löytyy Rahvaan kouluja? " Ja tämän kysymyksen vastaus on suuresta arvosta ! Sen pitäsi näyttää ei ainoastaan jos Lutherilainen oppi ja henki on maassamme niin hyvällä pohjalla kuin moni siitä kehuu, vaan myös millä hartaudella ja millä menestyksellä Suomen kansa on edestynyt historiallisessa kutsumuksessansa. Muistakaamme että itsekullaki ihmisellä säädyssänsä ja itsekullaki kansalla on vaikutuspiirinsä, jossa hänen " pitää " liikkua ei ainoastaan " leivän ja viinan " tähden, mutta kaikistaan sen tähden että koko ihmiskunnan, sen vuoksi myös joka yksinäisen ihmisen ja jokaisen kansakunnan, kutsumus on sivistys ja edestyntä sivistyksessä. Ja tämän kutsumuksensa työssä on jokainen historian silmäin alla ja kuki kansakunta muiden kansakuntain rinnalla ja rientokilvassa. Häpeämättä ja avoin silmin pitää sen tähden Suomenki kansan tutkia, minkä askelman se on ennättänyt puoleltansa. Jos se sen alla löytäsi olevansa jälellä, ei sen pidä kaunostella puutteitansa syyttämällä muinosia aikoja ja muita semmosia " katumattomien estelemisiä "; sen pitää sitä suuremmalla innolla ryyhtyä työhön, sen pitää jos jotenki koetella rientää muiden rinnalle. Mutta ennekuin käymme tutkimaan äskeistä kysymystämme, on ensin katsottava: " mitä Rahvaan kouluilla ymmärretään? " " Rahvaanopetus " ja " Rahvaankoulu " ovat nimityksiä, jotka vasta noin 70 vuotta ovat nykysessä ymmärryksessänsä tunnetut ja käytetyt. " Joh. Henr. Pestalozzi " oli sen miehen nimi, joka sai nämä nimet ei ainoastaan kuulumaan vaan myös itse nimitetyn asian toimeen. Syntysin Zürich'in kantonista Schweitz'in maalta, alkoi hän v. 1780 paikoilla kirjoituksillansa selittää ja omalla toimellansa näyttää, miten oikea Rahvaan- ja Lasten-opetus oisi käytettävä. Tässä ei ole tila kovin lavealta puhua hänen toimestansa ja mietteistänsä tämän suhteen. -2-Euroopan valistuneimmat kansat ovat hänen opetustapaansa seuraamaan ruvenneet, ja tuskin löytyy yhtään maata, jossa " Pestalozzi'n " nimi oisi enää tuntematon. Toissa vuonna ( v. 1846 ) vietettiin hänen satavuotista syntymipäiväänsä ( 12 p. Tammik. v. 1746 ) Saksan maalla, Ruotsissa j. m. niinkuin suurta juhlaa, joka oli yhteinen sekä Ruhtinoille että kansoille. Vähä täällä tiedetään siitä asiasta, jonka puollustaja hän oli. Niille, jotka tahtovat parempaa tietoa sekä yhdestä että toisesta, tarjoamme luettaviksi seuraavia kirjoja. Etusin lienee Karl von Raumer'in Geschichte der Pädagogik vom Wiederaufolühen klassischer Studien bis auf unsere Zeit. 2. Th. Stuttgard 1843 "; ja A. Diesterweg'in " Heinrich Pestalozzi. Ein Wort über ihn und seine unsterbliche Berdienste. Berlin 1845 ". Ruotsiksi kirjotti Pestalozzi'sta ja hänen toimestansa C. U. Broocman' vv. 1807 - 08 Tukholmissa painetussa kirjassansa: " Berättelse om Tysklands Undervisningsverk från dess äldsta intill närvarande tider ", sen 2 Osassa. Lyhyen ja jotenki selvän käsitöksen tästä asiasta saapi myös Kertoomuksesta " Pestalozzi-juhlasta " Tukholmissa 18 12/1 46 ( " Berättelse om Pestalozzi-Festen i Stklm d. 12 Jan. 1846 " ); se maksaa 34 kpkaa hpssa. Rahvasta on verrattu vuoriin. Miten muka vuoret ovat maan perustuksena, johonka ja jolta varattuna muut aineet sitoitsevat ja pysyvät ko'ossa, ja jonka sisuksista tulevilta, rikkailta ja terveiltä lähteiltä koko maan kuori saapi mehua ja virvotusta, niin on rahvas muita säätyjä suhteen. Rahvas on itse kansa, se juuri ja runko, josta oksat ja lehdet kasvavat, jolta ne kannatetaan ja elätetään. Jos nyt tällä juurella ja rungolla ei itsellään ole mehua ja voimaa, jos, se kuivattuu ja lahoopi, niin kuivettuu ja lahoo koko puu, ja oksat ja lehdet katoovat. Näin mietti Pestalozzi, ja tämän perästä asetti hän toimensa. Hän tahtoi saada toimeen Rahvaan omituisen tilan ja luonnollisen suhteen mukaan paremmin noudatetun " Rahvaanopetukeen ". Hän tahtoi, ett' ei pitäsi opettaa paljon, vaan sen vähänsä hyvästi ja juurtenjaksain. Hän vaati ett' ei lastenopetuksen pitäsi tarkottaa tietorikkautta, vaan ajatusten puhtautta ja vilkkautta, ja ihmisen voimallisuutta itsepäälleen ajatella ja toimia. Rahvaankoulun pitää sentähden tarkottaa saada ymmärtäväistä, kunnollista, siveätä, laintottelevaa ja Jumalata pelkäävää talonpojan säätyä kasvatetuksi. Talonpojasta ei tarvitse tahtoa mitään " tiedoniekkaa ", mitään " oppinutta " eikä " Herraa "; hänelle pitää antaa täysi käsitys kutsumuksestansa ja arvostansa niinkuin ihminen ja niinkuin talonpoika. Mutta tähän tarvitaan enemmän kuin vaikka kuinka hyvä tavuutaito ja sisästäluku, enemmän kuin vaikka kuinka tarkka läksyin ulkoamuistaminen; tähän tarvitaan että opetus on elävä ja sivistyttävä. Näissä kouluissa pitää sentähden lasta opettaa lukemaan niin että se ymmärtää ja paikalla voipi selittää mitä hän lukee, kirjottamaan ja ajatuksiansa paperille selittämään, talonpojan tarpeeksi asti lukualaskemaan, tuntemaan Jumalata, luontoa ja sen lakia, maanpiirin asukkaita ja maita, ja täydellisesti käsittämään kansallista kutsumustansa m. m. Tälle perustukselle on muissa maissa Rahvaanopetus pantu. Opettajille Rahvaankouluissa on siellä Hallituksilta määrätyt ja julkisista varoista juoksevat palkat. Niin esm. maksettiin Rahvaankoulun opettajille Kur-Hessen'issä Saksanmaalla sitte v. 1831 noin 90 hopea Rplaa mieheen; viime syyssä päätettiin Kur-Hessen'in Valtiopäivillä vuosipalkkaa lisättäväksi noin 138 Rplaan hpssa. Ruunu kustantaa siellä vuoteen noin 70 tuhatta hopiaruplaan paljaasen Rahvaanopetukseen. Preussen'in valtakunnassa ovat Rahvaankoulut tunnetut olevan paremmassa järestyksessä kuin missään muualla; mutta meiltä puuttuu tällä kertaa tarkempia tietoja opettajain palkoista siellä. Ruotsissa, jossa kuitenni vasta nykyjään on saatu Rahvaankouluja, on Ruunu viimesinä 3:na vuonna vuosittain maksanut 20 tuhatta Riksiä ( 10, 600 hopea-rplaa opettajain palkoiksi: seurakunnat saavat siellä itse raketa ja voimassa pitää kouluhuoneet. Mutta mistä saadaan kelvollisia opettajia näille Rahvaankouluille ? - Tätä varten on asetettu omituisia Opistoita, Saksassa kutsutuita: " Volkschullehrer-Seminarien ", joissa vaan tarkoitetaan kasvattaa semmosia opettajia. Semmosia Opistoita löytyy esm. Kur-Hessen'issä 3 kappaletta. Ruotsissa pyysi Kuningas viime syyssä Säätyjä nykysillä Valtiopäivillä määräämään 12 tuhatta Riksiä ( 6, 360 Rplaa hpssa ) vuositain annettavaksi ainoastaan kilvoituspalkinnoiksi ( stipendier ) koulupojille semmosissa Opistoissa. Itsestään on arvattava, että opetustapa on näissä kouluissa ja Opistoissa toisenlainen kuin tavallisissa. Sekä näillä Opistoilla että Rahvaankouluilla ovat myös omat Hallituksensa, ja niitä hoidetaan yhtä suurella ja ehkä suuremmallaki huolella kuin niin kutsutuita oppineita kouluja. Yksinäisetki ovat näyttäneet niille mielisuosionsa lahjoittamalla niille rahasummia ja muuta omaisuutta. Matkakertomus Lönnrotilta. ( Jatko 3:n N:oon ). Olipa vielä toinenkin syy, jonka tähden en ruvennut tässä paikassa kauemman viipymään, nimittäin se, että barin vanhemman poikansa kanssa alinomaa polttivat tupakkaani, joka, vielä päivän eli parin heidän luonansa viivyttyäni, olikin aivan loppunut ja itse olisin kääntynyt paastoamaan. -3-Itse kerskui kumminkin itseänsä " herraksi ", sanoen allansa olevan kokonaista kuusi " sielua ". Vaan ei samovaraa ( teeveden keitinneuvoa ) eli kirjavata paitaakaan - edes ollut hänellä, jotka ylellisemmän elannon merkit löytyvät kaikilla varakkaammilla talonpojillakin. Vaikka barin jo kerran oli lukea' sommitellut passiani, niin piti se vielä, eivätkö ensi luennalla liene oikiata selvää saaneet, luettaa' uudelleen, kuin kylätse sattui kulkemaan eräs kirjoituksen taitava virkamies, " semskii sassedatel ". Tämän lukeissa kuultua Solowetsin arkimandritinkin passiin allekirjoituksensa panneen jo taisinkin barinan mielessä koko joukon kohota' arvon puolesta, jonka tähden alkoi uudelleen kiusata' luoksensa jäämään, luvaten oloani kaikin kaikin puolin mieluiseksi tehdä'. Entiset opettajanikin, jotka vasta olivat niin tylyt ja vastahakoiset olleet, tarjotteliivat nyt opetustansa, min kerkisivät. En kuitenkaan sanonut jääväni. Nähden muun ei auttavan alettiin nyt ruveta' matkaa ja sisemmien kylien vaarallisuutta hirvittelemään, sanottiin sieltä ei koskaan pään kanssa palaavani, kylien asukasten ja niissä elävien karkulaisten muka yhden ainoan sinikonkin edestä raahtivan mieheltä hengen ottaa', ja kiellettiin kaikella tavalla lähtemästä. Vaikka arvelinkin yhtä osaa näistä vaaroista tyhjiksi peloituksiksi, barinan vaan saada' minun luonansa asumaan, niin jo vaikuttivatkin mielessäni toki siksi, ett' en aivan pelotta ajatellut edessäni olevien kylien päälle. Vaan toiselta puolen tekivät tupakkani meno, alinomainen rähinä ja räiske alimaisessa tuvassa, minua outoa vierasta katsomaan tunkeutuvan rahvaan hälinä, oloni tässä paikassa sangen ikäväksi ja kaikella tavalla hankalaksi. Jos nämäkin tuskat olisin jaksanut kärsiä', niin oli vielä isompi vastus lapsista, jotka lakkaamatta juoksivat luonani, pyytäen milloin löittiä ( flöjt ) soittamaan, jota kerran olivat kuulleet soittavani, milloin heille oudoilla tulitikuilla tulta ottamaan. - Eräille kerran mieliksi tehtyäni olin sitten pääsemättömässä uusista kuulijoista ja katsojista. Jos näistä Ekyhtin vaivoista jo tulisi kuusi tuskaa, niin voisin seitsemänneksi ja kaikkein isommaksi lukea' hirmuisen paljouden russakoita, joita oli niin ololta, että 20:n virstan päässä laukkuani heistä siivotessani vielä peittivät kokonaisen porstuan sillan, ja en kuitenkaan ollut silläkään näistä toveristani päässyt, sillä erään ajan perästä löysin heitä vielä koko kylän löitin torvessa. Kaikilta näiltä vaivattuna päätin lujasti lähteä toisiin kyliin, enkä olisi isosti arvellut lähtiessäni vielä suurempiinkin vaaroin, kuin ne mitkä täällä sanottiin eteeni tulevan. Warbal oli muuten mitä ihanimmalla paikalla: kahden järven keskessä joiden välillä juoksi pieni joki. Talot olivat raketut tämän joen kahden puolen, ei yhteen ryhmään, niinkuin venäläiset kylät ovat, vaan suomalaisella tavalla, kukin talo itse päällensä. ( Jatketaan. ) Ulkomaalta. Ruotsista. Kosk'ei YliTornion Kirkkoherran virkaan tullut yhtään sellaista otollista hakiaa joka taisi Suomen kieltä, niin on Konsistorium alamiasesti pyytänyt Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsä sallimaan mainittuun YliTornion Kirkkoherran virkaan otolliseksi luettaa sellaisetki Papismiehet jotka eivät ole seisneet tavallista Pastorin tutkimuksta ( examina ) mutta kuitenki taitaavat Suomea. Ungarista. Tämän maan nykyiset valtiopäivät ovat merkillisimmät kaikkia entisiä, ja ansaitseevat suuren tarkkauden. Ungarin vapasuvusto oli tähän asti ainoa sääty, jolla oli jotai sanomista valtakunnan asioissa; mutta sen viime vuotinen parempi kansallinen henki on herättänyt muunki kansan tuntemaan oikeuksiansa, tärkeimmissä asioissaan. Porvari sekä talonpoika alkaavat itse pidellä puoliansa. Tähän asti olivat maan vähät kaupungit aatelin mailla, jossa itseistä porvaristoa ei ollut toivomistakaan enemmän kuin jotai talonpojan säätyä, niinkuin talonpoika oli vaan aatelin mökkiläinen. Molemmat puutokset ovat viime vuosina vähitellen jo tulleet autetuksi. Mutta kansa ei seisattunut siihen; nykyisissä valtiopäivissä näyttää aatelin täytyvän jättää viimeisetki tuhat vuotiset etunsa tasajakoon porvarin ja talonpojan välillä, ja Ungarin kansa lukee tästä lähin kolme säätyä, s. o. aatelin, porvarin ja talonpojan. Kaupungit saavat alansa omaksensa ja talonpoika, jolla jo entuudesta oli joku hallitus oikeus maahan, ei sunkaan tyydy siihen, mutta rientää vielä askeleen etemmäksi. - Tärkiä asetus jo on päätetty, nimittäin: että Magyarin kieli on tästä lähin oleva ainua maan laillinen kieli koko Ungarissa, kaikissa lain asioissa, opetuksessa j. n. e. Entinen raha tulee hävitettäväksi, ja uusi painettava kaikki Ungarin kieliseksi, annetaan sen siaan. Vice Kuningas kiitetään hyvin suosiolliseksi kaikille näille uudistuksille, jotka kohta raastavat Ungarin kansan Europan valistuneimpain kansain rinnalle valtakunnallisissa jär'estyksissä. Italiasta. Täällä vatvoutuuvat asiat päivä päivältä. Neapelissa ovat mielet hallitusta vastaan liikkeimmillään Pohjois Italiassa, jossa äsköin tapahtui vähäinen kapinaki, nousee viha Itävallan sotaväkeä vastaan nousemistansa. Tämä viha näytäiksen kaikissa säädyissä; Naiset eivät mene tanssin Saksalaisen ja Ungarilaisen upseerin kanssa, niin mielellään kuin muka muutoin sitä tekisivät ja näitä vieraita sotamiehiä sorretaan missä voidaan. Saksan Itävalta näkee nyt asiansa Italissa sekä Sveitsissä huonolla portaalla, sen enemmän kuin muut suurivallat ovat jättäneet Sveitsin asiat omiin ohjiinsa. Hampurista kirjoitetaan sinne viime kesänä tuodun Suomen voita 12, 000 Leiviskää, joka vähän paremmalla huolella valmistettua ja suurempiin astioihin hyvästi tellättynä olisi muka oivallista ja tekisi hyvät kaupat Hampurissa. Tanskan Kuningas Christian VIII kuoli 20 p. viime Tammikuuta. -4-Viipurista. Tämän kaupungin tullihuoneessa teki viime kesän tulli raha yhteiseen 142, 775 Rup. 55 kop. hopiaa, joista oli 128, 642 Rup. 23 kop. tuonta-, ja 10, 238 R. 34 vientä tullin ja muita määrättyjä maksuja, eli yhteiseen 10, 365 R. 58 k. hop. enemmän kuin vuonna 1846. Viedyistä tavaroista oli lautoja ja lankkuja 13, 956 standarsataa, ruista 3, 608 tynneriä, otria 269 tyn., kauroja 167 tyn., ruisjauhoja 512 tyn., halkoja 314 syltä, salkoja 133 kappal., malkoja 3652 kap., eläinten luita 30, 000 leiviskää, saiputta 1483 Leiv., voita 4227 Leiv., potaskaa 842 Leiv., lehmän nahkoja 412 kappal., pait muita. Suurin vientä oli kauppahuoneella Hackman et Kop. 8, 471 st. sataa lautoja ja lankkuja, sen jälkeen Rosenius et Sesemannilla 2, 839 st. sat. Voita oli enimmän kaupannut Krohn, nim: 2686 L. ja Rothe 1540 L. Laudoista ja lankuista oli suurin summa viety Hull'iin, 7, 099 st. sat. ja Bordeau'seen 1167 st. sat. Tulleita laivoja oli 154, ja menneitä 152 joista 36 oli oman maan, 88 Englandin, muut Norian, Lybekin, Juutin, Ruotsin, Preussin, Hampurin ja Bremin. Markkinahinnoista: Oulussa 21 p. viime Jouluk. alotetuilla markkinoilla oli huonon kelin ( tilan ) vuoksi vähä ylämaan kansaa. Pellavia löytyi lujasti kaupaksi, vaan niiden hinta pysytiksen kuitenki 2 Rplan ja 2 Rplan 30 kpkan välillä leiviskästä; Rukiit matsettiin 5 ja Otrat 4 Rplalla tynnyri; Voi, jota oli vähä, maksoi 2 Rplaa leiviskä. Hinnat kaikki hpssa. - Hämeenlinnassa ( 11 p. Tammik. ) maksoi valkeat pellavat 3 Rplaa 50 kpk - 4 Rplaa paper. leiviskä; muista hinnoista ei ole mainittu. Hevosia kuuluu olleen paljo. - Kuopiossa ( 14 p. Tammik ). " Kauppamiehiä oli enemmän kuin muullon, kaupan puolesta kehuivat kuitenki näitä markkinoita hyviksi. Maatavaraa oli vähän: Rukiista ei maksettu kuin 14, Ohrista 12 ja Kauroista 7 Rplaa 50 kpk - 8 Rplaa. Voi maksoi 7 ja Tali 6 Rplaa paperissa leiviskä. Nelikko Lohia maksoi 5 ja Taimenia 6 Rplaa hpssa; kumpasiaki oli vähemmin kuin ennen ". Hevoset, sekä hyvät että huonot, olivat halvemmassa hinnassa kun entisillä markkinoilla. - Turussa 19 p. Tammik. alkaneet markkinat kehutaan olleen mitä kansakkaimmia; tavarainki liike suuri, enin kuitenki pellavien, joita leivistä maksoi Langelmäeltä tuodut 6: 50-6, vaan valkeet pellavat 4 ja 5 Rplaa. Rukiista maksettiin 14: 50 ja 14, Otrista 13: 50 ja 13, Kauroista 7: 50 ja 7, Maltaista 13 ja 12 paperi-Rplan välillä. Voi maksoi 7: 50 ja 6, Hamput 4: 50 ja 4, Palvattu Liha 3 Rplan ja 2: 50 välillä leivistä, kaikki paperissa. - Porvoossa ( 25 p. Tammik. ) maksettiin Rukiista 4, Otrista 3 Rplaa 43 kpkaa, Kauroista 1 Rpla 85, Pellavansiemenistä 4 Rpl 50, ja suolatuista silakoista 6 Rpl 85 kpkaa tynnyri, Voista ja Talista 2 Rpl 14, Palvatusta Lihasta 85 kpkaa, Hampuista 1 Rpl 14, Pellavista 1 Rpl 14 kpkaa ja 1 Rpla, Heinistä 7 ja 8 kpkaa leiviskä, Töyriparista 50 kpkaa ja Tervatynnyristä 3 Rpl 50 kpkaa, kaikki hpssa. - Helsingissä ( 28 p. Tammik. ) Lihoja, Voita, Talia ja ja Pellavia löytyi enin kaupaksi. Voista pyydettiin 7: 50 ja 7 Rplaa, Talista samaa hintaa, Pellavista 4 Rplaa 50 kpkaa paperissa. Jyviä ei tietääksemme ollut paljon ollenkaan torilla. Vaasan Pyhäkouluun on Kaupuntilaisilta asetettu 3:as Opettaja, jolle on määrätty palkaksi 70 Rplaa; Toisen Opettajan palkka on 40 ja Piirronta-Opettajan palkka 50 Rplaa, kaikki hpssa, vuoteen. - Tässä Koulussa on muuten jo ruvettu lukemaan Isänmaan Historiaa ja Maatiedettäki. Ouluun asetettavan Lastenkoulun hyväksi ovat Kaupunkilaiset saaneet kokoon 1, 700 Rplaa hpssa. Opettajatar tähän on jo määrätty ja koulu avataan Huhtikuussa. - Kiitos tämmösille vehkeille ihmisyyden hyväksi ! Sortavalasta 21 p. Tammik. " Kaupungissammeki on yhteis-henki kohoamassa. Aivan tänäpäivänä pidetään täällä seura-kuvaelma, josta sisääntulot rahvaankoulun asettamiseksi ovat ai'otut. Mitä valmista näistä tuumista voinee tulla, sitä ei vielä oikein taida päättää, eikä vielä ole paljon hyötyä toivoakaan; vaan hyvähän tuo kuitenki on mielestä asian jo olevan alulla ". Kuopiosta. Sitte Viime Syksyn on meilläki saatu toimeen niin kutsuttu Symphonie-Förening ( Soitanto-yhdistys ). = " Sitte Uuden vuoden päivän on täällä ollut pakkaset, ei milloinkaan alle 11, vaan jo kerran 21:kin askelmaan. - Lunta on satanut vähä, onki sen vuoksi keli huono ". Potaattitaudista ei täällä ole tietty. Kelistä tai Tilasta. Fiorencia'assa kirjotettiin 19 v. viime Joulukuuta sataneen lunta, Samate kirjotettiin Padova'sta 22 p. samaa kuuta: " monet päivät on, jo täällä kaunis lumipeitto valaissut maatamme aina Venezia'an asti ". - Samaan aikaan, kuin Italiasta näin kirjotetaan, oli Suomessa paljas maa melkeen joka paikassa, pait itärantaa noin Helsingistä Viipuriin. Turkuun päin Helsingistä oli melkeen koko matka ajettava kärryillä ( rattailla ); samote Hämeenlinnaan päin. Vielä nytki mainitaan kelin olevan lumen puutteesta hyvin huonon. Niin kuuluu olevan tuolla puolen Kuopiotaki Ouluun päin. Tohmajärveltä kirjotetaan 15 p. Tammik. " Talventulo täällä on ollut hidasta. Vielä nytki on lunta vaan tuskin maan peitteeksi. Potaatit ovat täälläki useassa paikoin saaneet sen yhteisesti valitetun herjauksen ( potaattitaudin ). Rukiin oraat aikaisen kylvän perästä hävisivät pitkän syksyn alla peräti, niin että moni jo kynti uudelleen kylvöksensä, tulevana keväänä panna touoksi ". Suomettaren Toimitus on lisätty Kanavan Toimittajalta, joka on hyväntahtoisesti luvannut kirjotella lehteemme aineista, jotka liikuttavat kirjallisuutta, taidollisuutta, taloudellisuutta, valtakunnallisuutta, kansallisuutta j. n. e., sanalla sanottu: kaikista aineista, jotka ovat olleet lehtemme synnynnästä sen tarkotuksena, vaan jotka eivät tulleet viime vuodella kaikin puolin käytetyiksi. Kylmyys, joka on ilmoittaunnaan maamme ruotsin kielisten sanomalehtien kovakiskosessa äänettömyydessä lehtemme tämän-vuotisesta elosta, ei ole paheksittanut Toimittajoita, koska tiedämme tämän äänettömyyden ei syntyvän mielisuosion puutteesta Suomettaren lukioissa, vaan mainittuin sanomalehtien kylmästä mielenlaadusta tarkotustamme suhteen. Lukioiltamme pyydämme anteeksi jo ensi-N:roimme itsestämmeki halutonta viivyntää; jos jotenki mahdollista, lupaamme puoleltamme koetella estää sitä tuleviksi ajoiksi. Painettu A. W. Gröndahlilta. Lupa painamiseen annettu: G. F. Aminoff.
|