Agricolaverkon vintti
-89-Jatko Suomen Maan ensimmäisen Huonen-Hallituxen parantelemisesta ja awaroitzemisesta. ( Katzo N:o 11. ) Edellä mainituista taitawista laituinten tiedustuxista ja toimituxista, sait he myös aimo johdon karjan talwiruan walikoitzemiseen, niin ettei he ottanet ilman eroitusta mitä rehua etehen tuli, waan niittelit ainoasti semmoisita ruohoja, kukkaisita ja yrttejä, kuin he suwikoetuxista olit löytänet tenholliset olewan, niin paljo kuin he arwaisit tarwitzewansa, karjansa lisäntymisen suhteen. Mitä taas koto-holhomiseen tulee, niin he ajoit ne joka yöxi, koko Suwen, kotia ja warjelit ne tarhoisa metzän petoin raatelemisesta ; mutta he karttelit myös, semmenkin Syxyllä, ettei eläimet tullet seisomaan yli öitä märjäsä ; sillä he näjit <90> sen koetuxista wahinkollisexi. ( * ) -90-Suwen tultua laskee se sisällyxiin ja täpyihin, rupee kowin waiwamaan niin, että eläimet hiwuin kuolewat. Sentähden pidit he tarkkaa murhetta siitä, että hejän karja pihansa ja tarhansa olit aina kuiwat. Sade ilmoilla ajoit he ne katos ala ja kylmän Syxyn tultua kytkit nawetoihin. ( Jatko tästä toisten. ) Jatko Maan-piirin paikkakuntain Tiedustuxesta. ( Katzo N:o 11. ) 2. Bäjerin Maakunnisa owat Ensin Kuuri-Ruhtina-kunnat. Siellä on Munken Kaupunki, josa Kuuri-Ruhtinas <91> asuu. -91-Toisexi on Bäjerisä usiammat wähemmät Wallat, niinkuin : Sultzbakin Kaupunki ja Pfaltz-Greiwikunta : NeÛburin Kaupunki ja Hertuakunta : Regensburin wapa Waltakunnan-Kaupunki, josa Saxan Herrain päiwät owat pidetyt : Passaun ja Freisingen Kaupunkit ja Pispan Hiippakunnat : Saltzburin Pääkaupunki saman nimisesä Arkie-Pispan Hiippakunnasa. 3. Swabin Maakunnisa owat WÛrtemberin Hertuakunta, Baden Mar-Greiwikunta ja muita Swabin maita. WÛrtemberisa on Ludwiksburin Kaupunki nyt olewan Hertuan asunto. Badesa asuu Mar-Greiwi Rastadin Kaupunkisa. Muut Swabin olewat Kunnat, owat Österrikin, Furstenberin ja Bäjerin Maat ja omaisudet, niinmyös seurawaiset Wapakaupunkit, nimittäin : Augsburg, Ulm, Nördlingi ja Heilbrun. 4. Yli-Rhenin Maakunnisa owat : Ensin Frankrikin Maakunnat, josa on Kaupunkeita. -92-Kolmannexi, Hessen Maakunta, josa on Hessen-Kasselin Huonekunta, jonka alla muitten seasa, on Pääkaupunki Kassel. Siellä on myös Hessen-Darmstädin Huonekunta, josa löytywät, paitzi usiampia Greiwi-kuntia, se kaunis Pääkaupunki Darmstad ja se iso ja warustettu Wapa-Kaupunki Frankfurti, kusa Saxan Keisarit owat walitut. Siinä löytyy myös Fuldan Kaupunki ja Abbotin-kunta. Neljännexi luetan Yli-Rhenin alle, Mumpelgardin Ruhtinakunta, Baselin ja Wormin Pispan-Hiippakunnat ja myös Wormin Wapa-Kaupunki. ( Jatko toisella erällä. ) Lammasten tautia wastan on koeteltu, ja tietä annetan koeteltaa seurawainen tapa. Kipiöille lampaille on annettu kahden wiikon päiwät joka aamu, lusikka terwaa sopiwaisella tawalla sisälle. Tämä on saattanut lampat wettänsä heittämään, antanut heille ruan halun ja tehnyt hejän <93> wilppammaxi. -93-Kuuden wiikon sisällä tulit lampat hywään woimaan ja terwexi. Täsä sopii myös muistutta, että nyt suwiseen aikaan nautittakan Karjantaudin estämisexi sitä lientä kuin N:o 5. ja myös niitä juuria kuin N:o 10. tietä anta. Usiampi neuwo, kuinka madot taittan estettää hedelmöitzewistä Puista Yrttitarhoisa. Se on tarpellinen, että wälittäin pestän puitten tywet wedellä, johon tuhkaa eli nokia on sekoitettu. Kuin madon pesiä löyttän haaroisa eli oxisa, pitä ne rikottaman, ja sitten pestän pesäin paikat edellä nimitetyllä wedellä. Koska puut kukoistawat, poltetan oxain alla kuiwaa lehmän sontaa hiili-pannusa. Tämmöitzen sauhutuxen hyödytys on tietty. Senkautta karkoitetan kärwäiset, hämmähäkit ja perhoiset, ja estetän ettei ne saa wahinkoittaa hedelmätä. Harwoin se myös tapahtuu, että Kimalaiset eli Mesiäiset imewät senkaltaisia kukkaisia. Wielä taittan myös madot, kärwäiset <94> ja senkallaiset wähät eläwät kuoletettaa senkautta, että tulikiweä poltetan niitten oxain alla, joita eläwät waiwawat ja wahinkoitzewat. -94-( Jatko toisten. ) Punajuurten eli Rödbetain koetuxista. Ruotzisa on yxi Taloinpoika, muitten maan-kaswoin siwusa, koettanut Punajuuria Karjan ruaxi, ja löytänyt ne juuri hywäxi. Karja syö halulla sekä juuren että lehdet, sitte kuin he niihin tottuwat, johon tottumiseen ei tarwita monta päiwää. Tämä juuri kaswaa jokaitzesa maan laisa, mihin ikänä se kylwetän ; eikä tarwitze kylwön jälkeen ruokkomista ; on mannollinen eli mehewä, ja sanken wähällä waiwalla tuotta runsan kaswon : taittan parhain ja wähimmällä waarin pitämisellä tallella pidettä, ja on siittä luonnosta, ettei se, niinkuin muut juuret, Myyriäisiltä, hiiriltä eli muilta Turiloilta kuluteta. Ne kaswawat myös isoxi. Sitä wastan owat Porkkanat, joista ennen on koetuxia tietä annettu, arat, eikä kaswa <95> kaikenlaisesa maasa : tarwitzewat kaswaisansa holhousta : eikä ole niin kaswakas, ja owat myös arammat tallesa pidettä talwella. -95-Neuwo Wilutautia wastan. Ota kahden luodin paikoilla mustia willoja, ja liota ne palawiinasa : surwo sitten puoli lusikkaa wäkewiä Pippuria, joita priiskotetan lewitettyin willain päälle sille puolelle, kuin lasketan napaa wastan wilutaudin tullesa ; ja jätetän nawan päälle sixi kuin tulewa kauhistus jällen hawaitan : silloin muutetan kohta samalla tapaa uusia willoja, ja sillä muotoa tehdän kolme kertaa järjestänsä. Uusia Sanomita.Englantin Sota-joukko Amerikasa sanotan nyt olewan lukuansa kuusikymmentä tuhatta miestä. Englantilaiset owat siellä jällen ottanet pois 8 Amerikalaisten sota-Laiwoista, joita näillä pitä oleman kahdexan eli yhdexän sadan paikoilla. -96-S. 20 p. Touko-Kuusa turmeli Uskoisen walkia Ruotzisa Brattforssin Kirkko-tornin ; mutta walkia saatin kuitenkin sammutetuxi, ettei koko Kirkko tullut wahinkoitetuxi. S. 6 p. täsä Kesä-Kuusa paloi koko Askersundin Kaupunki Ruotzisa, kowan myrskyn alla, joka esti kaiken toimen walkian heikennyxeen. Neljä warasta, jotka ryöstiwät siellä siitä palosta warjellusta kalusta, owat kuolemaan wiallisexi lanketetut. S. 15 p. täsä Kuusa on Kirkkoherra Hämenlinnan Kaupunkisa Hr. Magist. Israel Idman kuollut. |