Agricola: alkuper�isaineistoa: Suometar 1848, nro 8

Agricolaverkon vintti

Suometar 1848, nro 8

AGRICOLA

-1-

Suometar 1848

Maksaa tilattuna Helsingiss� 1 Rpla ja kaikissa Postikonttuoreissa 1 Rpla 15 kopeekkaa hopeassa.
Lehti jaetaan Waseniuksen & C:n Kirjakaupassa joka arki-perjantaina edell� puolip�iv�n, kello 11 ja 1 v�lill�.
2:n Vuosik.
Perjantaina 25 p�iv� Helmikuuta.
N:o 8.
Helmikuun 3:tena p�iv�n� vietti Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Viipurissa Vuosijuhlansa.
Siin� luettu Vuosikertomus on t�ss� seuraava: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Viipurissa on nyt p��ssyt toisen vuotensa p��h�n.
On t�m� vuosi edellist� merkillisempi, jos ei juuri Seuran omien t�iden ja toimien, niin yht�hyvin siin� tapahtuneiden muutosten suhteen ja niiden kehoitusten vuoksi, joilla Seura t�m�n vuoden kuluessa on tullut vakuutetuksi, ei olevansa juoksevalle hiedalle rakennetun, ollen Suomen miesten is�nmaa-lemmelle perustettuna.
Seuran toimista nimit�mme esinn� Uuden Aapiskirjan, joka viimeis-kev��n� valmiiksi saatu, on jo ehtinyt hajota halki Suomen maan.
Painetusta 10, 000 kappaleesta on nimitt�in suurin osa taikka my�ty tahi halullisille pyyt�jille my�t�v�ksi annettu, ja mahtaisivat kyll� olla jo kaikki maakunnan k�siss�, joll' ei kirjannitoja olisi heit� ylenm��rin viivytellyt.
T�st� syyst� on, Seuran suuriksi mielipahoiksi, monen pyyt�j�n t�ytynyt kirjaa saamata kotiinsa palata.
Kerran asian koettuaan, toivoo yht�hyvin Seura voivansa t�st�puoleen mokomia vastuksia v�ltt��.
Mutta viel� sittenkin mielt�pahoittavampi on se kokemus, ett� mainitulle kirjaiselle m��r�tty liian halpa hinta ei kannata kulunkia, josta syyst� Seuran, vaikka varsin vasten tahtoansa, on t�ytynyt korottaa hintaa uudelle aiheilla olevalle painokselle 4:j�st� 5:teen kopeikkaan.
Eip� sit� toki taitane pahaksi panna kukaan, joka tuntee Seuran nykyiset rahavarat.
Sill� kuin Seuran rahastossa on ummelleen sen verran varoja, ett� �sken' nimitetty uusi painos voipi toimeen saattaa, niin on pian arvottava, niiden vahinkoja ei siet�v�n, joll' ei t�m�n painoksen pit�ne olemaan kaikkein viimeisen.
J�sent�ns� Herra v. Maamittaria P. Hanenia on Seura auttanut h�nelt� toimitetun ja nyt painettavana olevan Lainopillisen K�sikirjan suhteen, sek� siin� kohtaavien lainopillisien sanojen ja nimityksien puolesta kuin my�s h�nelle paini-kulungiksi 200 hopiaruplaa kahdeksi vuodeksi korotta velaksi antamalla.
Jo edellisen� vuonna Kirjankauppiaalta A. C. �hmanilta Seuramme tutkittavaksi tullut, Tohtori L�nnrotin tekem�, Ruotsalainen ja Suomalainen tulkki l�hetettiin t�m�n vuoden alussa kustantajalle Herra �hmanille takaisin, siksi m��r�tylt� Lohkokunnalta tarkisteltuna.
Mutta Suomal. Kirjallisuuden Seuralta Helsingiss� t�nne tutkittavaksi l�hetetty, saman korkiasti kunnioitettavan maanmiehemme, Tohtori L�nnrotin kokoon panema Lukemisto on viel� kesken tarkistelematta siit� syyst�, ett� Lohkokunnan j�senet ovat koko syksynajan olleet, mik� mitenkin, estettyn� t�t� alotettua ty�t�ns� p��tt�m�st�.
Kuultuansa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Helsingiss� uutta Kalevalan painosta valmistelevan ja toivoen siihen pantavia runoja ja ehk� muitakin t�h�n asti tuntemattomia arvollisia runoja ja lauluja sek� satuja l�ytyv�n jossakussa Suomen maan nurkassa, etenkin Laatokan ranteilla ja kukatiesi toisella puolen Suomen rajaa Inkerin maassa, m��r�si Seuramme varoistansa Sata hopia-ruplaa Helsingin Seuralta sille annettavaksi, jonka mainittu Seura siihen soveliaaksi katsoisi.
Asia saatiinkin kohta varteen ja Oppiva D. E. D. Europaeus matkusteli Seuraamme puolesta kes�n syd�mest� alkain aina Syyskuun loppuun asti edell� nimitetyille tienoilla mainitussa tarkoituksessa, vaikka t�h�n asti ei olla sen tarkempaa tietoa saatu mit� h�n siell� lienee voittanut ja selviin saattanut.

-2-

Kaiholla t�ytyi Seuran, vuoden kuluessa, erit� kunnioitetusta ensim�isest� Esimiehest�ns�, Hovi-oikeuden Assessorista, Lainopin Tohtorista J. E. Bergbomista, h�nen t�st� kaupungista pois muutaissansa, semminkin kuin Seura pian huomaitsi uuden Esimiehen saamisen sit� t�rki�mm�ksi kuta enemmin Seuran ty�ala sek� velvollisuustensa ja vastattavansa olivat entist� vasten moninaisesti lavenemaisillaan kohta j�lell�p�in mainittavan tapauksen kautta.
Mutta selv��n ymm�rt�en t�h�n tarvittavan miest�, voipaa asiata lempiv�ll� mielell�ns� sek� taidollansa ja arvollansa kannattamaan Seuran vasta alkaviksi sanottavia harjoituksia, ei tarvinnut Seuran kauan epi� mist� sellainen olisi etsitt�v�, vakuutettuna sopivampaa ei l�yt�v�ns�, kuin Hovi-oikeuden Presidentti, korkiasukuinen Herra Greivi C. G. Mannerheim, kuuluisa korkian oppinsa ja tuttu Is�nmaa-rakkautensa suhteen; ja kuin Herra Greivi ei halveksinut Seuran n�yr�� anomusta, niin on Seura h�nen turvissansa alkava uutta vuottansa iloisella tulevaisuuden toivolla.
( Jatketaan. )
Kolmen erin�isen mietteit� Suomalaisista pyrkimisist�.
Huvittavaista on syrj�st� katsella', kuin erituumaiset miehet miettiiv�t samasta asiasta.
Ruotsin kielen vallalta poistumisesta ja Suomen kielen vallalle p��semisest� maassamme puhui viimes-vuonna Ruotsissa painettu kuukautinen kirja " L�sning f�r Bildning och N�je " hein�kuun vih'ossa, josta ote' oli pistetty sanomalehteen �bo Und. viimeis-vuoden 57:teen lehteen.
Samasta asiasta puhuivat nykyisin Helsingin Sanomat 6:nessa ja 8:nessa lehdess�ns� ja ennen kaikkia 1844:n vuoden Aamulehti 83:nessa lehdess�.
Ensim�inen ja toinen paheksiivat, ett� maamme Ruotsalainen kirjallisuus lii'an paljon painuu kuin Suomalainen rupeaa nousemaan; kolmas siit� iloitsee ja paheksii ettei Ruotsin siaan jo enemmin ja varmemmin Suomeksi kirjoiteta'.
Mainitun Aamulehden kirjoitus on varsin puollettava, jonka t�hden onkin juuri kuin edelt�k�sin annettu vastine' Helsingin Sanoman kirjoitukselle, ja jonka lauseita H. S. ottakoon nuhteiksensa enemmin kuin meid�n, joita kuitenkin emme kehtaa' olla' antamatta lis��n.
H. S. vierett�� Suomikiihtosille, ehk� h�n ei nimit�' niit�, monta vikaa ja erehdyst�, joita sanoo tahtovansa syrj�st�'.
H�n sanoo " sivistyksen syntymisest� ja vaurastumisesta suuresti erehdytt�v�n, jos tahdotaan k��reyty�' muinoisaikahansa, kansallisuutehensa, omihin sivistys-neuvoihinsa, ja kyllill�ns� olevinansa tahdotaan heitt��' pois koko ulkona olevan nykyaj'an voimallisen rient�misen ".
Miss� ja mink�laisia esimerkki� saisi H. S. n�iden lauseitensa vahvistukseksi ?
Halulla odotamme t�h�n vastausta.
Viel� moittii H. S. ( suomikiihtosia ) " kehoituksista, aikeista, kiihdotuksista ja kaikesta avullisuudesta kirjallisuuden hyv�ksi, jos eiv�t suuremmat voimat rienn�t�' ".
T�h�n on mainittu Aamulehti jo edelt� k�sin vastannut ja t�h�nkin panemme pari sanaansa: " siin� moitimmekin epivi�, kuin he tahtoovat s��st��' elehdytt�v�t� ja kehoittavata puoltamistansa, kunnes apunsa on tarpeetoin ", jotka sanat eiv�t suinkaan v��rin ole' sovitettavat H. G:nkin mietitt�viksi.
Ilman itserakkautta sanomme, ett� olisimme mekin suoneet puolellemme muutamia hyvi� sanoja, joista maamme kelvollisimpia sanomalehti� saamme niin paljon kiitt��'.
Hyv��h�n mekin ko'emme vaikuttaa', ja onkin siis vel'ollisuutemme suoda' ja toivoa' sit�, ett� muutkin ehkedes hyv�ll� sanalla, joka niin v�h�n vaivaa maksaisi, pyyt�isiv�t edist�� sit�kin hyv��, mit� mekin vaikuttaa' taidamme.
Mutta H. S. sai meit� jo moittiaksensa viimeis-vuoden al'ussa ja, niinkuin sen koko olosta sek� t�st�kin kirjoituksesta n�'emme, ilmoitti miltei hyvill� mielin viimeis-vuoden lopulla meill� olleen v�h�n ottajia ja se olisi ihme', jos enimm�t ei ajattele' t�m�nkin kirjoituksensa enimmin koskevan ja sopivan meihin, varsinkin kuin siin� muutamat sanat n�'ytt��v�tkin meit� tarkoittavan.
N�in vuoden alkuun on se kyll� kirjoitettu hyvin viisaasti.
" Puhuttu ja kirjoitettu on ", sanoo h�n, " jotakuta mietitt�v�� " ( ei muka ole' paljon viel�; liekk� mieliksi? ) " kansallisen kirjallisuuden nousemisesta Suomen maassa.
On menty niinkin et��ksi ", ( ihmettelee n�'etsen! ) " ett� alkukin sille on tehty, laajuudelle v�h�inen mutta hyv�ll� taihdolla ja uroollisuudella ".
Kaikki se on hyv�.
" Kuitenkin - - - ".
Luulisimme h�nen v�h�n meit�kin ylistelev�n " uroollisiksi ", kuin toiseksikin vuodeksi uskalsimme ruveta'.
Herran Gottlundin " Suomeen " se sopii kuitenkin paremmin, sill� seh�n on viel�kin v�hemmin ottajia saatuansa uskaltanut lupautua' t�ksikin taikka " Suomen " lu'un j�lkeen tulevaksi vuodeksi, koska sen viimeinen lehti on j�r'estyst� my�ten 6:sta p�iv�st� marras-kuuta viimeisvuonna.
Viel� on Suomilehdest� siis 10 lehte� tulematta, joissa se ei suinkaan heitt�ne' vastaamatta t�t� H. Sanoman kirjoitusta vasten, joka nyt on todistettu enimmin koskevan " Suomea " kuin meit�.
Niin, oikein.
Seh�n se muistaaksemme olikin, joka muinoin huusi " heitt�kee tuota ruohtianno hiiteen ", jota huutoa vastaan H. S. kovimmasti riiteleekin, varsin kuin h�n sanoo " ei ymm�rt�v�ns�, ett� jompikumpi kielist�mme puheessa ja kirjalla nyt saattaisi tehd�' toisensa tarpeettomaksi " ja " ett� innoitellaan hakata' h�nt� ( H. Sanomata ) kesken poikki ( hugga oss tv�rt ) " Suomilehtih�n se onkin niin julma, varsinkin 6:nessa lehdess�ns�.
Suomilehden vastinetta odottamatta otamme tarkemmin vastataksemme mit� h�neenkin koskee.

-3-

H. S. tahtoo vertomisilla sek� lauseilla osoittaa', Ruotsalaisuutemme vallan etua, joka on " kuin �iti ja sen syntym�t�n lapsi " Suomalainen kirjallisuus.
Se tekee jolloinkulloin viel� sen vahingon " sanoo h�n ett� " me Ruotsiksi kirjoittavat - emmeh�n me taisa' muuten sanoa' Ruotsiksi kirjoitetusta sanomalehdest� - olemme Suomen maassa pilloille j�tetty suku, h�vi�v� r�p�ys - mutta ilolla j�t�imme piloille - h�viten kuin kuluneen p�iv�n h�m�r� uuteen aamuruskoon "; p�iv�st� tulee n�'etsen h�m�r�, miltei pilkkonen y�n pime�.
Jos H. Sanoman ennustava henki todella n�kee " piloille " joutuvansa, ( sill� tied�tteh�n sen ett� jokaisen Sanomalehden toimitus ainoastansa itsest�ns� sanoo " me ", jonka sanan selistykseksi t�ss� viel� onkin lause': " emmeh�n me taida' muuten sanoa' Ruotsiksi kirjoitetusta Sanomalehdest� ) niin emme sit� saata' auttaa', mutta sen taidamme sanoa', ett� mit� muut " Ruotsiksi kirjoittavista " maassamme, esim. Snellman, Runeberg, L�nnrot, Castren ja monet muutkin ovat Ruotsiksi kirjoit taneet, niin sen tied�mme, ett� sit� Suomalaiset kuuna p�iv�n� eiv�t tule' " piloille " j�tt�m��n.
Kyll� ne tiet��v�t, mik� heilt� joutaa " piloille ", jota vahinkoa emme luule' kaikille H. Sanomankaan kirjoituksille tulevan.
Vain luuleekos H. S. Ruotsin kielen maastamme aikaa my�ten per�ti h�vi�v�n ?
Maamme yhteisiss� opistoissa opetetaan kahdeksaa kielt�, joka, ehk� kyll� on enemmin kuin tavallisesti miss��n muussa maassa, ei kuitenkaan milloinkaan v�hennett�ne.
Aina on kyll� Ruotsin kieli oleva meille yht� tarpeellinen kuin Saksan kielikin, ja kuin Ruotsin kieli h�vi��kin yhteisemm�st� k�yt�ksest�mme pois, niin opitaan kyll� niin kau'an kuin Saksan kielt� maassamme k�ytet��n, v�hint�kin sen helpotuksesta Ruotsiakin, samoin kuin nyt Ruotsin kielen kautta taidamme k�ytt��' Tanskaa ja Norskaa, ja Suomen kielen kautta helposti Viron kielt�kin.
Ruotsin kieli on meille kuitenkin oleva monin kerroin tarpeellisempi kuin Tanska, Norska ja Viron kieli eik� kukaties konsaan ainoastansa Saksan kielen turvissa opittava, ehk� sen kyll� aj'an per�st� pit�� taukoaman olemasta yhteisen� valta- ja herrasv�'en puhe'kielen�, Suomen kielen p��sty� samallaisiin oikeuksiin kuin muutkin maiden kielet.
H. S. sanoo " viel� paljon olevan tietoutta, taitoutta osittain kaunista kirjallisuuttakin, joissa Suomen kieli nykyisess� laajuudessansa ja tilassansa ei taida' toimeen tulla' ".
Kyll� on tosi ett� Ruotsin kieli viel� ahdistaa Suomen kielen laajuutta, varsinkin vallasv�'en se'assa, jolle aj'otut Suomelaiset kirjat siis viel� saavat lii'an v�h�n ostajia.
Mutta sit� emme my�dyt�', ett� Suomen kieli viel� ei olisi kyll� kunnollisessa " tilassa ".
Sit� sanomaan on H. S. viel� heikko Suomen kielen tuntija.
Kielemme vajanaisuutta ovat kuitenkin muutkin vet�neet esiin, mit��n huolimatta siit�, ett� toiset kielen paremmat tuntijat kehuuvat sen rikkautta ja ty�ll�kin osoittaavat sen esim. kuin viimeisvuoden Kirjallisuuslehdess�, koko joukko Suomalaisia kieliopin merkint�sanoja l�ytyy, joita Ruotsiksi ei ole' saatettu eik� saateta' tehd�'.
Geometriaa eli mittausoppia oli kolmekin erin�ist� tulemaisillansa ja kaksi painettu nimitt�in " Nelj� ensim�ist� Kirjaa Euklideen Alkeista Mittaustieteess�, Kilpisen k��nt�m� " ja " Mittauden Oppi-Kirja, jossa l�ytyy ensim�inen kirja Eukliideksen Alkeista Heikelin toimittama ja Europaeuksen k��nt�m� ".
Niist�kin kyll� lienee kaikista teht�ess� sanottu, ett� Suomen kieli niiden kanssa viel� ei toimeen p��se' mutta onpas p��ssyt kuin jo ovat valmiit.
Moni olisi nyt kyll� v�hemm�ss� ahdistuksessa, kiistatessansa Suomen kielen k�yhyydess�, jos n�it� kirjoja ei olisi tehty, taikka jos olisivat tarvinneet vieraskielisi� merkint�sanoja, niinkuin samat kirjat Ruotsin kielell� ovat tarvinneet.
Jos nyt rupeaavat puhumaan Suomen kielen k�yhyydest�, niin pit�isi heid�n edelt�k�sin ajatteleman, ett� sit� sopii sanoa' ainoastansa sellaisista kirjallisista t�ist�, joissa on vaikeampaa uudissanojen tekemist� ja muita vastuksia, kuin mittaus-kirjoissa.
Pyyd�mme H. Sanomaa antamaan meille jotakuta k��nnett�v�� paikkaa, joka olisi mit� vaikeinta olla' mahtaa, ko'etellaksemme Suomen kielen voimia oikein v�'en per�st�.
Ko'eteltaahan siit� voisi varmaa sanoa', mutta ei suinkaan ennen ko'ettelematta.
Vain kukaties jo lieneekin H. S. itseksens� tehnytkin sellaisia kokeita, koska h�n niin suoraan voipi p��tt��' asiasta.
Jos niin on, niin varsin mielell�mme soisimme H. Sanoman tarkemmin ilmoittavan keksimisens�.
V�hint�kin mahtaisi h�n ilmoittaa' mill� perustuksella h�n moittii kielemme nykyist� tilaa.
Jos kielest�mme sanoja puuttuu, niin ett� joku uudissana on teht�v�, niin eih�n sit� ole' t�n�p�iv�n� vaikeampi tehd�' kuin huomenakaan.
Taikka pit�isik�s jokaisen odottaman kunnes toiset tekeev�t sellaisia sanoja ?
Eip� sek��n kelpaa', sill� yhden pit�� kuitenkin oleman joka toisia odottamatta rupeaa niit� tekem��n.
Mit�s sitte se odottaminen auttaa ?
H. S. arvellee ett� kirjakielemme ei viel� ole' hyv�sti vakautunut.
Sek��n ei tapahdu' itsest�ns�, mutta vaan vakauttamalla.
Ja onhan meill� jo Kollanin Kielioppi, joka siin� kohdassa kelpaa jokaiselle seurattavaksi.
Jos kirjaelijat k�ytt��v�t kielt� v�h�n erilailla kukin, niin se ei suinkaan ole' mik��n sellainen vika, jota H. S. tarkoittaa.
( Jatketaan ).
Ulkomaalta.
Italiasta.
Nykyj��n on koko Euroopan silm�t k��nnetyt Italiaan: sen tila onki silm�ilt�v�.

-4-

Mit� siell� on tapahtunut, on seurauksia siit�, mit� 1:ss� N:ossamme mainitsimme.
Rakkaus ja pelkk� halu vapauteen ja omavarteisuuteen, jonka Paavi Pius 9:nnen parannukset Kirkkovallassa olivat her�tt�neet koko Italian kansassa ja kaikissa sen valtakuntain asukkaissa, on muka niin yhdist�nyt ihmiset, ett� mit� parannuksia yhdess� paikassa tapahtuu tunnetaan se heti ymp�ri koko maan ja siit� riemutaan yleens� niinkuin se hyv� oisi tapahtunut koko Italialle ja kaikilla.
Hallitukset keski-Italiassa olivatki rient�neet parantamaan hallitustansa: Lombardia'ssa ja Neapel'issa vastustelivat sit� vastaan Hallitukset kansainsa tahtoa ja anomuksia.
Pohjois-Italia ( Lombardia ), jossa Saksan It�vallan Keisari on Hallitsiana, oli ensim�inen hallituksellensa muistuttamaan kaikista muualla tapahtuneista parannuksista ja anomaan samallaisia itselleenki.
Arvottavasti olivat n�m� muistutukset ja pyynn�t turhia.
Mutta kansa yltyi: mit� ei hyv�ll� saatu, sit� koeteltiin pahalla, nimitt�in miekka k�dess�.
Kansan viha on yh� kiihkenem�ss� It�vallan sotav�ke� kohti, ja vaikka sit� on enemm�n l�hetetty t�nne, on se kuitenki pahassa pulassa.
Ei kukaan polta' t��ll� sit� tupakkia, joka tuodaan It�vallasta; ei kukaan nauti semmoista, josta It�valtalaisille oisi voitto; It�vallan rahojakaan ei kukaan ota vastaan niin ett� saksalaiset sotamiehet eiv�t voi ostaa ruokaa j. n. e.
Oikeita kapinoita on tapahtunut Padowassa ja Milanossa; mutta miten t��ll� mahtanee asiat vihdoin muodistua on viel� vaikea aavistaakaan.
- Pahemmin olivat asiat viime Tammikuun loppuun asti etel�-Italiassa ja Sicilia'ssa, jotka kuuluuvat Neapelin kuningaskuntaan.
Jo ensi N:ossamme puhuimme, miten t��ll�ki toivottiin edestynt�� ja parannuksia Hallitukselta, ja kuten H�nen kieltonsa ja vastustuksensa nostatti kansassa kapinoita jo viime syksyn�.
Yh� sitteki on itse Neapelin kaupunki ollut t�ydess� kapinantilassa, mutta vasta 12 p. viime Tammik. p��si se ylimm�lleen.
Se oli Kuninkaan ( Ferdinandon ) syntym�p�iv�, jota tavallisesti on vietetty juhlallisesti.
Kansa odotti sen p�iv�n kunniaksi saavansa toivotut ja anotut muutokset ja parannukset.
Vaan turhaan.
Kuningas teki vaan suuret pidot, kutsui niihin valtoja ja suuria; eip� tullut ket��n.
Ik�viss��n l�ksi H�n illaksi Theaterille.
H�nt� kummastutti n�hdess�ns� siell� sellaista rahvasta jota harvoin siell� tavataan.
Kaikki olivat hiljaa Kuninkaan tullessa ja n�ytteet saivat alulle.
Vaan yht' �kki� ruvettiin osottelemaan Kuninkaasen p�in ja huutamaan sinnet�nne.
Kuninkaan t�ytyi paeta.
Siit� p�iv�st� aina 29 p�iv��n samaa kuuta on kansa joka p�iv� n�ytt�nyt pahaa mielt�ns� milloin kapinoilla milloin huudolla.
Kuninkaan on t�ytynyt olla sulettuna linnassaan.
Kansa alkoi jo ylty� viimesilleen, kuin Kuninkaan 27 p. t�ytyi vihdoin hyl�t� entiset vihatut neuvonantajansa ( ministerit ) ja kutsua uudet.
N�iden neuvosta julisti h�n kansallensa 29 p. Konstitutionin tai s��ty-asetuksen.
T�ss� julistuksessa lupaa H�n 10 p�iv�n per�st� ilmoittavansa ehdotuksen uuteen Asetukseen; j�tt�� lakia-laativan vallan yhteisesti itsellens� ja 2 Kammarille ( Pair'ien ja Valittuin kammarille ), joista ensim�iseen j�senet kutsutaan Kuninkaalta, toiseen taasen kansalta tavallisten vaalein kautta; lupaa h�vitt�� Sensuurin ja vapautta Kirjapainon.
T�mm�sen sanoo H�n olevan " itsevaltaisen ja vapaan P��t�ksens�.
Kuka voipi kerrata Neapil'ilaisten iloitsemiset ja riemuhuudot t�st� ?
- Sicilia' on sit� vastaan kokonaan, pait Messinan kaupunkia, kapinan tulessa.
Kapinoitsiat ovat voitolla, Kuninkaan sotav�ki sit� vastaan alamielinen, muonan ja hein�n puutteessa.
Sicilia'laiset ovat asettaneet itselleen oman hallituksensa, joka paikalla julistiki saman s��ty-asetuksen joka oli Sicilialla v. 1812.
Ymp�ri koko t�m�n saaren kokoaa kansa rahoja kapinoitsioille, jotka muutenki saivat k�siins� suuren summan kuninkaallisia rahoja.
T�m� kapina alkoi Palermossa ( Sicilian p��kaupungissa ) samana p�iv�n� kuin Neapelissaki.
Palermolaiset olivat muka l�hett�neet edusmiehi� Neapeliin Kuninkaalta pyyt�m��n parannuksia.
L�hettil�iset palausivat, vaan tyhjill��n.
Paikalla alkoi kapina ja leveni yli koko Sicilian.
Sanotaan monta korkeasukuista naistaki olleen sotamiehen� kapinoitsiain joukossa.
Muuan rouva esimerkiksi johdatti 500 talonpoikaa, jotka tappelivat erinomaisella urhoollisuudella.
Er��n p��llik�n rouva oli my�s sotamiehen� miehens� rykmentiss� joka vuorilta tuli Palermoon.
Talonpojat ja aatelit sotkivat rinnatuksen kapinoitsiain seassa.
Esimerkiksi mill� innolla Sicilia'laiset vainoovat hallituksen sotav�ke�, kerrotaan kuinka Palermolaiset kapinan alussa ikkunoistansaki sys�siv�t kaikki mit� tapasivat, yksin kiehuvaa vett�ki pakenevan sotav�en p��lle.
- It�vallan sotav�ki on pyrkinyt p��st� Neapelin kuninkaan avuksi, vaan Paavi ei ole laskenut sit� kulkemaan maitsensa.
Viimeisetk��n sanomat Italiasta eiv�t tied� kapinan Sicilia'ssa tauonneen.
Europpa odottelee nyt heriss� korvin mit� kaikista n�ist� liikkeist� seuraa, miten Italian, Schweits'in, Danskan ja Ruotsin asiat selvi�v�t, minne Franskan hallituksen toimi k��ntyy, mit� Saksan Yhteysliitto p��tt�� painovapauden kysymyksess�, josta puhe tulee.
Varmaan ovat n�m� kaikki sanomattomasti vaikuttavat Europan valtakuntain keskin�isess� tilassa, ja likim�iset vuodet, ehk� nykynenki vuosi, muuttavana n�iden maanopit monessa paikassa tuntemattomiksi.
Kotimaalta.
Kuopiosta.
" Litteraturblad'illa on niin v�h� ottajia ett� tuskin kannattaa painattamista.
Onko nimet L�nnrot ja Snellman ja niiden toimi niin joka p�iv�ist� ?...
Sortavalasta 19 p. Helmik.
" Pian ymp�ri koko Sortavalan pit�j�� on jo Pyh�- ( Sunnuntai- ) kouluja asetettu ja muutamien viikkoin per�st�, kuin kyl�- ( kinkeri- ) luvut ovat p��ttyneet, l�ytyy niit� luultavasti joka kyl�n p��ss�, ja monessa ehk� kaksi eli kolmeki.
Ylip��t��n on niit� toivottu saatavan yli sata kappaletta, sill� t�ss� seurakunnassa l�ytyy yli 11 tuhatta henke�.
Onpa t��ll� jo alku tehty vakavan Pit�j�nkoulunki perustamiseksi ".
Saiman kaivannolta.
" T��ll� on nostanut paljon tyytym�tt�myytt�, ett� paikalla oleva Poliisi kielt�� maatavaroita my�m�st� kaivannon ty�v�elle.
Monen maalaisen on t�ytynyt puoleen hintaan my�d� pitkist� matkoista tuodut ruuvaksensa Kaivannon ruuvastenkappiaalle, toiset taasen ovat saaneet vied� ruuvaksensa takasi kotiinsa, taikka menett�� ne mist� hinnasta tahansa ".
Helsingist�.
Viime Lauvantaina pidetyss� Oppilasten niin kutsutussa " sis��nkirjoituksessa " l�ydettiin niit� silloin olevan t��ll� yhteens� 384 kappaletta.
Korkiaopiston uusi Vara-Kansleri, Uusmaan L��nin Kuverny�ri J. M. Nordenstam puhui samassa tilaisuudessa Korkiaopiston nuorisolle, selitti tahtonsa, ja vaatimuksen silt� sek� ne perusteet, joille h�n aikoo laatia koko virkansa toimituksen.
= Herra Deland'in Kuvailia-seura, joka sitte viime syksyn on huvittanut kaupunkimme yleis��, j�tti sille hyv�stin viime maanantaina.
T�m� seura on melkeen koko t��ll�olonsa ajan 3 kertaa viikossa antanut n�ytteli�it�, ja harvoin jos ei t�ydelle huoneelle.
Ainoastaan 2 oman maan N�ytekuvailota annettiin t�ll� ajalla, nimitt�in " Sk�rg�rdsflickan " Herra von Essen'ilt� ja " I det gr�na " Herra F. Bernotson'ilta.
Painettu A. W. Gr�ndahlilta.
Lupa painamiseen annettu: G. F. Aminoff.

Edellinen * Suometar 1848 * Seuraava