Agricolaverkon vintti
-185-Jatko Suomen Maan ensimmäisen Huonen-Hallituxen parantelemisesta ja awaroitzemisesta. Karjan enäntämisestä Wasikkain ahkeralla juottamisella. ( Katzo N:o 23. ) 5:xi Koska wasikka on wiikon wanha, niin pannan sen eteen piwo hywiä heiniä, ja sitte kuin hän on tottunut syömään, lisätän usiasti, ettei hän pudottelisi. Suwen tultua olis hywä, jos kuiwain heinäin sekaan sekoitettaisin wähittäin ruohoja, että watza harjantuis tuoreseen ruohoon, että wasikat puoli suwesta taittaisin wasikka-laitumelle itze kedosta syömään laskettaa, jos ei tila anna koko suwea ruokkia sisällä, joka paras olis. -186-Näin paljo nyt wasikkain taitawasta ja haluisesta kaswattamisesta : joka ei näistä sekä wanhoilta, että nykyisiltä hywäxi löytyistä koetuxista huoli, sitä ei taita wasikkain kuoloa wastan autettaa. ( Nyt seurais eläinten ruan enäntämisestä ja kokomisesta, jos tulewana Wuonna näitä Tieto-Sanomita tulee annettawaxi ulos. ) Jatko Maan-Piirin paikkakuntain Tiedustuxesta. ( Katzo N:o 23. ) Ålantisa puhutan Ruotzin kieltä. Siellä on Kastelholman Kuninkan-kartano josa on Påsti-Huone. Kastelholmasa on ennen ollut Linna josa Kuninkas Erik 14:s on myös ollut kiinni. Ålantisa on <187> 8. Pitäjää : ja Ekkerösä on siellä myös Påsti-Kontori eli Huone. -187-Sen Wapuna eli Ase on kullainen Ilwes, jonka ylitze seisoo kolme Tähtiä, punaisesa Aukiasa : Kilpi on Greiwikunnan Kruunulla peitetty. Hämen-Maa jaetan Meren puoliaiseen ja Pohjan-puoliaiseen Osaan. Merenpuoliaisesa Osasa on Hämenlinnan Kaupunki, Ruotzixi Tawastehus eli Kroneborg, joka on Turusta wirstaa wailla 16:n penikulman pääsä. Kaupunki on w. 1650. Greiwi Pehr Brahelta asetettu. Siellä on Linna, joka kutzutan Hämenlinnaxi ; jonka Waltakunnan Edesseisoja Birger Jarl w. 1250. on antanut raketa. Linnan Muurisa on ihmisen kuwa, jonka yhdesä kädesä on ruoska ja toisesa witza ; sen luulewat muutamat Birger Jarlen kuwaxi. Pohjanpuoliaisesa Osasa ei ole yhtän Kaupunkia. 5. Sawolahti on 34. penikulmaa pitkä ja 21. penikulmaa lewiä. Sen Wapuna eli Ase on kullainen <188> Joutzi jännitetty Wasaman kanssa, mustasa Aukiasa : Kilpi on Greiwi kunnan Kruunulla peitetty. -188-Linna, jolla erinomattain on se nimi Nyslott, on läsnä Kaupunkia ja hywin warustettu : se on rakettu w. 1475 ja sillä on ollut ennen usiammat nimet. 6. Uusi-Maa on 22 1/4 penikulmaa pitkä ja harwoisa paikoisa ei muuta kuin 5. penikulmaa lewiä. Sen Wapuna eli Ase on hopiainen Wenhe, kahden wirran wälillä, taiwan sinisesä Aukiasa : Kilpi on tawallisesti Greiwi-kunnan Kruunulla peitetty. Siellä owat seurawaiset Kaupunkit : 1. Helsingforss, johon on wirstaa wailla 21. penikulmaa Turusta. Se on asetettu Kuninkas Gustaw Ensimmäiseltä ja on sitten saanut wapaudet Kuninkas Johan Kolmannelta w. 1569. Täsä on parhaista Haminoista Ruotzin Kruunun alla. Koko Warustus rakennus siellä kutzutan Sweaborixi. 2. Ekenäs on Turusta 14. penikulman pääsä, on wähäinen ja luullan saanen nimensä Tammimetzästä, joka kaswaa siinä ympärristöllä ; <189> sillä Tammi kutzutan Ruotzin kielin Eek. -189-Täällä asuu Pispa ja täsä on Gymnasiumi eli yhteinen opetushuone. 4. Lowisa, ennen Degerby, rakettin w. 1745. Raja Kaupunkixi Wenäjän Maata wastan. W. 1752, nimitettin se Lowisaxi Itze Kuninkalta, joka siellä oli silloin matkustain. Maaherra asuu täsä Kaupunkisa. 7. Kymmenegårdin Maakunta, joka on yxi osa sekä Karjalan että Kexholman Kunnista. Ne muut osat näistä owat nyt Wenäjän alla. Karjalan Wapuna eli Aset owat kaxi toinen toistansa wastan Hakkawaa Käsiwartta, joista yhdesä on Kalpa ja toisesa Wasama, punaisesa Aukiasa : Kilpi oli Hertua kunnan Kruunulla peitetty. Siellä on kaxi Kaupunkia. 1. Fredrikshamn, johon on 38 1/4 penikulmaa Turusta. Se sai wapaudet W. 1723. Samasa paikasa seisoi ennen Wekelahden Kaupunki. 2. Wilmanstrand, johon on 39. ja puoli penikulmaa Turusta. W. 1741. tapahtui wirstaa tästä <190> Kaupunkista sota ja tappelus 3000 Ruotzalaisten ja 16 000 Wenäläisten wälillä, ja silloin poltettin tämä Kaupunki. -190-Tiedoxi. Wiiden kolmatta kymmenen wuoden tiedustuxista on Ulkomaalla hawaittu : Että wuosittain syntyy kolme kolmattakymmenes osa usiampi poikia, kuin tyttäritä : Elo- ja Syys-Kuisa kuolewat erinnomattain Lapset, syntymisestä kymmenenteen wuoteen asti ; mutta Joulu ja Tammi-Kuut owat waarallisemmat muilla ijille : Kymmenenteen wuoteen asti kuole usiampi pojista kuin tyttäristä ; mutta kymmenennestä kahteen kymmenenteen wuoteen asti, usiampi piika-lapsista : Kahden kymmenennen wuoden edellä kuolee kaikista lapsista neljä osaa yhdexästä osasta : Waimowäki, kuin owat kerinnet kuuteenkymmeneen wuoteen, eläwät wanhemmaxi kuin miehet samasta ijästä. Usiammat owat kuitenkin sadan wanhat mieswäestä. Uusia Sanomita.Ne raiwokkat ihmiset Amerikasa käywät alastoina enimmitten, ja peittäwät itzensä ainoasta willaisella waipalla : Heillä on hopiainen renkas nenäsä ja paljo koreutta korwisa, rippuin <191> melkiän olkapäihin asti. -191-He tahrawat kaswonsa punaisexi, sinisexi, kellaisexi, wiheriäisexi ja jota kirjawammaxi he sen saawat, sitä kaunemmaxi he sen lukewat : kaulan ja rinnan punaisexi, niin myös sen osan päästä, josta he owat leikannet hiuxet, joista yxi niin kutzuttu tupsu on jälillä pään laella. Mutta waimo-wäki antawat hiuxensa kaswa pitkäxi, eroittawat ne keskeltä päätä, johon he tahrawat punaisen ranten : Heillä on lyhykäinen hame, joka työlästi ulottuu polwiin. He owat wikkelät tekemään kaikkia kuin he näkewät. Hejän ihonsa on hienompi kuin Sammetti. Preussin Kuninkas on, hawaittuansa yhteisen Kansan lapset juoxewan ympärinsä työtöinnä ja ei totuttawan itziänsä nuorudesta ahkeruteen ja möyhimiseen, asettanut wireyden palkkioita waatteista niille talonpoikain lapsille, jotka owat ahkerimmat kehräyxesä, kehräys työn paremmaxi menestymisexi ja lewenemisexi maalla. Ei kuitenkan ymmärretä niitä lapsia, jotka taitawat palwella pellon wiljelemisesä ja myös käywät lukemasa. 12. wuoden wanhat pojat ja 10. wanhat piika-lapset otetan jo kehrämiseen tottumaan. Tuskin olit Raja-riidat Turkin ja Saxan Keisarin eli Wienin Howin wälillä päätetyt, ennen kuin uudet eripuraisudet jällen nousiwat ; jonkatähden Wieni nyt waati Turkkia, joka myös on paljo waiwattu Persian ja Syrian sodilla. Hänen meriwäkensä owat myös tullet paljoon wahinkoon. Muutamilla wuosikausilla on Turkin-Maa nyt niin wähentynyt, ettei se sadasa wuodesa ja kukaties ei koskan taida sitä jällen woitta takaisin ; sillä hänen ympäri-Asuwaisensa <192> tulewat aina wäkewämmäxi, mutta Turkki sitä wastan heikommaxi ja wähemmäxi. -192-S. 19. p. wiimeisesä Marras-Kuusa rupeis Hollantisa Amsterdamin Kaupunkisa kowasti myrskyämään ; joka kowa Länsi ilma ajoi wedet yli toetten ja rikkoi usiammat paikat, niin että monet huonet wietin pois wedeltä, ihmisiä ja eläimiä upponnuit, jonkatähden wiheliäisys on siellä sanomatoin. Pohjan Maalla on Tuomari Schroderus, joka on rakentanut kiwiset pihatot, saanut Kuninkan Armollisesta suostumuxesta, hopiaisen kuwaus rahan. Ettei ulottuwaisia ostajita tulewan wuoden aiwottuihin Tietosanomihin ole nyt ilmestynyt, niin täytyy niitten ulos-antamisen kanssa seisahtaa joxi kuxi ajaxi. Hr. Assessor Hisingin Talosa N:o 321. Ison Luostarin Kadulla, myydän halpalla hinnalla nämät seurawaiset Kirjat, Kappalettaisin : Armon Järjestys Uutuutehen, Lasten Biblia, Wirsi kirjoi, Uusi Testamenti, Selitys Lutheruxen Catechismuxen ylitze, Lasten Paras tawara, Kysymyxet Catechismuxen Tutkistelemuxeen tarpelliset. A B C Kirjoi. Kuning. Acad. Krydimaan-Mest. Pet. Blombergille, löyttän kaikenlaisia Krydimaan Siemenitä myytäwäxi halwalla hinnalla. |