Agricolaverkon vintti
-17-Jatko Suomen Maan Huonen-Hallituxen alusa. ( Katzo N:o 2. ) Mistä ensimmäiset Suomen asujat sait karjan sikiöitä ja jywäin siementä, tästä asiasta ei ole meillä erinomaisesti muuta tietoa, kuin toden muotoinen arwaus. Jokainen taitaa ajatella, ettei ne, jotka ensin tänne kuljit, saanet myötänsä kuljetetuxi senkaltaisia, pitkää tietöintä matkaa, synkiäin korpein, soitten ja mäkein läpitze ja päällitze ; ja jos he jotakin semmoisista myötänsä otit, niin ei se tainnut muutoin olla, kuin että eläimet waiwuit niin katalalla matkalla, semmenkin talwen tultua kowasa pakkaisesa ja sywäin lumein kautta. Jywäin aine tuli myös kulunexi ihmisten einehexi. Ne ainoat eläimet, <18> joita he kulkeisansa sinne ja tänne, olisit tainnet nautita, olisit ollet hirwet, peurat ja porot, jotka talwellakin metzisä ja mäillä taitawat itzensä elättä, jos he niitä taisit aljuxi ja lakiaxi tehdä, niinkuin Lapin maalla wielä kuuluu tawallinen olewan. -18-Tästä asiasta pidit he sitte neuwoa, ja sääsit toimellisia miehiä kustakin huonekunnasta tähän toimituxeen, annoit heille metzän eläinten nahkoja myötänsä, lähetit heidän matkaan kuulustelemaan, misä maan paikoisa he saisit wahetta metzän nahwoilla eläimiä ja iywiä ; sillä rahaa ej heillä ollut. Nämät toimitit myös wahettamisella sekä eläimiä, että jywiä. Eläimet he johdatit ja ajoit suwella hiljaxensa kohdan matkoin kotiansa ; ja jywiä näitten eläinten kannatuxella, sen <19> rahdun, eli niin paljo, kuin eläimet rasittamata köykäisesti taisit kantaa. -19-Jatko Maan-piirin paikkakuntain Tiedustuxesta. ( Katzo N:o 2. ) 4. Osa Amerika, Lännen puolella Europata, on eri maa Wanhasta Mailmasta, ja kutzutan Uudexi Mailmaxi sentähden, että se on hiljaisempiin aikoin Europalaisilta löytty. Se oli ennen kokonansa pakanain asunto ; mutta nykyisiin aikoin on sinne myös Christikuntaa istutettu. Tämän Mailman osan ympäri taitan muilla tahwoilla wettä myöden kulkea, paitzi Pohjan puolella, josa sen rannat wielä owat tundemattomat. Amerikan tuttu maa luetan olewan 300000. eli kolme sataa tuhatta nelikulmaista penikulmaa ( * ) lawia ; ja yhdestä äärestä niin toiseen kohdan matkoin eli ojetinsa 1102. eli tuhannen, sata ja kaxi Ruotzin penikulmaa pitkä. ( Jatko tästä toisella erällä. ) ( * ) Nelikulmaisen penikulman kanssa, ymmärretän niin suuri osa maasta, kuin on penikulmaa sekä pitkä että lewiä. -20-Jos ei raikas ilma, suonen awaminen ja Etika apua tuota, niin pitä puhaltamisen kautta kurkkuun, ilmaa saatettaman tätyihin, että ne senkautta tulisit awarammaxi, ja weri, joka tädyiltä on estetty, niin pääsis liikkelle. Jos tämä tapahtuu ennen kuin weri peräti on hyytynyt, niin taitaa se, nimittäin weri sillä tapaa tulla tätyihin, ja sieltä sydämmeen ; jonka kautta, kuin sydän näin on jällen saanut liikunnon, weri sitte koko ruumisa tulee wastauutiseen ja entiseen juoxuunsa : ja tällä tawalla taitawat sekä löyhkistä tukahtunet että wedesä hukkunet myös toipua. Muoto, jolla ilmaa tätyihin saatetan, on kahtalainen : Ensimmäinen ja köykäisin eli alkiaisin, joka äkitzeltä tapahtua taitaa, on se, että kuin sen tukahtunen toinen sierain painetan umpeen niin toiseen pistetän kiperöitzy eli koukistettu piippu, taikka pala soukasta tupesta, jonka kärki on leikattu poikki, taikka <21> joku muu senkaltainen ase, ja sen kautta puhalletan. -21-Yxi senkaltainen hengetöin lapsi, jonka suuhun puhallettin, on kohta ruwennut liikkuttamaan silmiänsä, yskimään kuolaa eli tahmaa ja wirwonnut. On myös toinen ihminen, joka miilusa tukahtui, tullut hengiin sen kautta, että toinen ihminen pani suunsa sen kuolluen suun päälle, ja nipistäin yhteen tukahtunen sieramia, puhalsi hänen suuhunsa hengeä. Sangen monta, paitzi näitä, owat edellä mainituilla wälikappaleilla, kohta ja ahkerudella nautitut, tullet niinkuin wastauudesta herätetyxi ylös. Ei niitä pidä siis tainkaltaisisa tapaturmaisisa ja onnettomisa tiloisa Läsnä-olewilta laimin lyötämän. Mutta jollei nämät auta, niin on se toinen ja wiimeisin muoto ilman saattamisen tätyihin, parhain tuttu taitawille Parantajille eli Fältskäreille, jotka wisusti awawat hengikurkun, sinne jollan asella puhallettaa. -22-Tästä tarpellisesta asiasta ei ole ollut Huonenhaltioilla ulottuwaista tietoa. Saxan Maalla owat nyt siitä seurawaiset koetuxet annetut ulos : 1. Yxi määrä eli mitta Ohria eli myös Rukiita wastaa Hewoisten ruokkimisesa, kolmea yhtä suurta määrää Kauroja. Mutta että Kaurat owat köykäisimmästä luonnosta, niin ne owat kuitenkin paras hewoisten ruoka. Jos Ohria annetaisin hewoiselle niin paljo, että hän niillä täyttäis watzansa, niin hän olis aina lijaxi syönyt ; sillä Ohrat owat kolmea kertaa rawitzewaisemmat kuin Kaurat. 2. Yxi määrä Maltaita on niin rawitzewainen kuin kaxi yhtä suurta määrää Kauroja. Waan ei kuitenkan Maltatkan ole hewoisille soweliat ; mutta kumminkin ainakin soweliammat kuin Ohrat. 3. Yxi määrä Papuja antaa niin runsan rawinnon, kuin kaxi yhtä suurta määrää Ohria, taikka neljä määrää Maltaita, taikka kuusi määrää Kauroja. Ei kuitenkan Paut ole soweliat muille, kuin <23> syöttiläs-eläimille, eikä luonnitze koskan ainaisexi rehuxi. -23-Tiedoxi. Wuonna 1771. asetti Kuninkallinen Majesteti Pää-Kaupunkisa Stokkholmisa suuren Arpa-wedon, joka kutzutan Ruotzin kielin Nummer-Lotteri, josta, paitzi Kruunun ja woittajain hywää, Kuninkan Isällisestä Lemmestä, naimisen ja wäen enäntämisen kehoituxexi, joka wedosa langee wiidelle, Maa-Herroilta nimitetyille naimaikäisille piikoille yhteisestä Kansasta, Sata Talaria Hopia-rahaa, kullekkin wihkimisen jälkeen Maa-Herralta annettaa. Ja on tästä rahasta jo moni piika awioon käytyänsä, osallisexi joutunut. Uusia Sanomita.Kaxi Warustus- ja Warjelus-Rakennusta eli Fästningiä owat Amerikalaiset wiimeis Marras-Kuusa Englantilta ottanet pois Amerikan sodasa. Wenäjällä on hiljaisiin aikoihin, niinkuin wiimeis Suwena Suomesakin, tapahtunut uusi Maa-Herrakuntain jako. Joulun edellä sai Ruotzisa yxi Taloin poikain tyttäristä, kohta awioon käytyänsä <24> Kirkosa Sata Talaria Hopiarahaa Morsiamen lahjaxi niistä sen edellä nimitetyn Suuren Arpa wedon woitoista. -24-Sawon Pitäjä, josa Pispa tähän asti jonkun aikaa on ollut Kirkoherra, tulee nyt Pispalta pois, ja sinne asetetan erinäinen Kirkkoherra. Kuollet owat s. 10. p. mennesä Joulu-Kuusa Kappalainen Hr. Magister Lars Leiman Prunkalasa Liedon Pitäjäsä, ja s. 3. p. sisällä olewasa Kuusa Kappalainen Hr. Anders Nummelin Harjawallasa Kokemäen Pitäjäsä. S. 20. p. wiimeis Joulu Kuusa owat Magisterit Hr. Michel Polwiander ja Hr. Carl Gustaw Wallenius, niin myös Pappis mies Hr. Jakob Yppenius Hengellis. Konsistoriumilta asetetut walittaa Pitäjän Apulaisexi Hämen Kyröön. S. 3. p. wiimeis Tammi-Kuusa on Pirkkalan Kirkkoherra Hr. Jeremias Wallenius asettu Prowastixi. |