![]() Agricolaverkon vintti
-1-Suometar 1848Maksaa tilattuna Helsingissä 1 Rpla ja kaikissa Postikonttuoreissa 1 Rpla 15 kopeekkaa hopeassa.Lehti jaetaan Waseniuksen & C:n Kirjakaupassa joka arki-perjantaina edellä puolipäivän, kello 11 ja 1 välillä. 2:n Vuosik. Perjantaina 25 päivä Helmikuuta. N:o 8. Helmikuun 3:tena päivänä vietti Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Viipurissa Vuosijuhlansa. Siinä luettu Vuosikertomus on tässä seuraava: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Viipurissa on nyt päässyt toisen vuotensa päähän. On tämä vuosi edellistä merkillisempi, jos ei juuri Seuran omien töiden ja toimien, niin yhtähyvin siinä tapahtuneiden muutosten suhteen ja niiden kehoitusten vuoksi, joilla Seura tämän vuoden kuluessa on tullut vakuutetuksi, ei olevansa juoksevalle hiedalle rakennetun, ollen Suomen miesten isänmaa-lemmelle perustettuna. Seuran toimista nimitämme esinnä Uuden Aapiskirjan, joka viimeis-keväänä valmiiksi saatu, on jo ehtinyt hajota halki Suomen maan. Painetusta 10, 000 kappaleesta on nimittäin suurin osa taikka myöty tahi halullisille pyytäjille myötäväksi annettu, ja mahtaisivat kyllä olla jo kaikki maakunnan käsissä, joll' ei kirjannitoja olisi heitä ylenmäärin viivytellyt. Tästä syystä on, Seuran suuriksi mielipahoiksi, monen pyytäjän täytynyt kirjaa saamata kotiinsa palata. Kerran asian koettuaan, toivoo yhtähyvin Seura voivansa tästäpuoleen mokomia vastuksia välttää. Mutta vielä sittenkin mieltäpahoittavampi on se kokemus, että mainitulle kirjaiselle määrätty liian halpa hinta ei kannata kulunkia, josta syystä Seuran, vaikka varsin vasten tahtoansa, on täytynyt korottaa hintaa uudelle aiheilla olevalle painokselle 4:jästä 5:teen kopeikkaan. Eipä sitä toki taitane pahaksi panna kukaan, joka tuntee Seuran nykyiset rahavarat. Sillä kuin Seuran rahastossa on ummelleen sen verran varoja, että äsken' nimitetty uusi painos voipi toimeen saattaa, niin on pian arvottava, niiden vahinkoja ei sietävän, joll' ei tämän painoksen pitäne olemaan kaikkein viimeisen. Jäsentänsä Herra v. Maamittaria P. Hanenia on Seura auttanut häneltä toimitetun ja nyt painettavana olevan Lainopillisen Käsikirjan suhteen, sekä siinä kohtaavien lainopillisien sanojen ja nimityksien puolesta kuin myös hänelle paini-kulungiksi 200 hopiaruplaa kahdeksi vuodeksi korotta velaksi antamalla. Jo edellisenä vuonna Kirjankauppiaalta A. C. Öhmanilta Seuramme tutkittavaksi tullut, Tohtori Lönnrotin tekemä, Ruotsalainen ja Suomalainen tulkki lähetettiin tämän vuoden alussa kustantajalle Herra Öhmanille takaisin, siksi määrätyltä Lohkokunnalta tarkisteltuna. Mutta Suomal. Kirjallisuuden Seuralta Helsingissä tänne tutkittavaksi lähetetty, saman korkiasti kunnioitettavan maanmiehemme, Tohtori Lönnrotin kokoon panema Lukemisto on vielä kesken tarkistelematta siitä syystä, että Lohkokunnan jäsenet ovat koko syksynajan olleet, mikä mitenkin, estettynä tätä alotettua työtänsä päättämästä. Kuultuansa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Helsingissä uutta Kalevalan painosta valmistelevan ja toivoen siihen pantavia runoja ja ehkä muitakin tähän asti tuntemattomia arvollisia runoja ja lauluja sekä satuja löytyvän jossakussa Suomen maan nurkassa, etenkin Laatokan ranteilla ja kukatiesi toisella puolen Suomen rajaa Inkerin maassa, määräsi Seuramme varoistansa Sata hopia-ruplaa Helsingin Seuralta sille annettavaksi, jonka mainittu Seura siihen soveliaaksi katsoisi. Asia saatiinkin kohta varteen ja Oppiva D. E. D. Europaeus matkusteli Seuraamme puolesta kesän sydämestä alkain aina Syyskuun loppuun asti edellä nimitetyille tienoilla mainitussa tarkoituksessa, vaikka tähän asti ei olla sen tarkempaa tietoa saatu mitä hän siellä lienee voittanut ja selviin saattanut. -2-Mutta selvään ymmärtäen tähän tarvittavan miestä, voipaa asiata lempivällä mielellänsä sekä taidollansa ja arvollansa kannattamaan Seuran vasta alkaviksi sanottavia harjoituksia, ei tarvinnut Seuran kauan epiä mistä sellainen olisi etsittävä, vakuutettuna sopivampaa ei löytävänsä, kuin Hovi-oikeuden Presidentti, korkiasukuinen Herra Greivi C. G. Mannerheim, kuuluisa korkian oppinsa ja tuttu Isänmaa-rakkautensa suhteen; ja kuin Herra Greivi ei halveksinut Seuran nöyrää anomusta, niin on Seura hänen turvissansa alkava uutta vuottansa iloisella tulevaisuuden toivolla. ( Jatketaan. ) Kolmen erinäisen mietteitä Suomalaisista pyrkimisistä. Huvittavaista on syrjästä katsella', kuin erituumaiset miehet miettiivät samasta asiasta. Ruotsin kielen vallalta poistumisesta ja Suomen kielen vallalle pääsemisestä maassamme puhui viimes-vuonna Ruotsissa painettu kuukautinen kirja " Läsning för Bildning och Nöje " heinäkuun vih'ossa, josta ote' oli pistetty sanomalehteen Åbo Und. viimeis-vuoden 57:teen lehteen. Samasta asiasta puhuivat nykyisin Helsingin Sanomat 6:nessa ja 8:nessa lehdessänsä ja ennen kaikkia 1844:n vuoden Aamulehti 83:nessa lehdessä. Ensimäinen ja toinen paheksiivat, että maamme Ruotsalainen kirjallisuus lii'an paljon painuu kuin Suomalainen rupeaa nousemaan; kolmas siitä iloitsee ja paheksii ettei Ruotsin siaan jo enemmin ja varmemmin Suomeksi kirjoiteta'. Mainitun Aamulehden kirjoitus on varsin puollettava, jonka tähden onkin juuri kuin edeltäkäsin annettu vastine' Helsingin Sanoman kirjoitukselle, ja jonka lauseita H. S. ottakoon nuhteiksensa enemmin kuin meidän, joita kuitenkin emme kehtaa' olla' antamatta lisään. H. S. vierettää Suomikiihtosille, ehkä hän ei nimitä' niitä, monta vikaa ja erehdystä, joita sanoo tahtovansa syrjästä'. Hän sanoo " sivistyksen syntymisestä ja vaurastumisesta suuresti erehdyttävän, jos tahdotaan kääreytyä' muinoisaikahansa, kansallisuutehensa, omihin sivistys-neuvoihinsa, ja kyllillänsä olevinansa tahdotaan heittää' pois koko ulkona olevan nykyaj'an voimallisen rientämisen ". Missä ja minkälaisia esimerkkiä saisi H. S. näiden lauseitensa vahvistukseksi ? Halulla odotamme tähän vastausta. Vielä moittii H. S. ( suomikiihtosia ) " kehoituksista, aikeista, kiihdotuksista ja kaikesta avullisuudesta kirjallisuuden hyväksi, jos eivät suuremmat voimat riennätä' ". Tähän on mainittu Aamulehti jo edeltä käsin vastannut ja tähänkin panemme pari sanaansa: " siinä moitimmekin epiviä, kuin he tahtoovat säästää' elehdyttävätä ja kehoittavata puoltamistansa, kunnes apunsa on tarpeetoin ", jotka sanat eivät suinkaan väärin ole' sovitettavat H. G:nkin mietittäviksi. Ilman itserakkautta sanomme, että olisimme mekin suoneet puolellemme muutamia hyviä sanoja, joista maamme kelvollisimpia sanomalehtiä saamme niin paljon kiittää'. Hyväähän mekin ko'emme vaikuttaa', ja onkin siis vel'ollisuutemme suoda' ja toivoa' sitä, että muutkin ehkedes hyvällä sanalla, joka niin vähän vaivaa maksaisi, pyytäisivät edistää sitäkin hyvää, mitä mekin vaikuttaa' taidamme. Mutta H. S. sai meitä jo moittiaksensa viimeis-vuoden al'ussa ja, niinkuin sen koko olosta sekä tästäkin kirjoituksesta nä'emme, ilmoitti miltei hyvillä mielin viimeis-vuoden lopulla meillä olleen vähän ottajia ja se olisi ihme', jos enimmät ei ajattele' tämänkin kirjoituksensa enimmin koskevan ja sopivan meihin, varsinkin kuin siinä muutamat sanat nä'yttäävätkin meitä tarkoittavan. Näin vuoden alkuun on se kyllä kirjoitettu hyvin viisaasti. " Puhuttu ja kirjoitettu on ", sanoo hän, " jotakuta mietittävää " ( ei muka ole' paljon vielä; liekkö mieliksi? ) " kansallisen kirjallisuuden nousemisesta Suomen maassa. On menty niinkin etääksi ", ( ihmettelee nä'etsen! ) " että alkukin sille on tehty, laajuudelle vähäinen mutta hyvällä taihdolla ja uroollisuudella ". Kaikki se on hyvä. " Kuitenkin - - - ". Luulisimme hänen vähän meitäkin ylistelevän " uroollisiksi ", kuin toiseksikin vuodeksi uskalsimme ruveta'. Herran Gottlundin " Suomeen " se sopii kuitenkin paremmin, sillä sehän on vieläkin vähemmin ottajia saatuansa uskaltanut lupautua' täksikin taikka " Suomen " lu'un jälkeen tulevaksi vuodeksi, koska sen viimeinen lehti on jär'estystä myöten 6:sta päivästä marras-kuuta viimeisvuonna. Vielä on Suomilehdestä siis 10 lehteä tulematta, joissa se ei suinkaan heittäne' vastaamatta tätä H. Sanoman kirjoitusta vasten, joka nyt on todistettu enimmin koskevan " Suomea " kuin meitä. Niin, oikein. Sehän se muistaaksemme olikin, joka muinoin huusi " heittäkee tuota ruohtianno hiiteen ", jota huutoa vastaan H. S. kovimmasti riiteleekin, varsin kuin hän sanoo " ei ymmärtävänsä, että jompikumpi kielistämme puheessa ja kirjalla nyt saattaisi tehdä' toisensa tarpeettomaksi " ja " että innoitellaan hakata' häntä ( H. Sanomata ) kesken poikki ( hugga oss tvärt ) " Suomilehtihän se onkin niin julma, varsinkin 6:nessa lehdessänsä. Suomilehden vastinetta odottamatta otamme tarkemmin vastataksemme mitä häneenkin koskee. -3-Se tekee jolloinkulloin vielä sen vahingon " sanoo hän että " me Ruotsiksi kirjoittavat - emmehän me taisa' muuten sanoa' Ruotsiksi kirjoitetusta sanomalehdestä - olemme Suomen maassa pilloille jätetty suku, häviävä räpäys - mutta ilolla jätäimme piloille - häviten kuin kuluneen päivän hämärä uuteen aamuruskoon "; päivästä tulee nä'etsen hämärä, miltei pilkkonen yön pimeä. Jos H. Sanoman ennustava henki todella näkee " piloille " joutuvansa, ( sillä tiedättehän sen että jokaisen Sanomalehden toimitus ainoastansa itsestänsä sanoo " me ", jonka sanan selistykseksi tässä vielä onkin lause': " emmehän me taida' muuten sanoa' Ruotsiksi kirjoitetusta Sanomalehdestä ) niin emme sitä saata' auttaa', mutta sen taidamme sanoa', että mitä muut " Ruotsiksi kirjoittavista " maassamme, esim. Snellman, Runeberg, Lönnrot, Castren ja monet muutkin ovat Ruotsiksi kirjoit taneet, niin sen tiedämme, että sitä Suomalaiset kuuna päivänä eivät tule' " piloille " jättämään. Kyllä ne tietäävät, mikä heiltä joutaa " piloille ", jota vahinkoa emme luule' kaikille H. Sanomankaan kirjoituksille tulevan. Vain luuleekos H. S. Ruotsin kielen maastamme aikaa myöten peräti häviävän ? Maamme yhteisissä opistoissa opetetaan kahdeksaa kieltä, joka, ehkä kyllä on enemmin kuin tavallisesti missään muussa maassa, ei kuitenkaan milloinkaan vähennettäne. Aina on kyllä Ruotsin kieli oleva meille yhtä tarpeellinen kuin Saksan kielikin, ja kuin Ruotsin kieli häviääkin yhteisemmästä käytöksestämme pois, niin opitaan kyllä niin kau'an kuin Saksan kieltä maassamme käytetään, vähintäkin sen helpotuksesta Ruotsiakin, samoin kuin nyt Ruotsin kielen kautta taidamme käyttää' Tanskaa ja Norskaa, ja Suomen kielen kautta helposti Viron kieltäkin. Ruotsin kieli on meille kuitenkin oleva monin kerroin tarpeellisempi kuin Tanska, Norska ja Viron kieli eikä kukaties konsaan ainoastansa Saksan kielen turvissa opittava, ehkä sen kyllä aj'an perästä pitää taukoaman olemasta yhteisenä valta- ja herrasvä'en puhe'kielenä, Suomen kielen päästyä samallaisiin oikeuksiin kuin muutkin maiden kielet. H. S. sanoo " vielä paljon olevan tietoutta, taitoutta osittain kaunista kirjallisuuttakin, joissa Suomen kieli nykyisessä laajuudessansa ja tilassansa ei taida' toimeen tulla' ". Kyllä on tosi että Ruotsin kieli vielä ahdistaa Suomen kielen laajuutta, varsinkin vallasvä'en se'assa, jolle aj'otut Suomelaiset kirjat siis vielä saavat lii'an vähän ostajia. Mutta sitä emme myödytä', että Suomen kieli vielä ei olisi kyllä kunnollisessa " tilassa ". Sitä sanomaan on H. S. vielä heikko Suomen kielen tuntija. Kielemme vajanaisuutta ovat kuitenkin muutkin vetäneet esiin, mitään huolimatta siitä, että toiset kielen paremmat tuntijat kehuuvat sen rikkautta ja työlläkin osoittaavat sen esim. kuin viimeisvuoden Kirjallisuuslehdessä, koko joukko Suomalaisia kieliopin merkintösanoja löytyy, joita Ruotsiksi ei ole' saatettu eikä saateta' tehdä'. Geometriaa eli mittausoppia oli kolmekin erinäistä tulemaisillansa ja kaksi painettu nimittäin " Neljä ensimäistä Kirjaa Euklideen Alkeista Mittaustieteessä, Kilpisen kääntämä " ja " Mittauden Oppi-Kirja, jossa löytyy ensimäinen kirja Eukliideksen Alkeista Heikelin toimittama ja Europaeuksen kääntämä ". Niistäkin kyllä lienee kaikista tehtäessä sanottu, että Suomen kieli niiden kanssa vielä ei toimeen pääse' mutta onpas päässyt kuin jo ovat valmiit. Moni olisi nyt kyllä vähemmässä ahdistuksessa, kiistatessansa Suomen kielen köyhyydessä, jos näitä kirjoja ei olisi tehty, taikka jos olisivat tarvinneet vieraskielisiä merkintösanoja, niinkuin samat kirjat Ruotsin kielellä ovat tarvinneet. Jos nyt rupeaavat puhumaan Suomen kielen köyhyydestä, niin pitäisi heidän edeltäkäsin ajatteleman, että sitä sopii sanoa' ainoastansa sellaisista kirjallisista töistä, joissa on vaikeampaa uudissanojen tekemistä ja muita vastuksia, kuin mittaus-kirjoissa. Pyydämme H. Sanomaa antamaan meille jotakuta käännettävää paikkaa, joka olisi mitä vaikeinta olla' mahtaa, ko'etellaksemme Suomen kielen voimia oikein vä'en perästä. Ko'eteltaahan siitä voisi varmaa sanoa', mutta ei suinkaan ennen ko'ettelematta. Vain kukaties jo lieneekin H. S. itseksensä tehnytkin sellaisia kokeita, koska hän niin suoraan voipi päättää' asiasta. Jos niin on, niin varsin mielellämme soisimme H. Sanoman tarkemmin ilmoittavan keksimisensä. Vähintäkin mahtaisi hän ilmoittaa' millä perustuksella hän moittii kielemme nykyistä tilaa. Jos kielestämme sanoja puuttuu, niin että joku uudissana on tehtävä, niin eihän sitä ole' tänäpäivänä vaikeampi tehdä' kuin huomenakaan. Taikka pitäisikös jokaisen odottaman kunnes toiset tekeevät sellaisia sanoja ? Eipä sekään kelpaa', sillä yhden pitää kuitenkin oleman joka toisia odottamatta rupeaa niitä tekemään. Mitäs sitte se odottaminen auttaa ? H. S. arvellee että kirjakielemme ei vielä ole' hyvästi vakautunut. Sekään ei tapahdu' itsestänsä, mutta vaan vakauttamalla. Ja onhan meillä jo Kollanin Kielioppi, joka siinä kohdassa kelpaa jokaiselle seurattavaksi. Jos kirjaelijat käyttäävät kieltä vähän erilailla kukin, niin se ei suinkaan ole' mikään sellainen vika, jota H. S. tarkoittaa. ( Jatketaan ). Ulkomaalta. Italiasta. Nykyjään on koko Euroopan silmät käännetyt Italiaan: sen tila onki silmäiltävä. -4-Rakkaus ja pelkkä halu vapauteen ja omavarteisuuteen, jonka Paavi Pius 9:nnen parannukset Kirkkovallassa olivat herättäneet koko Italian kansassa ja kaikissa sen valtakuntain asukkaissa, on muka niin yhdistänyt ihmiset, että mitä parannuksia yhdessä paikassa tapahtuu tunnetaan se heti ympäri koko maan ja siitä riemutaan yleensä niinkuin se hyvä oisi tapahtunut koko Italialle ja kaikilla. Hallitukset keski-Italiassa olivatki rientäneet parantamaan hallitustansa: Lombardia'ssa ja Neapel'issa vastustelivat sitä vastaan Hallitukset kansainsa tahtoa ja anomuksia. Pohjois-Italia ( Lombardia ), jossa Saksan Itävallan Keisari on Hallitsiana, oli ensimäinen hallituksellensa muistuttamaan kaikista muualla tapahtuneista parannuksista ja anomaan samallaisia itselleenki. Arvottavasti olivat nämä muistutukset ja pyynnöt turhia. Mutta kansa yltyi: mitä ei hyvällä saatu, sitä koeteltiin pahalla, nimittäin miekka kädessä. Kansan viha on yhä kiihkenemässä Itävallan sotaväkeä kohti, ja vaikka sitä on enemmän lähetetty tänne, on se kuitenki pahassa pulassa. Ei kukaan polta' täällä sitä tupakkia, joka tuodaan Itävallasta; ei kukaan nauti semmoista, josta Itävaltalaisille oisi voitto; Itävallan rahojakaan ei kukaan ota vastaan niin että saksalaiset sotamiehet eivät voi ostaa ruokaa j. n. e. Oikeita kapinoita on tapahtunut Padowassa ja Milanossa; mutta miten täällä mahtanee asiat vihdoin muodistua on vielä vaikea aavistaakaan. - Pahemmin olivat asiat viime Tammikuun loppuun asti etelä-Italiassa ja Sicilia'ssa, jotka kuuluuvat Neapelin kuningaskuntaan. Jo ensi N:ossamme puhuimme, miten täälläki toivottiin edestyntää ja parannuksia Hallitukselta, ja kuten Hänen kieltonsa ja vastustuksensa nostatti kansassa kapinoita jo viime syksynä. Yhä sitteki on itse Neapelin kaupunki ollut täydessä kapinantilassa, mutta vasta 12 p. viime Tammik. pääsi se ylimmälleen. Se oli Kuninkaan ( Ferdinandon ) syntymäpäivä, jota tavallisesti on vietetty juhlallisesti. Kansa odotti sen päivän kunniaksi saavansa toivotut ja anotut muutokset ja parannukset. Vaan turhaan. Kuningas teki vaan suuret pidot, kutsui niihin valtoja ja suuria; eipä tullut ketään. Ikävissään läksi Hän illaksi Theaterille. Häntä kummastutti nähdessänsä siellä sellaista rahvasta jota harvoin siellä tavataan. Kaikki olivat hiljaa Kuninkaan tullessa ja näytteet saivat alulle. Vaan yht' äkkiä ruvettiin osottelemaan Kuninkaasen päin ja huutamaan sinnetänne. Kuninkaan täytyi paeta. Siitä päivästä aina 29 päivään samaa kuuta on kansa joka päivä näyttänyt pahaa mieltänsä milloin kapinoilla milloin huudolla. Kuninkaan on täytynyt olla sulettuna linnassaan. Kansa alkoi jo yltyä viimesilleen, kuin Kuninkaan 27 p. täytyi vihdoin hylätä entiset vihatut neuvonantajansa ( ministerit ) ja kutsua uudet. Näiden neuvosta julisti hän kansallensa 29 p. Konstitutionin tai sääty-asetuksen. Tässä julistuksessa lupaa Hän 10 päivän perästä ilmoittavansa ehdotuksen uuteen Asetukseen; jättää lakia-laativan vallan yhteisesti itsellensä ja 2 Kammarille ( Pair'ien ja Valittuin kammarille ), joista ensimäiseen jäsenet kutsutaan Kuninkaalta, toiseen taasen kansalta tavallisten vaalein kautta; lupaa hävittää Sensuurin ja vapautta Kirjapainon. Tämmösen sanoo Hän olevan " itsevaltaisen ja vapaan Päätöksensä. Kuka voipi kerrata Neapil'ilaisten iloitsemiset ja riemuhuudot tästä ? - Sicilia' on sitä vastaan kokonaan, pait Messinan kaupunkia, kapinan tulessa. Kapinoitsiat ovat voitolla, Kuninkaan sotaväki sitä vastaan alamielinen, muonan ja heinän puutteessa. Sicilia'laiset ovat asettaneet itselleen oman hallituksensa, joka paikalla julistiki saman sääty-asetuksen joka oli Sicilialla v. 1812. Ympäri koko tämän saaren kokoaa kansa rahoja kapinoitsioille, jotka muutenki saivat käsiinsä suuren summan kuninkaallisia rahoja. Tämä kapina alkoi Palermossa ( Sicilian pääkaupungissa ) samana päivänä kuin Neapelissaki. Palermolaiset olivat muka lähettäneet edusmiehiä Neapeliin Kuninkaalta pyytämään parannuksia. Lähettiläiset palausivat, vaan tyhjillään. Paikalla alkoi kapina ja leveni yli koko Sicilian. Sanotaan monta korkeasukuista naistaki olleen sotamiehenä kapinoitsiain joukossa. Muuan rouva esimerkiksi johdatti 500 talonpoikaa, jotka tappelivat erinomaisella urhoollisuudella. Erään päällikön rouva oli myös sotamiehenä miehensä rykmentissä joka vuorilta tuli Palermoon. Talonpojat ja aatelit sotkivat rinnatuksen kapinoitsiain seassa. Esimerkiksi millä innolla Sicilia'laiset vainoovat hallituksen sotaväkeä, kerrotaan kuinka Palermolaiset kapinan alussa ikkunoistansaki sysäsivät kaikki mitä tapasivat, yksin kiehuvaa vettäki pakenevan sotaväen päälle. - Itävallan sotaväki on pyrkinyt päästä Neapelin kuninkaan avuksi, vaan Paavi ei ole laskenut sitä kulkemaan maitsensa. Viimeisetkään sanomat Italiasta eivät tiedä kapinan Sicilia'ssa tauonneen. Europpa odottelee nyt herissä korvin mitä kaikista näistä liikkeistä seuraa, miten Italian, Schweits'in, Danskan ja Ruotsin asiat selviävät, minne Franskan hallituksen toimi kääntyy, mitä Saksan Yhteysliitto päättää painovapauden kysymyksessä, josta puhe tulee. Varmaan ovat nämä kaikki sanomattomasti vaikuttavat Europan valtakuntain keskinäisessä tilassa, ja likimäiset vuodet, ehkä nykynenki vuosi, muuttavana näiden maanopit monessa paikassa tuntemattomiksi. Kotimaalta. Kuopiosta. " Litteraturblad'illa on niin vähä ottajia että tuskin kannattaa painattamista. Onko nimet Lännrot ja Snellman ja niiden toimi niin joka päiväistä ?... Sortavalasta 19 p. Helmik. " Pian ympäri koko Sortavalan pitäjää on jo Pyhä- ( Sunnuntai- ) kouluja asetettu ja muutamien viikkoin perästä, kuin kylä- ( kinkeri- ) luvut ovat päättyneet, löytyy niitä luultavasti joka kylän päässä, ja monessa ehkä kaksi eli kolmeki. Ylipäätään on niitä toivottu saatavan yli sata kappaletta, sillä tässä seurakunnassa löytyy yli 11 tuhatta henkeä. Onpa täällä jo alku tehty vakavan Pitäjänkoulunki perustamiseksi ". Saiman kaivannolta. " Täällä on nostanut paljon tyytymättömyyttä, että paikalla oleva Poliisi kieltää maatavaroita myömästä kaivannon työväelle. Monen maalaisen on täytynyt puoleen hintaan myödä pitkistä matkoista tuodut ruuvaksensa Kaivannon ruuvastenkappiaalle, toiset taasen ovat saaneet viedä ruuvaksensa takasi kotiinsa, taikka menettää ne mistä hinnasta tahansa ". Helsingistä. Viime Lauvantaina pidetyssä Oppilasten niin kutsutussa " sisäänkirjoituksessa " löydettiin niitä silloin olevan täällä yhteensä 384 kappaletta. Korkiaopiston uusi Vara-Kansleri, Uusmaan Läänin Kuvernyöri J. M. Nordenstam puhui samassa tilaisuudessa Korkiaopiston nuorisolle, selitti tahtonsa, ja vaatimuksen siltä sekä ne perusteet, joille hän aikoo laatia koko virkansa toimituksen. = Herra Deland'in Kuvailia-seura, joka sitte viime syksyn on huvittanut kaupunkimme yleisöä, jätti sille hyvästin viime maanantaina. Tämä seura on melkeen koko täälläolonsa ajan 3 kertaa viikossa antanut näytteliöitä, ja harvoin jos ei täydelle huoneelle. Ainoastaan 2 oman maan Näytekuvailota annettiin tällä ajalla, nimittäin " Skärgårdsflickan " Herra von Essen'iltä ja " I det gröna " Herra F. Bernotson'ilta. Painettu A. W. Gröndahlilta. Lupa painamiseen annettu: G. F. Aminoff.
|