Agricolaverkko

Agricolaverkon vintti


Suomenkieliset Tieto-Sanomat
AGRICOLA


[Tieto-Sanomat 1775-1776] [Edellinen numero] [Seuraava numero]

-49-

N:o 7. Suomenkieliset Tieto-Sanomat Huhti-Kuusa Wuonna 1776.
Suomen Maan Huonen-Hallituxen parantamisesta ja awaroitzemisesta.
Ennen kuin me tästä asiasta lawiammalta kirjoitamme, tulee täsä ensin yxi sekantunut side hellitettäwäxi, eli se muutamain tyköna juurtunut wanhan tawallisuden luulo-uskotus, niinkuin liehakoitzewa epäjumala upoxiin painettawaxi.
Moniasti kuullan, että monikahdat owat niin wähän walistetut ja heillä on niin lyhy ajatuxen lahja, että he kaikki uudet koetuxet, neuwot ja tawat hyljättäwänä pitäwät, sanoden : emme tahdo uusista tawoista tietä, waan me tahdomme pitä meidän esiwanhempaimme tawat ja tulla aikoin niinkuin hekin tulit.

-50-

Tainkaltaisille johdatetan muistohon, ensisti : mitä näisä sanomisa edellä käsin on osotettu, että Suomen-Maan ensimmäinen Huonenhallituxen muoto on ollut kyllä kehno.
Toisexi neuwotan hylkyreitä awoimilla silmillä järjellisesti katzelemaan, kuinka se nyt on nähtäwästi suuresa mitasa parattu ja awaroittu.
Kysytän : kuinka se on tapahtunut ?
Wastaus. Ei se ole itzestänsä tullut, waan Suomen Esi-isät nautitzit Jumalalta heille annettua luonnollista järkeänsä, jolla he näjit itzensä eroitetuxi järjettömäin eläinten tyhmydestä : he ajattelit järjellisesti, neuwottelit keskenänsä, teit kaikellaisia koetuxia ja toimitit ne perustettawasti toimehen.
Näin teit hejän jälkeen-tulewaisensa polwipolwelta : Näin tekewät ne ajattelewaiset ja toimelliset wielä tänäpäiwänä, ja päällisexi tiedustelewat tarkasti muitten paikkakuntain uusia koetuxia ja tapoja, ja niitä omain koetustensa kautta, kaikkein asian haarain waarin pitämisellä ahkeraan harjoituxeen toimittawat.
( Jatko tästä toisten. )
Jatko Maan-piirin paikkakuntain Tiedustuxesta.
( Katzo N:o 6. )

-51-

Europasa olewa Turkin Keisarin Maa, on Sata Ruotzin penikulmaa pitkä, ja kolmesta kymmenestä niin seitzemän kymmeneen ja usiampaan penikulmaan, lewiä.
Se Turkin Maa kuin on Aasiasa ja Afrikasa, se on paljota suurempi, josta edeskäsin annetan tietä.
Heillä on hywä maa, josa on kylliltä kaikenlaisia kaupantekoon.
Asujat owat siellä järjät, ja heillä on Mahometilainen Usko.
He salliwat kuitenkin myös Christityitä seasansa.
Turkin Maa Europasa jaetan soweliammasti kolmeen osaan, nimittäin : 1. Europan Tartarein Maahan Pohjan puolella 2. Keskipaikan Maihin, sen suuren Wirran Donaun ympäri, 3. Grekin-Maahan Etelän puolella.
1. Europan Tartarein Maa on Wenäjän ja Mustan Meren wälillä : se jaetan kahteen osaan, Wähään Tartarein Maahan ja Bessarabiaan.
Wähäsä Tartarein-Maasa on Pääkaupunkin nimi, Basiesaray, rakettu Krimin Saarentoon : siinä asuu hejän Hallitziansa.
Muitten seasa nimitetän myös se hywin warustettu Kauppa-Kaupunki Kaffa.
Bessarabiasa on se kuuluisa Warustus-Kaupunki <52> Bender, josa se Suuri Ruotzin Kuninkas Karl kaxitoistakymmenes Pultawan tappeluxen jälkeen, melkiän neljä ajastaikaa oleskeli.

-52-

( Jatko tästä toisten. )
Jatko Waiwaisten holhomisen muodosta Mynämäen Pitäjäsä.
( Katzo N:o 6. )
6:xi Langee myös waiwaisten kasoon Sakkorahoja Käräjisä.
7:xi Perintö jaoista.
8:xi Christillisten ihmisten lahjoituxista erinomaisisa tiloisa ja tapauxisa.
9:xi Waiwais huonewäen työn-teosta ; sillä niitten, jotka wielä wälittäin jaxawat jotakin tehdä, ei anneta laiskana olla, waan toimitetan heille ulkoa Toimitus-Miehen kautta, työtä, waimowäelle kehroa ja sukankutomista : mieswäelle pärentekoa, köytten ja kytkinperusten wääntämistä, ja muuta kuin sopi.
Maxo tainkaltaisten töitten edestä pannan waiwaisten yhteiseen waarikkohon.
Wielä 10:xi, niin on waiwaisten huonella Kirkon tykönä wähä peltoa, josa kaswatetan naurita, kaaleja, juuriskoita ja Maanpäärynitä waiwaisten ruan lisämisexi ; mutta ne muut, täsä pellosa kaswatettawat juuret ja yrtit, niinkuin <53> porkkanat, sipulit, kynsilaukat, tupakin lehdet, niin myös kaalin ja tupakin taimet ja maan-omenain eli päärynäin tupakixi kelpawat lehdet, joita ei waiwaisten huonesa tarwita, käytetän rahaxi.

-53-

Tällä pellolla tekewät työtä, ne waiwais huone-wäki, kuin wähänkin woi, kuokkimisella, kastamisella, perkamisella ja korjamisella, Toimitus-Miehen johdon ja katzannon alla.
Wihdoin tulee täsä tiettäwäxi tehtää, että kaikki ne, jotka tahtowat waiwaisten awusta osallisexi tulla, pitä kohta antaman kirjoitta ylös hejän kalunsa ja waransa, jotka kunkin kuoleman jälkeen lankewat, mitä jäljellä on, waiwaisten huonelle, Kirkon kokouxen päätöxen jälkeen s. 3. p. Loka-Kuusa, W. 1762, niin ettei perillisillä ole niistä yhtäkän osaa : josta seuraa myös, että jos jotakin perintötä sille waiwaisten holhouxen ala otetulle, mualtakin lankeis, niin omistetan se waiwais-huonelle.
Terwellisestä juomasta, tehtää ilman Maltaita.
( Katzo N:o 6. )
Siirappi lyödän kohta weden sekaan Kattilaan, johon humalat myös sen <54> jälkeen pannan, kaikki niin suuresa mitasa kuin ennen sanottu on, jotka sitte ynnä, täydesä kiehumisesa kolme kokonaista hetkeä keitetän ; ej se kuitenkan haita, jos ne kiehuwat jotain enämmän, waan ej wähemmän aikaa.

-54-

Kiehumisen alla pitä lisättämän niin paljon wettä, kuin siittä kiehumisesa wähenee, että weden mitta aina yhdellänsä pidetäisin.
Kuin nämät näin owat kiehunet edellä nimitetyn ajan, ajetan juoma Kattilasta muuhun eli usiampiin wähempiin astioihin, että se pian jähdyis.
Koska se on kohtullisesti jähtynyt, ajetan se Ammeseen eli muuhun soweliaan puu-astiaan, ja sekoitetan siehen hywää keritystä, mutta juoma pitä oleman wähä lämpempi, kuin muu tawallinen juoma, joka kylmänä annetan käydä.
Sitte kuin se on käynyt, ja käyminen hawaitan olewan lakkamallansa, ajetan tämä juoma yhteen eli usiampaan tynnyriin, ynnä humalain ja kerityxen kanssa, ja pannan kaikki kohta hengen ala.
Kuin tämä näin on seisonut muutamat päiwät ja peräti jähtynyt, tulee se juuri selkiäxi ja hywän maullisexi, ja taitan huonekunnasa nautitta kaikenlaisesa ruanlaitoxesa, ja wielä paljota paremmalla maulla kuin muuta juomaa.

-55-

Joka ei tarwitze yhtä haawaa koko Fatia eli 60. kannua, se keittäkön wähemmän ; mutta ottakon siinä siwusa wisun waarin, että sen jälkeen kuin weden määrää wähetän, sen jälkeen myös sekä Siirappia että Humalia pitä wähettämän ; niin että, jos Kattila wetää ainoasti 30. kannua wettä, niin otetan yxi tuopi Siirappia ja 6. kahmaloa Humalia, ja niin joka wiiteen toistakymmeneen kannuun wettä, puoli tuoppia Siirappia ja kolme kahmaloa Humalia.
Ei tämä sahti happane niin pian, kuin se tawallinen juoma ; mutta lopulta Suwea saa se wähän maun puu-astiasta.
Ei tähän juoman-panoon tarwita paljon maxawaisia aineita, eikä se myös wedä suurta aikaa.
Moni on sitä Ruotzisa nautinnut yli koko wuoden, ja ei kenkän ole kuulunut walittawan sitä terwettömäxi.
Joka, siinä luulosa, että tämä juoma tulis wäkewämmäxi, lyö siehen enämmän Siirappia, kuin mainittu on, se pettä itzensä ; sillä siitä tulee juoma sakiaxi, pahan muotoisexi ja Siirapin makuisexi.

Uusia Sanomita.


Wähempäin sotain ja lewottomutten <56> kautta Amerikasa, saattawat sekä Amerikalaiset että Englantilaiset alinomaa toinen toisellensa kaikkea mahdollista wahinkota.

-56-

Amerikasa on wiimeis Syxynä yhden suuren Luodon paikolla, josa on werratoin kalan saalis, walitettawasti hukkunut kalastamisen alla kauhiasa myrskysä, neljä tuhatta ihmistä.
Hispaniolan Luodosa, myös Amerikasa, on tänä talwena wäkewä Maanjäristys häwittänyt monta rakennusta ja kuolettanut paljo ihmisiä.
Frankrikisa tehdän senkallaisia pitkiä housuja lammas nahwoista, joitten kanssa taittan käydä wedesä ilman uppomata.
S. 24. p. wiimeis Helmi-Kuusa on Apulainen Hr. Greg. Sommarfelt Turun Tuomio Kapitlumilta asetettu Kappalaisexi Taiwasalon Pitäjään.
S. 3. p. sisällä olewasa Huhti-Kuusa wihittin seurawaiset 5. Herraa Papin-Säätyyn : Magister Abr. Paulin, Studentit Joh. Petterson, Abr. Perander, Alex. Saureen ja Abr. Fellman.

Agricolaverkon vintti