Agricolaverkon vintti
-41-Jatko Suomen Maan Huonen-Hallituxen alusta. ( Katzo N:o 5. ) Mitä peltoin alkuhun tulee, niin näkyy se tapahtunexi seurawaisella tawalla. He näjit, että ne taloin ympäristöllä peratut ja kuloitetut paikat, sen ensimmäisen kylwön jälkeen, kasuisit kaunin laihon, niin rupeisit he toistamiseen kokemaan, jos se wielä piti laihoa tuottaman : ja että he luonnollisesta ajatuxesta taisit arwata, ettei kamartunut ja ruohoittunut keto ollut sowelias jywän siementä hywin kätkemään ja idättämään, niin he rupeisit sitä kylwöxi aiwottua paikkaa kuokilla repimään ja multaa kerkiäxi tekemään, johon he sitte jywäin siementä kylwit ja sen käsi-haaralla sekoitit, jonka <42> he sorto-aidoilla warjelit eläinten sotkumisesta, ja sait ajan tultua siitä kauniisti wiljaa ; josta he sitte riemastuit sillä tawalla ympäristöllänsä tekemään usiampia pellon muruja ja umpiaitoja, joista ajan kululla tuli wihdoin isoi wainio. -42-Tästälähin me tahdomme tiedustella sen parantamisesta ja awaroitzemisesta. Jatko Maan-Piirin paikkakuntain Tiedustuxesta. ( Katzo N:o 5 ) 2. Wenäjän alla olewasa Tartarein Maasa, löytyy Europan rajan sisällä, erinomattain kaxi suurta Kaupunkita, nimittäin Astrakan ja Kasan, joisa on wahwa kaupan teko. Tähän Wenäjän osaan luetan myös Siberia, joka kuitenkin on Asian rajan sisällä, ja on enimitten asumatoin, wuorinen ja korpinen Maa. Sinne Wenäjä usein lähettä suurimpain rikosten tekijät. 3. Ruotzista woitetut maat owat Ingermanlanti, Wenäjän Suomi ja Liflanti. Ingermanlantisa on Petersburin eli Pietarbårin Kaupunki, joka on Keisarillinen <43> asunto : se on iso ja siellä on hywä Satama. -43-Liflantisa owat erinomattain nämät Kaupunkit : Reweli, rikas ja hywin warustettu Kauppa-Kaupunki. Narwa, hywä Warustus ja Warjelus-Rakennus. Riga, iso, jalosti warustettu, ja kaupan teosta kuuluisa. Toinen Keisarikunta Europasa mainittin olewan Turkin Maa. Se on Wenäjästä Etelään päin ja on myös niinkuin Wenäjäkin äärimmäinen maa Europasta Asian rajalla. Tämä Turkin-Maa sattuu Pohjan puolella sekä Puolaan että Wenäjään, Idän puolella Asiaan, Etelän ja Lännen puolella niin kutzuttuun Keskus-Mereen ja Ungeriin. ( Jatko tästä toisten. ) Jatko Waiwaisten holhomisen muodosta Mynämäen Pitäjäsä. ( Katzo N:o 5. ) Ne mainitut jywät kootan joka Syxy Wara-Aittaan. Sitte tutkitan ja <44> kysellän kohta yhteisesä Kirkon kokouxesa, kutka waiwaisista owat siinä tilasa, että ne tarwitzewat otetta waiwaisten huoneseen, ja kutka wielä taitawat Pitäjällä asuen, jotakin itzellensä ansaita, mutta tarwitzewat kuitenkin jotain palkio-apua waiwaisten warasta, yxi enämmän, toinen wähemmän. -44-He owat kaikki, niinkuin yxi perhe, yhdesä ruokakunnasa. Leipä ja keitos toimitetan heille niistä kootuista jywistä : särwin, astiat ja waattet ostetan waiwaisten rahalla. Heillä on emäntänä, se toimellisin waiwaisista, joka wielä jotakin liikkua taitaa. Edesseisojat ja Toimitus-Mies antawat joka wiikko ulos ruoka-aitasta ruoka-kammioon niin paljo kuin arwatan wiikon waraxi. Näisä waiwaisten huoneisa saawat myös köyhäin lapset elatuxen, kirjalle opetuxen ja Christin opin harjoituxen, sixi kuin he kelpawat palweluxeen. Niille waiwaisille, jotka asuwat ulkona waiwaisten huonesta, määrätän tutkinnosa wissi wuotinen apu, kunkin tarpeen ja tilan jälkeen, puolitoista tynnyriä, tynnyri, puoli tynnyriä, kymmenen <45> kappaa, ja niin edespäin, ja joka jywäkapan kanssa, neljä hopia-äyriä rahaa, särwintä warten : tämä määrätty apu jaetan ulos kolme kertaa wuodesa : yxi osa Syxyllä, toinen Kyntilä päiwän aikaan ja kolmas Wapun ja Erkin päiwäin wälillä. -45-Waiwaisten rahan kokominen tapahtuu seurawaisella tawalla : 1:xi Wieras pidoisa. 2:xi Morsian-kuulutuxisa, kiitoxisa synnyttäitten, parantuneitten ja kuolleitten edestä. 3:xi Lukusioilla, joisa Lukkari pitä myötänsä kahdella lukulla warustetun waiwaisten anie-astian, 4:xi Waiwaisten kukkarolla Kirkosa, joka kunakin Pyhänä käy, sen tawallisen kukkaron peräsä. 5:xi Lazaruxen, Maantien wieresä waiwaisten huonen tykönä olewan kuwan kautta, joka anie-astian osottamisella, anta waeltawaisille tietä wiheliäisten nukkeroitzemisen. ( Jatko tästä toisten. ) Terwellisestä juomasta tehtää ilman Maltaita. Ruotzisa Etelän puoleisisa Maisa otetan <46> senkallaiseen walmistuxeen, yxi Fati, se on, 60. kannua wettä, yxi kannu Siirappia ja kaxitoistakymmentä kahmaloa puhdistettuja humalia, jotka kaikki Kattilasa keitetän. -46-Koetus. Härjän wesi-rakko, pantu kengänanturain wäliin, estää, ettei wesi lyö läpitze. Uusia Sanomita.Ulkomaalla on yxi waimo-ihminen, joka puhuu ilman kieletä, kurkun, suunlaen, hammasten, leukapäitten, huulten, sierainten awulla. Saxan-Maalta kirjoiteten wahwalla wakuutuxella, niinkuin ennustain, että Europasa luullan tänä Kewänä tapahtuwan suuria ja toiwomattomia asioita. Wienin Kaupunkista Saxasta on yhteisisä Sanomisa tietä annettu yxi, ehkä halpa, kuitenkin hupa tapaus. Nopsa koira oli totutettu menemään katulta tuomaan ylös rahoja, korkeitten huoneitten akkunoista koiran nähden heitetyitä alas. Kuin tämä koira siis kerran lähti noutamaan samalla tapaa heitetyn Saxan-Talarin ; <47> niin ei hän tultuansa alas sitä löytänyt ; sillä se oli otettu kätköön yhdeltä ohitzekäywältä mieheltä. -47-Maata pannesansa, laski mies wiereensä housunsa, joisa Saxantalari oli lymytetty, ja koira sioitti itzensä wartioitzemaan siehen lähes yösexi. Mutta huomeneltain kohta kuin owi rawotettin, niin koira pisti itzensä housut suusa kiiruhtain ulos, ja meni oikian isäntänsä tykö : wei hänelle housut, joitten lymyistä se kadonnut Saxan-Talari muitten rahain seasta löyttin. Ja näin tämä koira osotti merkittäwän tarkkauden. Frankrikisa ja Saxan-Maisa on wiimeis Tammi-Kuun lopulla ja Helmi-Kuun alusa paljo ihmisiä, eläimiä ja wähiä lintuja kowasa pakkaisesa ja sywäsä lumesa kylmettynet ja kuollet. Linnut luullan kuitenkin suuren lumen tähden pikemmin nääntynen näljästä kuin pakkaisesta. -48-Hispaniasa puhutan paljo, että rauha nimitetyn Hispanian ja Portugallian Waltakuntain wälillä pidäis oleman rikottu ja sota hankkeisa ; mutta sen asian totuus tarwitzee wielä wahwistusta. Englantisa on nykyisin yxi köyhä mies, joka kowasa pakkaisesa puitten puuttesa rupeis rikkomaan wanhaa arkkua, josa hän hawaitzi olewan kahden kertaisen pohjan, löytänyt pohjain wälistä 240. Kulta rahaa, jotka hän waihetti, niillä puita ostaxensa ja holhoaxensa köyhää pesäkuntaansa. Ruotzisa Wermelantisa on taas s. 15. p. wiimeis Tammi-Kuusa huomeneltain tuttu Maanjäristys, joka oli nostanut wuoteet ylös, heittänyt owet auki ja orret ylös ilmaan. Lundin Kaupunkisa ja siinä ympäristöllä Skånisa Ruotzin äärellä Etelää ja merta käsin on myös wiimeisenä p. Tammi-Kuusa ja seurawaisina päiwinä, Maanjäristyxiä hawaittu. |