Agricolaverkon vintti
-81-Jatko Suomen Maan ensimmäisen Huonen-Hallituxen parantelemisesta ja awaroitzemisesta. ( Katzo N:o 10. ) Monikahdoista huomamattomista tapahtumisista, niinkuin jonkun eläimen äkillisestä kipiäxi tulemisesta eli pikaisesta kuolemisesta, rupeisit he tarkasti tutkistelemaan syitä siihen : tiedustelit suuttumata laituinten luontoa, kutka paikat ja ruohoistot olit terwettömät, kutka yrtit juurinensa wahinkolliset, ja wedet myrkylliset. Niistä he poistit pois karjansa, ja suistit terwellisiin paikkoihin ja ruohostoihin. Jos he löysit niisä terwellisisä paikoisa jonkun wahinkollisen yrtin ( * ), niin he ne häwittelit pois ; mutta jos niitä oli paljo, ne he, niinkuin myös myrkkyä löyhkäwäiset seisowat wedet ja lammikot saarroit sorto-aidoilla, ettei eläimet niitä <82> saanet maistella ; ja juottelit heitä luontolähteillä, salleit myös raikkaisa järwisä ja wirroisa, hejän, raittiuden auttamisexi uiskennella. -82-( * ) Luhdisa ja alanko niituisa kaswaa harwalta isohko ruoho, jonka nimi on isoyrtti : sen lehdet ja warsi ei wahinkoitze erinomattain, mutta sen juuri on wahinkollinen, joka ruohoa syödesä nousee usiasti ylös ja syödän eläimiltä mieluisesti, mutta tuotta myös kuoleman ; jonkatähden se tarwitan tuta ja eläimiltä estettä mahdollisella tawalla. Jatko Maan-piirin paikkakuntain Tiedustuxesta. ( Katzo N:o 10. ) Saxa on hedelmällinen Maa, ja siellä löytyy kaikenlaista sekä ihmisten tarpexi että myös ylönpaltisudexi. Saxalaiset owat kaikkiin keinoihin ja tietoihin taipunet, ja ylistetän wanhudesta hywixi sotamiehixi. Sotalaiwoja ei heillä kuitenkan ole : harwat owat myös heillä Kauppa-Aluxet. Entisinä aikoina oli koko Saxan Maasa Paawilainen Usko. Senjälkeen sytytti <83> Lutherus siellä Ewangeliumin Uskoa. -83-Ja nämät kolme Oppia löytywät nyt sekaisin Saxasa, ja harjoitetan siellä estämätä. Saxan Maa jaetan erinomattain yhdexään osaan eli Piirin, ja owat : 1. Österrikin Maakunnat. 2. Bäjerin Maakunnat. 3. Swabin Maakunnat 4. Yli-Rhenin Maakunnat. 5. Ala-Rhenin Maakunnat. 6. Franken Maakunnat. 7. Yli-Sachsin Maakunnat. 8. Ala-Sachsin Maakunnat. 9. Westphalin Maakunnat. 1. Österrikin Maakunnisa on Yli- ja Ala-Österriki, joka kutzutan Archie-Hertua-Kunnaxi, ja on niin kutzutun Romin, eli Saxan Leski-Keisarinnan Omaisus. Ala-Österrikisä on Wienin Kaupunki, josa Saxan Keisari asuu. Tämä Kaupunki on usiasti Turkilta sodalla ahdistettu ; mutta on aina warjellut itzensä hywillä Warustus-rakennuxillansa. Lintz on Pää-Kaupunki Yli-Österrikisä. Se on ylistetty Käsi-teoista ja keinoista. Österrikin nimen alla luetan myös usiampia Hertua-Kuntia ja Greiwikuntia. ( Jatko tästä toisella erällä. ) -84-Jos ei ensimmäinen kerta tee waikutusta, niin pane toinen eli usiampi kerta. Se on monesti auttanut. Mutta hampan tauti ei ole aina yhdestä luonnosta. Kärmen pistoa wastan. Sido kuiwatuita Sammakoita kärmen pisto-haawan päälle, niin Sammakot ajettuwat ja wetäwät haawasta ulos myrkyn. Kilwoitus aine Kunnia-palkkioon. Kuninkall. Isän Maata holhowa Seura Ruotzisa lupaa yhden kaunistetun Hopia-Rahan sille, joka kaswattaa, ja taikka itze pitä eli muille myy sata wesaa eli wähää Omena- taikka Päärynä-Puuta, kuuden wuoden wanhaa taikka myöskin wanhempaa. -85-Uusia Sanomita.Europan sotamiesten luku sanotan nyt jo olewan 1, 970, 000, eli tuhannen kertaa tuhatta, yhdexän sataa ja seitzemän kymmentä tuhatta : ja on niin 345, 000, eli kolmesataa wiisi wiidettäkymmentä tuhatta miestä usiampi kuin wiimeis wuotena. Kaikkein Europasa asuwaisten ihmisten luku pidetään olewan 130, 000, 000, eli sata ja kolmekymmentä tuhatta kertaa tuhatta. Ulko Maalta on tietä annettu syy, minkätähden kaikki Korstenit ei wedä sauwua ulos ; josta asiasta tästälähin likemmältä kirjoitetan. Wenäjän Ison-Ruhtinan, Hänen Keisarillisen Korkeutensa Puoliso ; Prinsessa Natalia Alexiewna kuoli sinä 26. p. mennesä Huhti-Kuusa, 21 wuoden wanhana. Hispaniasta sanotan paljo Sotawäkiä lähetetyxi Amerikaan, ja on Alusten joukosa ollut myös muutamia Sota-Laiwoja. Englantista kirjoitetan, että Amerikasa paras Kaupunki Boston, josa Englantin suurin ja pää-sotajoukko oli, on <86> woitettu, ja on nyt Amerikalaisten hallusa : sai kuitenkin Englantin Pää Sota-Herra Sotamiestensä kanssa lopulta wahinkoitzemata Kaupunkista lähteä ulos ja mennä mualle. -86-Nyt sanotan myös jällen Hispanian ja Marokkon wälillä ollen merellä sota ; ja Hispania piti woittanen Marokkolaiset. Puolan Waltakunnasa walmistetan jällen Herrain päiwille, joilla aiwotan saada muutos siinä wiimeisillä Herrain päiwillä säätetysä Hallituxen Muodosa ; mutta se luullan wähin tapahtuwan. S. 19. p. wiimeisesä Huhti-Kuusa on Kuninkall. Majesteti Suomeen Sawo-lahteen ja Karelin Maahan asettanut 20 uutta Maan-Mittarita. S. 18. p. mennesä Touko-Kuusa on Hertua Östergöthlantista Ruotzin Prinsi Fredrik Adolph tullut terwennä Pommeriin Stralsundin Kaupunkiin, ja sieltä jällen s. 21. p. senjälkeen lähtenyt matkaan Saxan Pääkaupunkia Wieniä päin. -87-Mutta wäen kotia päästyä Kirkosta, rupeis yxi wähemmistä torneista palamaan, joka walkia kuitenkin saatiin, ilman koko Kirkon Wahinkoitzemata, sammutetuxi. S. 1. p. Kesä-Kuusa kokonnuit Kuninkan Hengen Wartiain ja usiammat Regementit tawallisesa paikasa Stokkholmin tykönä, harjoittamaan itziänsä muutamat wiikot Sotakeinoisa, Hänen Kuninkallisen Majestetinsä oman korkian johdatuxen alla. Samana päiwänä täsä Kuusa ryöstettin Suomen Påsti, Ruotzin puolella kulkeisansa Stokkholmista tänne, ja poisotettin Hämen-Linnan, Helsingforssin, Anianpellon, St. Michelin ja Liebelitzin kirjat. Ne muut kirjat owat löytyt. Sille joka senkallaiset Pahan-tekijät taitaa ilmoittaa, luwatan kolme tuhatta Talaria Kupari-rahaa. -88-Saarnaja Hr. Gabriel Kuhlman Norrmarkisa Ulwilan Pitäjäsä on kuollut s. 20. p. Huhti-Kuusa. Yhteiselle Kansalle ilmoitetan, että niitä Tukkhulmisa präntätyitä, niin kutzutuita, Swebeliuxen Suomen kielisiä Katekismuxia, niinkuin myös Wirsi kirjoja, jotka molemmat owat wirheen alaiset, Turuusa on myytäwinä. Ettei nyt joku, ostaisansa näitä Kirjoja, petetyxi tulisi, lioitenkin mitä Wirsi kirjaan tulee, niin katzokan jokainen ostaja wisuun perään, ja hän löytää, että Ajaan-tiedosa on enämbi, Turusa präntätyisä Wirsi kirjoisa wedetty sisälle, kuin niisä jotka Ruotzisa on präntin kautta tullet ulos ; paitzi sitä osotta sen myös wuosi luku. Näitä Kirjoja tänä wuonna präntätyitä, on wiljalda nyt myytäwinä, ja niinkuin toiwotan, ilman erinomasta ja laitettapaa wirhiä. |