Agricolaverkon vintti
-121-Jatko Suomen Maan ensimmäisen Huonen-Hallituxen parantelemisesta ja awaroitzemisesta. Lawiampi selitys eläinten juottamisesta. ( Katzo N:o 14. ) Tutkistellesa löyttin, että sisällyxet olit kuiwudesta turmeltut : Kyseltin siis ja yxiwakaisesti tiedusteltin karjawaimolta, kuinka eläinten juottamisen kanssa talwikautena oli menetetty ? Karjawaimo sanoi, että hän oli päästänyt eläimet kerran jokapäiwä, tawallisuden jälkeen kaiwolle juomaan ja käski apupiikansa ammuntaa wettä karjan ruuhiin eläinten juoda ; waan piika löyttin ollen huolimatoin ja surutoin, niin ettei hän wiitzinyt niin paljo ammuntaa, eikä pitää waaria, että jokainen olis saanut <122> tarpensa, waan täytyi mennä takaperin usiasti ja enimitten, toiset puoli ja toiset koko janoisansa. -122-Kysytän siis, mikä paras muoto Eläinten talwi-juottamiseen mahtais olla ? Wastaus. Kaikkein täsä edellä käsin juteltuin asian haarain johdosta wuotaa se päätös, että se on paras muoto, kuin luonnon kanssa on sopiwainen, nimittäin, että eläin saa wapaudensa juoda koska hän tarwitzee ; jota warten pitäis yxi wähäinen ruuhi eli muu astia wedellä täytetty pantaman joka hinkalohon, eläimen ryypätä, koska hän tahtoo wirwotuxexensa ; ja siinä siwusa päästettämän jokukerta päiwääsä ulos raikkan weden parihin ; hywin tieten, ettei eläin enämpätä nautitze, kuin luonto waatii : ei myös kuiwudella itziänsä kiduta koska juoma on tarjona. Tämä toimitus saatta tosin karjan hoittaille paljo enämmän työtä ja waiwaa, mutta se työ ja waiwa tulee runsasti palkituxi karjan menestyxellä ; jonka tähden karjan hoitteljat ja paimenet pitäis mahdollisella tawalla kehoitettaman wireyteen ja suuttumattomuteen, että he <123> Suwellakin pitäisit huolta, kuinka karja sais usiammasti wirwottaa itziänsä raikkalla wedellä. -123-Jatko Maan-piirin paikkakuntain Tiedustuxesta. ( Katzo N:o 15. ) 8. Ala Sachsin Maakunnat owat Meklenburg, Holsten, Bremen ja Brunswik-Luneburg ; siellä on myös muita Maita. Meklenburisa on muitten Kaupunkein seasa Rostock, josa on Akademia. Siellä on myös Kauppa-kaupunki Wismar, joka on Ruotzin alla. Holstenisa owat ne suuret, kaunit ja warustetut Waltakunnan Wapa kaupunkit Lybeck ja Hamburg, joisa on wahwa Kaupanteko. Muitten Kaupunkein seasa on siellä Altonan Kauppa-kaupunki, joka luetan Danmarkin alle. Bremisä on Pääkaupunki Stade ja Wapakaupunki Bremen, ja myös Werden Kaupunki ja Ruhtinakunta. Brunswik-Luneburin Chur-Hannowerisa on Luneburgin Kaupunki, kuuluisa Suolan teosta, ja Hannower Churi-Ruhtinan Asunto-Kaupunki. Brunswikin Kaupunkeista <124> nimitetän Brunswik ja Wolffenbuttel, hywin warustetut. -124-9. Westphalin Maakunnat owat Ruhtinakunta Minden, Kaupunkit ja Pispan Hiippakunnat Ossnabrygg ja Munster, Hertuakunta Westphalen, Greiwikunnat Mard ja Rawensberg. Wielä Schaumburg, joka on Hessen-Kasselin alla. Ilman näitä on Westphalin piirisä Hertua-kunnat Klewe ja Julich, Pispan Hiippakunta Luttich, Ruhtinakunta Ostfrisland, Greiwikunnat Oldenburg ja Delmenhorst. Ja wielä myös Bergen. ( Toisten Ruotzista. ) Muutamat wälittäin hawaitut saten aawistuxet. ( Katzo N:o 15. ) Toisexi, seurawaisista erikallaisista tiloista, joitten, niinkuin myös edellänimitettyin aawistusten luonnolliset syyt ei ole ensinkän tietyt, elikkä myös owat wähemmin tietyt. -125-2. Kuin Aurinko pilwiltä peitettynä laskee. 3. Kuin wedet erinomattain merein laaxoisa, niinkuin myös joisa ja wirroisa paisuwat ja käywät ylitze selkiälläkin ilmalla. 4. Kuin sauwu totosta itzellänsä lankee maahan. 5. Kuin muutamat kukkaiset, erinomattain ne nyryt eli heikuraiset ja kaiskerat päiwällä käywät yhteen ja sulkewat itzensä. ( Jatko tästä toisten. ) Wielä Rödbetain eli Punajuurten koetuxista. ( Katzo N:o 12. ) Nämät Punajuuret leikatan pilppuihin, waan ei kulmaisiin paloihin, sekoitetan olkein, waan ei heinäin kanssa, ja pannan rapaa wähä joukkoon : siitä annetan lehmä-eläimille, jotka tainkaltaisesta ruasta ei ainoasti ole lypsänet runsammin, mutta myös antanet rieskan yhtä hywin-maullisella maitilalla eli taalella, josta on saatu hywää kellaista woita. Tiedoxi. Frankrikisä on annettu ulos kirja ja tieto <126> hewoisista, joka on tarpellinen ei ainoasti, erinomattaisin hewoisten Holhoille ja kaupitzioille, mutta myös kaikille muille, joilla niistä ei ole edellä tietoa, joka wälittäin äkistä olis hyödyllinen. -126-Toisexi kirjoitetan siinä kaikki hewoisten kiwut ja taudit : 1:n Niitten nimet. 2:xi Syyt niihin. 2:xi Kipuin tunnustähdet. 4:xi Niitten ennustuxet ja esi-tiedot, ja 5:xi Parannuxet ja parannus-tawat. Uusia Sanomita.Nyt sanotan Amerikalaiset seisahtanen siihen päätöxeen, ettei heijän enää pidäis totteleman Englantin Lakia ; waan pitäwän itzensä niinkuin Englantin Waltakunnasta eroitettuna. Englantin Upserit eli Sota-Herrat ja Soldatit eli Sotamiehet Amerikasa sanotan keskenänsä olewan eripuraiset. Portugallian Kuninkas on ollut näihin aikoihin kiwulloinen, eikä ole wieläkän oikein terwe. -127-Neapelin Waltakunnasa on wuoden tulo hywä ja wiljakas. Hamburgin Kaupunkisa Saxan-Maalla on yxi syndymä-kuuroi ja mykkä ihminen, wiriän ja erinomaisen ylös ajatellun harjoituxen kautta saatettu ymmärtämään Christillisyden opin, jonka hän ymmärrettäwästi on tietä antanut, ja sentähden myös s. 23. p. mennesä Heinä kuusa tullut osallisexi Herran Ehtollisesta. Samana p. tapahtui Berlinisä Wenäjän Ison Ruhtinan kihlaus Prinsessan Sophian Dorothean Augustan Lowisan, Hertuan Fredrick Eugen Wurtemberin Stuttgardista wanhimman Tyttären kanssa. Ruotzisa Nerikisä on saatu heiniä wiljalta ja wuoden tulo on hywä. S. 29. p. mennesä Heinä-Kuusa on Kuninkas Armosa asettanut Öwerstin eli Sodan Päämiehen Arwosa ollen, Wapa-Herran Armfeldtin Lif-Dragona <128> Regementin Päämiehexi, ja Öwerst-Lutnantin arwosa ollen, Herran Montegommeryn Öfwerst-Lutnantixi samasa Regementisä. -128-S. 18 p. täsä Kuusa on Maallisen Taidon Professori ja Kuninkallisen Kantzlian Neuwon-Antaja Herra Henrik Hassel kuollut. Tyrwän Pitäjästä on annettu tietä se tapaus, että s. 28. p. wiimeisesä Heinä-Kuusa, joka oli Sunnuntai, lyötin yxi waimo Riikanojan kyläsä, istuisansa rualla Kirkosta kotia tultua, Ukkoiselta kuolliaxi, ilman muitten Huonesa olewaisten wahinkoitzemata. Silloin lankeis myös muutamisa kylisä siellä niin järjät raket, että ne rikoit akkunain klasit ja turmelit hywän osan laihosta. |