Agricolaverkon vintti
-9-Jatko Suomen Maan Huonen-Hallituxen alusta. ( Katzo N:O 1. ) Taloja ja kotoja toimitti kukin perhekunta wähittäin itzellensä, mutta kauwas toinen toisestansa, maan laweuden ja tilusten toisille ja itzellensä awaraxi jättämisen tähden. Tämän asian totuden näyttä wanhain polwipolwelta meille jätetty juttu, joka sanoo, että taloit muinaisina aikoina olit Pitäjisä harwat ja kaukana toinen toisestansa, että tuskin koiran haukku wälittäin myötä tuulella toiseen kuului. Semmoitzelle annoit he nimet paikkain ja kodixitten aihetten johdon jälkeen, niinkuin : Hapaniemi, Lepistö, Kontio, Kuusikorpi, Sammaljoki, Haweri ja monta <10> muuta siellä ja täällä Pitäjisä ; jotka nimet wielä owat muistosa, waikka joku taloi, paremmaxi löyttyin tilusten tähden, on tullut siirtyxi ja saanut mitämax, nimen muutoxen. -10-( Jatko tästä toisella erällä. ) Jatko Maan-piirin paikkakuntain Tiedustuxesta. ( Katzo N:o 1. ) Mailman mantere eli kuiwa on osittain tuttu eli tietty, osittain wähemmin tiedusteltu. Se tietty Mantere eroitetan neljään Osaan, joista on 1. Europa, 2. Asia, 3. Afrika, 4. Amerika : joitten ympäri on enämpiä ja wähempiä luotoja. 1. Europa on tämä osa, josa me asumme ; on Asian maan äärillinen Wenäjän kulmalla, ja paitzi sitä puolta on ympäristöllä wesi. Tämä on kyllä wähin, <11> kuitenkin parhain asuttu, wiljelty ja rakettu : ja on Christikunnan pää-asunto. -11-2. Asia, on Itä- ja Kakoi-ilmaa kohden Europasta : ja sattuu sekä Europaan Wenäjän Waltakunnan rajoilla, että myös soukalta Afrikaan Egyptin maan paikoilla ; mutta muu ja suurin osa on wedellä saarettu. Asia on enin ja wiljakkampi, waan sen suurutta wastan wähemmin asuttu ja wiljelty. Siellä luullan Paradisi ollen : siellä myös alusa oli Jumalan Kansan asumus : ja siellä Christus Apostoleinsa kanssa Ewangeliumin walon ensin sytytti ; mutta nyt siellä wallitzee enimitten pettäjän Mahometin oppi ja pakanallinen pimeys. Asian laweus luetan olewan 363600. eli kolme sataa kolme seitzämättä kymmentä tuhatta ja kuusi sataa nelikulmaista penikulmaa ( Quadrat mil. ) 3. Afrika, Europasta Etelää päin, on yhdistetty Asian maan kanssa ainoasti Egyptin taipalella, ja paitzi sitä syrjää wedellä piiritetty. Keskipaikat tästä maasta owat wuoriset metzistöt, joisa alastomat <12> pakanalliset ihmiset, Morialiset eli musta Kansa asustelee, liki metzän eläinten tawalla ; mutta meren puoli, erinomattain Europata päin, on wiljelty ja Mahometilaisilta asuttu. -12-Nämät kolme osaa nimittäin Europa, Asia, Afrika, kutzutan Wanhaxi Mailmaxi, ja owat, niinkuin mainittu on, yhdesä maasa, joka maa on yhdestä äärestä niin toiseen kohdan matkon 1554. eli tuhannen, wiisi sataa ja neljä kuudetta kymmentä Ruotzin penikulmaa pitkä. ( Jatko toisella erällä. ) Neuwo niitten wirwottamiseen, jotka häyrystä, sauwusta eli wahingollisesta löyhkästä näkywät kuollexi eli owat kuoleman waarasa. Kuin joku ihminen näkyy äkillisesti häyrystä kuollexi, eli wahingollisista löyhkistä on tukahutettu asuinhuoneisa, saunoisa, kellareisa, haudoisa taikka mualla, pitä senkaltaisen ruumis mahdollisella kiiruhtamisella <13> wietämän siitä huonesta eli paikasta, raikaseen ja kylmään ilmaan, kartanolle, jollei akkunain ja owein awamisella huonetta saada pikaisesti raikan ja puhtan hajawaisexi. -13-Suoni pitä myös kohta awattaman, lysyltä werta otettaman, ja, jos ensimmäinen awaminen ej auta, kerroittaman, erinomattain siinä suonesa, joka parhain werta päästä johdatta. Happamat märkydet saattawat täsä jalon hyödytyxen ; sentähden annetan kipiän, jos hän woi nautita heikkoa wiina-Etikkata, sekoitettua kolmella osalla wettä ; mutta muusa tapauxesa tahwotan eli hiwutetan koko ruumis wiina-Etikalla ; josta myös ne, joilla on kowa päänkipu usiasti saawat huojennuxen ja awun. Senkaltaisia kuolleita ei pidä suingan peitettämän tuhalla, niinkuin niille tehdän jotka weteen hukkuwat ; waan häyrysä ja löyhkisä tukahtunet pitä pikemmin kylmällä wedellä walettaman. Kaikki lämpymät menot, niinkuin myös pala-wiina eli <14> muut kuumottawat märkydet owat wahingolliset, pitä wältettämän, ja kuumus weresä kaikella tawalla wähettämän. -14-( Jatkosa tästä asiasta annetan tästälähin tietä toinenlainen koeteltu neuwo. ) Kuusen hawosta karjan ruaxi, muun rehun puuttesa. Walmistuxen muoto. Hewoisille totuuttamisexi poimetan eli kuiwattuna waristellan kuusen neulaisia, joita sekoitetan kaurain sekaan, ensin wähä ja sitte lisätän päiwä päiwältä, niin että he parin wiikon perästä syöwät paljaita neulaisiakin mieluisesti. Sitte taitan niitä hentumpia kuusen oxia hakatta eli surwotta pienexi, joita he syöwät haluisesti pysywät hywäsä woimasa ja terwempänä kuin kauroilla. Nauta eläimille hakatan niitä hienompia hawon oxia jotenkin pienexi, jotka pannan sitte weteen johonkin astiaan nawetosa, siehen sekaan sekoitetan helpeitä, kaunoja, eli ruumenita, eli heinän teriä, eli jotakin muuta sakkaa, jos myös wähä <15> jauhoja ulotuis haukutuxexi ja piwo suoloja : koska senkaltainen sako on kohtuesa wedesä sekoitettuna yösen seisonut, niin pannan siitä wähillä astioilla kungin eläimen eteen, jota he wähittäin tottuwat mieluisesti nauttimaan, ja pysywät terwennä ja hywäsä woimasa, lypsynkin puolesta ; mutta tarwitzewat wälittäin myös jotakin kuiwaa kortta. -15-Uusia Sanomita.Siitä myöden kuin sekaseura Puolasa hiljaisiin aikoin tuli julki, ja Pröyssi ynnä Saxan Keisarin ja myös Wenäjän kanssa rupeisit sitä waltakuntaa wähentämään ja siitä kukin otti yhden osan, on siellä nimittäin Puolasa ollut Wenäjän sotawäkeä, Waltakunnan warjeluxen nimellä. Tästä sotawäestä kutzutti Wenäjä jo nykyisesti enimmän osan takaisin ; mutta kuin loput wiimeis Joulu kuusa piti lähtemän, saiwat he kiellon ja jäiwät wielä talwexi Puolan maahan, josa taas kuuluu uusi eripuraisus nousewan. Saxan Keisari enäntä parhallansa wahwasti sotajoukkoansa. Wenäjä rakenta paljo ja joudukkasti sota-laiwoja, ja laittelee kewäxi meri-sotawäkensä hywin warustetuxi. Pröyssi on ahkerasti <16> kartuttanut sotamiehiänsä, että niitten luku jo on siinä wähäsä Waltakunnasa yli kahden sadan tuhannen. -16-Ne wanhemmat owat enimmitten kuollet osittain wanhudesta, osittain täty- ja polte-taudista ; mutta lapset enimitten halwauxesta ja rupulista. Wihityitä on siellä 536. pariskuntaa. Sinä 29. p wiimeis Marras-Kuusa on Pyhämaan Kirkkoherran Apulainen Hr. Henrik Solin, ja s. 12. p. Joulu Kuusa Hr. Abrahan Ringelin tullut Turun Hengelliseltä Konsistoriumilta asetetuxi Pitäjän Apulaisexi, se edellinen Uudenkirkon ja se jälkimäinen Keurun Pitäjään. Präntti wirhet lopulla Suomalaisesa Tietosanomasa N:o 1. ojennetan niin, että Linnan Seurakunnasa on w. 1775. syndynyt ainoasti 5. piikalasta, ylipään 16. lasta, ja kuollut 18. waimowäestä, ylipään 26. Ja on turusa ylipään syndynyt 311. lasta, kuollut 307. ihmistä, ja wihityitä 69. pariskuntaa. |