Agricolaverkko

Agricolaverkon vintti


Suomenkieliset Tieto-Sanomat
AGRICOLA


[Tieto-Sanomat 1775-1776] [Edellinen numero] [Seuraava numero]

-113-

N:o 15. Suomenkieliset Tieto-Sanomat Elo-Kuusa Wuonna 1776.
Jatko Suomen-Maan ensimmäisen Huonen-Hallituxen parantelemisesta ja awaroitzemisesta.
Lawiampi selitys eläinten juottamisesta.
( Katzo N:o 14. )
Eläinten kerta wuorokautena juottamisen terwettömys taitan myös näytettä yliaikaisesta huomiosta.
Koska eläimet kerta wuorokautena lasketan ulos ahwennolle, niin nähdän, että he juowat himoisesti kylmää wettä, että watza tulee juuri täyteen ja pullollensa, josta he rupewat wärisemään niinkuin lanka wihti, kuin sanan parresa sanotan : se wärisemys seisahta kyllä sitte pihatosa, jos se on lämmin, mutta sisälmyxet tuntewat kuitenkin siitä jonkun kamaluden ja wähittäin turmion ja ruan tuntemattomuden.

-114-

Wielä tulee täsä yxi tapahtuma tietä annetawaxi, joka menneinä wuosina yhteisisä Ruotzin kielisisä tieto-sanomisa on juteltu.
Yhdesä Moisiosa ( * ) Ruotzin Maalla, josa oli paljo karjaa, ulottuwaisesti myös karjan ruokaa, rupeis suuri osa eläimistä toinen toisensa peräsä kuolemaan, waan ei tietty syytä, mistä se tuli ; sentähden antoi Isäntä awata ne kuollet eläimet ja tutkistella niitten sisällyxet, jos niisä jotakin wikaa olis.
( * ) Moisio on sula Suomella wanhudesta se nimi, kuin nyt Ruotzin kielestä murretulla sanalla kutzutan Herran Kartanoxi.
Jatko Maan-piirin paikkakuntain Tiedustuxesta.
( Katzo N:o 13. )
7. Yli-Sachsisa owat seurawaiset Maakunnat, nimittäin Thuringen, Meissen, Sachsin Kuurin-Piiri, Anhalt, Mark-Brandenburg, Pommeri.
Thuringisa on muitten ja usiampain Pää-kaupunkein seasa, Gotha, Erfurt, Jena, josa myös on Akademia.
Meissesä on se suuri ja warustettu Pää-kaupunki Dresden, josa Kuuri-Ruhtinas <115> asuu, ja muitten Kaupunkein seasa nimitetän se iso ja kuuluisa Kauppa-Kaupunki Leipsig.

-115-

Sachsin Kuurin Piirin Pääkaupunki on Wittenberg, kuuluisa siinä olewasta Akademiasta.
Anhaltisa owat neljä seurawaista Ruhtinain Asunto-Kaupunkia : Dessau, Bernburg, Göthen, ja Herbst.
Mark Brandenburisa on se suuri, kaunis ja warustettu Pää-Kaupunki Berlin, josa Preussin Kuninkas asuu.
Pommeri jaetan For- eli Esi-Pommeriin ja Hinter- eli Jälkimpään Pommeriin.
Hinter-Pommerisa on Stargard Pää-Kaupunki, ja Stettin on paras Kauppa-Kaupunki Preussin Esi-Pommerisa.
Ruotzin Esi-Pommerisa owat Wolgost, kaunis ja warustettu Kaupunki ; Gripswaldin Warustus-rakennus, josa on Akademia ; Stralsund, suuri ja hywin warustettu Kauppa- ja Pää-Kaupunki, niin myös Rygen iso Luoto.
( Toisten, loppu Saxan-Maasta. )
Kylwöstä uusilla taikka wanhoilla Jywillä.
( Katzo N:o 14. )
Minä olen kuullut kylälliseni joka wuosi kyselewän ja tiedustelewan aawistuxia <116> siitä, kumpi tänä wuonna olis parempi kylwää, uusilla taikka wanhoilla jywillä ? ja niin seurawan niitä.

-116-

Minä olen hiljaisudesa ajatellut ja hawainnut, ettei kaikki aawistuxet ole järkähtymättömät ja luotettawat ; sentähden olen minä walinnut tawaxeni kylwää joka wuosi molemmilla, sekä uusilla että wanhoilla jywillä, sillä muotoa, että minä otan puolexi molempia, sekoitan ne hywin sekaisin ja kylwän niillä peltoni soweliaxi näkywällä ajalla.
Tämä koetus näkyy luonnon kanssa sopiwan yhteen, mutta pelto pitä oleman kohtullisesti ruokottu ; sillä pahoin katzottu pelto harwoin menestyy.
Koetus Juuri-Matoa wastan.
Kuin Rukiita ajatellan kylwää peltoon, pitä siemenet päiwää eli kahta edellä pantaman kansilliseen astiaan, johon wuoroin eli kerrottaisin siementen sekaan lasketan palotettua Kynsilaukkaa ; jonka jälkeen astia pannan hywin umpeen, ettei Kynsilaukan haju kannen kautta hajoisi.
Tämä on Suomesa usiammasa paikasa koeteltu ja hywäxi löytty.
Koetus. Ruotzisa Pohjaisesa Ångermanlantisa on <117> yxi Pappi mennenä wuonna Kewällä kylwänyt sata siementä Egyptin Rukiista : Yhdestä siemenestä tuli ylös 20. tähkäpäätä, joista 18. tulennuit, ja niisä enimmisä tähkäpäisä oli 84. siementä, niin että yxi ainoa siemen kaswoi ja annoi 1512. hywin tulentua siementä.

-117-

Tämän luonnoiset Jywät, jotka owat yhtä hywät kuin Nisut, näkywät siis luonnistawan ja menestywän näisä kylmisä Pohjaisisa Maisa.
Neuwo. Kuin Sawi-maa on kuiwudesta tullut niin kowaxi, ettei jywän itu woi edes sen läpitze, niin on sitä wastan hawaittu hywäxi äestää maata ympäri-kierewällä äkellä, jonka muoto ja walmistus, ilman kirjoitusta, ymmärtäwäisille on tietty.
Tainkaltaisen äken hyödytys sawikokkarten musertamiseen on suuri.
Se käy ja liikkuu tasaisesti ja tukewasti, eikä temmaa ja siwaa hewoista.
Kuin kylwää täytyy märkään saween, joka niin kowentuu, että se estää kaswon, joka usiasti on matkaan saattanut kato-wuoden, silloin on kierru-äes tarpellinen.

-118-

Muutamat wälittäin hawaitut saten aawistuxet.
( Katzo N:o 14. )
Wielä eläinten ja eläwitten menetyxistä : 9. Kuin eläimet mylwiwät ja maata sarwillansa ja jalwoillansa kuokkiwat.
10. Kuin siat näljätäkkin kauhiammin winkuwat ja kantawat suusansa korsia.
11. Kuin koirat owat suutuxisa ja waiwatan kyylimiseltä eli ilmoituxelta ja syöwät ruohoja.
12. Kuin Hylkeet päätänsä wedestä usiammasti nostawat.
13. Kuin Meri-lintu Kaakko pakenee merestä wahwalle maalle, ja siellä paljolla äänellä kaakottaa ja lentelee.
14. Kuin Sammakot huomen päiwästä kowemmin haukkuwat.
15. Kuin Kärwäiset, Hyttyiset, Parmat, Kiiliäiset ja muut senkallaiset tawattomasti pistäwät ja owat ihmisille ja eläimille waiwaxi.
( Jatko tästä toisten. )
Neuwo Kärmen pistoa wastan, lähetetty Nummen Pitäjästä.
Koska mato pistää eläintä päähän eli kuonoon, taikka muuhun paikkaan, että se rupee ajettumaan, niin on kohta hywä anta Pomöljyä sisälle, jos on saatawina.
Sitten otetan wanha terwa-astia, <119> eli sen puutteesa, muu astia, johon pannan wähä terwaa, ja wanhoja kenkän raajoja, niin myös kuiwaa eläimen sontaa, senkaltaista kuin otetan pihaton rousista taikka permanosta, jonga eläimet owat talwella kiini sotkunet ; ja peitetän lastu-sonnalla, että se kytöö ja anta runsan sauhun ; waan ilme walkiaa ei pidä päästettämän ylös.

-119-

Täsä sauhu-astiasa eli sauhusa pitä eläimen pää, hetki wähimmäxikin pidettämän ; niin että myrkky ynnä kuolan kanssa juoxee hywin ulos sieramista ja wahdon kanssa suusta, niin myös wesi putoo silmistä.
Eläin tuntee sen hywäxi ja pitä mielellänsä siinä päänsä.
Sitte kuin näin on tehty, rupee wapistus lakkamaan ja ajettuminen sulamaan wähittäin, ja eläin rupe kohta syömään.
Tämä asia on usiamman koetuxen kautta juuri hywäxi löytty : ja on wälttämättömästi tarpellinen, että se kohta alusa tapahtuu : mutta ne, jotka maan päälle tekewät walkian ja siinä sauhuttawat, tekewät sen turhaan ; Sillä tuuli lyö sauhun hajalle, ettei se mene eläimen sieramiin sisälle.

Uusia Sanomita.


Sanoma käy, että Frankrikiläiset owat sodan alkeisa, Englantilaisia wastan Westindiasa eli Amerikasa ; josta kuitenkin odotetan wahwempaa tietoa.

-120-

Sitä wastan sanotan, että se eripuraisus, jonka kautta rauhan rikos oli tapahtumallansa Hispanian ja Portugallian Kruunuin waihella, on seisahtanut ja sowitettu.
Keskellä wiimeistä Touko-kuuta on Turkin Maasa lankennut rakehita kanain munain suurudesta, jotka owat kuolettanet linnut ilmasa, turmellet maan kaswot ja haawoittanet sekä ihmisiä että eläimitä.
Wiimeisen Heinä-Kuun alusa on Ruotzin Prinsi Fredrik Adolph tullut Wenedigiin Italiaan.
S. 21. p. samasa Kuusa tuli Wenäjän Iso-Ruhtinas Preussin Pää Kaupunkiin Berliniin, josa Hän kohtais Morsiamensa yhden Saxan Hertuan Tyttären.
S. 16. p. mennesa Heinä-kuusa kuoli Pitäjän Apulainen Akaasa Hr. Magist. Gabriel Ståhle.
S. 17. p. samasa Kuusa asetettin Saarnaja Hr. Magist. Carl Bergman Kappalaisexi Ingon Pitäjään Uudella-Maalla.
S. 24. p. wiimeisesä Kuusa owat Turun Tuomio-Kapitlumilta, Kirkkoherran Apulainen Hr. Gabr. Gottleben, Kappalaisen Apulaiset Hr. Joh. Henr. Askelin ja Hr. Barthol. Rönbäck asetetut walittaa Pitäjän Apulaisexi Karkkuun.

Agricolaverkon vintti