Agricola: alkuper�isaineistoa: Tieto-Sanomat-23

Agricolaverkon vintti

Suomenkieliset Tieto-Sanomat

AGRICOLA

[Tieto-Sanomat 1775-1776] [Edellinen numero] [Seuraava numero]

-177-

N:o 23. Suomenkieliset Tieto-Sanomat Joulu-Kuusa Wuonna 1776.
Jatko Suomen Maan ensimm�isen Huonen-Hallituxen parantelemisesta ja awaroitzemisesta.
( Katzo N:o 22. )
Karjan en�nt�misest� Wasikkain ahkeralla kaswattamisella.
3:xi Se olis kyll� paras, jos jokukin wasikka imetyxell� el�tett�isin, niinkuin wanhain tawasta ennen n�is� Tieto-sanomisa on juteltu ; sill� niist� tulis hyw�t lehm�t ja w�kew�t wetoh�rj�t : erinomattain pit�is sonni imett�misell� kaswatettaman, ett� siit� tulis wilpas ja tyly innan-is�nt� ; jonka p��lle wasikkain menestyminen paljo nojaa.
4:xi Niitten elatus-wasikkain ruokkomisesta, jotka juottamisella kaswatta aiwotan ja tahdotan, tulewat seurawaiset <178> ruokko-keinot tarkkaan waariin otettawaxi.

-178-

Ensisti, koska wasikka kannettua, on em�lt�ns� kuiwattu, nostetan se w�h�iseen ahtaseen karsinaan yxin�ns� olemaan : yxin�isys tarwitan sent�hden, ett� kusa usiampi wasikka on yhdes� karsinasa, niin wahinkoittawat ne nuolemisella ja imemisell� toinen toisensa monenlaisesti : Ahtaus taas autta siehen, ettei h�n hyppelemisell� ja karkailemisella saisi tilaa loukata itzi�ns�.
Karsina pit� my�s pidett�m�n kuiwana ja puhdasna, usiammasti kuiwain pahnain lis�misell� : sill� jos karsina on homeinen ja ruojainen, niin tulee wasikka rupihin, t�ihin ja pyrrym�isexi, niin ett� ruokkous on turhaan.
Toisexi, niin pian kuin lehm� kantamisen per�st� taitan lypsett�, niin annetan wasikalle kohta oman em�ns� nis�l�mmint� ternirieskaa, jonka kautta sen mako perkantu, niin ett� siit� tulee raitis ja wahwa el�in.
NB. T�s� pit� edell� k�sin mainittua wanhain luonnon johdon seuramista wasikkain juottamisesa, wisusti noudateltaman.
Se t�s� tiedoxi lis�t�n, ett� el�tyswasikka, jos siit� tahdotan hyw�� el�int�, tarwitzee juotetta w�himm�xikin 6. <179> wiikkoa paljalla rieskalla, ja wiimeisill� wiikoilla tarwitzee se 2. kannua p�iw�iss�.

-179-

Sitte kuin juoman sekaan ruwetan panemaan suurusta, niin ei pid� sit� teht�m�n sakiaxi, eik� paljailla ruis-jauhoilla, waan sekaisin ruis- ja ohra- taikka kaura-jauhoilla, taikka per�ti ilman ruis-jauhoita : eli my�s muulla nestell�, semmenkin hein�n terist� taikka katawanmarjoista, eli my�s katawan oxista sekaisin keitetyll�.
( Jatko toisella er�ll�. )
Jatko Maan-piirin paikkakuntain Tiedustuxesta.
( Katzo N:o 22. )
Ennen kuin lawiammalta kirjoitetan joka Suomen-Maan Osasta, nimitet�n lyhyk�isesti, ett� koko Suomen-Maa luetan olewan kolme tuhatta nelikulmasta Ruotzin penikulmaa lawia, ja on siis yht� isosta laweudesta kuin Frankrikin Waltakunta ja kahta kolmea osaa lawiampi kuin Englantin Waltakunta.
Hedelm�� kantawa kuiwa Maa Suomesa luetan pit�w�n sis�ll�ns� 53, 571, 428, se on, kolme kuudetta kymment� tuhatta kertaa tuhatta, wiisi sataa yxi kahdexatta kymment� tuhatta, nelj� sataa <180> ja kahdexan kolmatta Tynnyrin alaa Maata.

-180-

Mutta Suomesa pit� oleman ainoasta 30, 000, se on, kolmekymment� tuhatta kokonaista Taloa : Jokaitzen koko talon osalle tulee siis w�himm�xikin 1785. Tynnyrin alaa Maata, ja waikka muutamilla Taloilla on w�hempi tiluxia, niin on kuitenkin enimm�ll� osalla taas lawiampi Maa.
1. Pohjan-Maa on tiet� my�den yhdex�n kymmenen penikulman paikoilla pitk� ja nelj�kymment� penikulmaa lewi�.
Sen Wapuna eli Aset taikka Asetten kuwauxet owat wanhudesta kuusi K�rpp��, taiwan sinises� aukiasa ; Kilpi on Greiwikunnan Kruunulla peitetty.
Siell� on kolme Maakuntaa.
Kajanan kunnasa on Kajanan Kaupunki, josa on Linna, nimelt�ns� Kajaneborg, Kuninkas Karl Yhdex�nnen aikana w. 1607, rakettu.
Ule�borin kunnasa on 1. Ule�, W. 1610. Kaupunkixi asetettu, on suurin Pohjanmaalla, ja 77 1/4 penikulman p��s� Turusta.
Ule�n wirrasa saadan paras Lohi.
2. Brahestad on saanut Kaupunkin wapauden W. 1652, ja on 69 1/4 penikulmaa kaukana Turusta.
3. Gamla eli Wanha Karleby, on rakettu Kuninkas <181> Gustaw Adolphin aikana ja Kaupunkixi asetettu W. 1620.

-181-

Sinne on Turusta 55. penikulmaa.
Siell� raketan Aluxia ja tehd�n terwa-kauppaa.
T�m�n kaupunkin wieres� tapahtui se niin kutzuttu Klupu eli Nuija-sota w. 1597.
Karlsholmin kunnasa owat 1. Jakobstad, Kaupunkixi asetettu W. 1660. ja on Turusta sinne 51 1/2 penikulmaa.
2. Ny eli UusiKarleby, joka on saanut Kaupunkin wapaudet Kuninkas Gustaw Adolphilta W. 1620 : on Turusta 49 1/2 penikulman p��s�.
Siell� kaupitzan w�kew�sti terwalla.
3. Waasa, on asetettu Kuninkas Karl Yhdex�nnelt� w. 1611. ja nimitetty Sen Korkian Kuninkallisen Suwun j�lkeen : Turusta on sinne 41 penikulmaa.
Siell� on nyt Kuninkallinen Howi-R�ti eli Yli-Oikeus.
Siin� l�sn� on Korsholmin Kuninkan Kartano, josa Maaherra asuu.
4. Christinestad, rakettu w. 1649, ja Turusta 26 1/2 penikulman matkan p��s�.
2. Suomi niminomattain ulottuu 29. penikulmaa pitudelle ja 18. leweydelle.
Meren puoliaisen Suomen Wapunasa eli Asesa on Kullainen Rautalakki, Kruunun ja kahden Fanan eli Lipun kanssa Punaisesa Aukiasa.
Pohjan puoliaisen <182> Suomen Asesa on pystys� seisowa Karhu, jonka oikiasa etu-k�p�les� on paljas miekka, kahden T�hden w�lis�, puolittain punaisesa, puolittain Hopiaisesa Aukiasa.

-182-

Suomesa niminomattain, on kaxi Maakuntaa.
Turun kunnasa owat seurawaiset Kaupunkit : 1. �bo eli Turku, paras Kaupunki koko Suomen Saaresa.
Turun ja Stokkholmin Kaupunkein w�li� on 40. penikulmaa.
Turun wanhus luetan wuodesta 1155, eli siit� ajasta kuin Christillinen Oppi ensin saatettin t�h�n maahan, Kuninkas Erik sen Pyh�n aikana.
Kuninkallinen Howi R�ti eli Yli Oikeus on t�s� asetettu W. 1623 : Akademia, w. 1640, ja Tuomio-Kirkko on w. 1300. rakettu.
Turun-linna on niist� wanhimmista t�m�n Maan Warustuxista.
T�m� on ollut Ruotzin Hertuan Johannexen Ruhtinallinen Asunto, ja Kuninkas Erik Nelj�stoistakymmenes on t�s� ollut fangiudesa eli kiinni.
2. N�dendal eli Nantali, joka on puolitoista penikulmaa Turusta.
Siell� on ennen ollut Luostari, joka t�h�n Kuninkas Kristopherin aikana asetettin w. 1443, mutta senj�lkeen h�witettin.
T�s� Kaupunkisa kudotan Sukkia.
3. Nystad <183> eli Uusi-Kaupunki, Kuninkalta Gustaw Adolphilda W. 1617. asetettu.

-183-

Kaupitzee puukaluilla sek� Ruotzisa ett� Saxan-Maisa.
T�s� Kaupunkisa tehtin w. 1721. s. 30. p. Elo Kuusa Rauha Ruotzin ja Wen�j�n w�lill�.
Bj�rneborin eli Borin kunnasa on 1. Saman niminen Kaupunki, johon on 13. penikulmaa Turusta, rakettu w. 1558.
Kaupitzee puu-kaluilla ja kaloilla, erinomattain Lohella ja Sioilla.
T�s� pidettin Herrain p�iw�t w. 1602.
2. Raum�, johon on 11. penikulmaa Turusta, on wanha Kaupunki, ja on saanut wapauxia usiammilta Kuninkoilta, waan ensin W 1441. Kuninkas Kristopherilta.
Kaupitzee semmoisilla kaluilla kuin Uusi-Kaupunkikin.
3. �lanti on 6. penikulmaa pitk� ja my�s melki�n niin pitk�.
T�m�n Luodon Wapuna eli Ase on Hirwi, renkalla kaulan ymp�ri, sinises� Aukiasa : Kilpi on Greiwi kunnan Kruunulla peitetty.
( Jatko t�st� toisten. )

Uusia Sanomita.

Englantisa on 15:nes p�iw� t�s� Kuusa <184> asetettu Rukous-p�iw�xi, Amerikan sodan menestymisexi.

-184-

Englantisa Northamptonisa on s. 27. p. wiimeises� Loka-Kuusa ehtolla hawaittu maanj�ristys, joka on tutistanut akkunoita, oweja ja my�s huoneita.
W�hempi� j�ristyxi� on siell� my�s usiammisa paikoisa hawaittu.
Samalla ajalla on siell� ja muisa paikoisa my�s n�hty walkia-soittoja ilmasa.
Ruotzisa Skarasa on s. 26. mennes� Loka Kuusa huomeneltain tuttu huokia Maanj�rin�.
Kuninkallinen Yli-Howi Stallm�stari ja Riddari Herra Greiwi Fredrik Ulrik von Rosen on s. 27. p. Wiimein kulunesa Marras-Kuusa Armosa nimitetty Maa-Herraxi Turun ja Bi�rneborin Maakuntaan.
S. 20 p. wiimeises� Marras-Kuusa on Lif-Dragona Regementin toinen Pappi Hr. Magist. E. Carenius Armosa asetettu saman Regementin Kirkko-Herran wirkaan.