Agricolaverkon vintti
-65-Jatko Suomen Maan ensimmäisen Huonen-Hallituxen parantelemisesta ja awaroitzemisesta. ( Katzo N:o 7. ) Niistä kuin sanottu on, taittan käsittä, kuinka Suomalaisten huonen-hallitus on paranneltu ja awaroittu, ja kuinka se wielä wuosiwuodelta taittan paremmaxi ja paremmaxi saatetta. Tästä myös ynnä taittan woittawaisesti hawaita, että ne, jotka uusia neuwoja, wastauutisia koetuxia, ja muitten toimellisten uudistettuin tapain noutamista parjailewat ja hylkeilewät, kowasti erhehtywät ja likimain terwen järjen ajatusta ja johtoa tylsentä kokewat. Mutta toiwotan, että he erhehtyxestänsä palajawat, ja sitä wiettelewäistä wanhaa epäjumalata, se on, uutten koetusten hylkäystä, niinkuin pimittäwäistä köpeliä <66> rupewat karttelemaan, koska hejän järkensä tylsä ajatus, tulee wähittäin walistetuxi ja teroitetuxi uudistettuja koetuxia juurinensa pöyhimään. -66-Se taittan näytettä sekä Pyhästä-Raamatusta, että Mailmallisista Historioista eli Aika-tiedoista, että eläinten kaswattaminen, huolo ja holhous jo Mailman ensimmäisinä wuosituhantina, on pidetty suuresa arwosa ja ollut mieluisesa harjoituxesa, niin että itze Patriarkat, isoiset Ruhtinat ja kunnioitettawat Monnat, ( * ) niin myös hywän awuiset neitzyet ei ole ujoillet karjaa kaita, eläimitä ja lammas laumoja paimennella ja erinomaisella ahkerudella niistä pitä huolta ; jonkakaltainen hyödyttäwäinen huolo ja taipumus näkyy ikänä kuin se olis itze luontohon istutettu. ( Jatko tästä toisten. ) ( * ) Monna, on yxi kunnia-nimi, jolla suuresa kunnia-arwosa pidetyt nainet waimot ja äitit muinaisina aikoina kutzuttin, ja on wielä nytkin muutamisa paikoisa Suomesa tawallinen. -67-( Katzo N:o 7. ) 2. Turkin-Maan keskipaikoilla Donaun Wirran ympärillä, on Pää-Kaupunki Konstantinopel, sanken suuri ja Kansainen Kauppa-kaupunki, ja Keisarin asunto-paikka. Siinä läsnä on Huwitus-Linna Demotika, josa myös Ruotzin Kuninkas Carl 12:s oleskeli. Täsä toisesa osasa on usiampi Maakunta, joista nimitetän ainoasta Moldau ja Serwien, josa wiimmeisesä löytyy se kuuluisa Warustus-Kaupunki Belgrad. 3. Grekin Maasa, Aasian rajalla, on Maakuntia ja luotoja. Maakunnista nimitetän Masedonia, josa owat sekä Philippin Kaupunki, jonka asuwaisille P. Pawali sen P. Raamatusa löytywän Epistolan Philippiläisten tykö, kirjoitti ; että Salonikin Kaupunki, joka myös kutzutan Thessalonikaxi, ja jonka asuwaisille myös P. Pawali kaxi Epistolaa Thessalonikalaisten tykö lähetti. Morean Maakunnasa ja Saarennosa on Pää-kaupunki Korinthus, joka on suuri ja wahwalla Linnalla warustettu. Tähän Kaupunkiin P. Pawali muinen lähetti ne kaxi Epistolatansa Corinthiläisten tykö, jotka myös P. Bibliasa owat. -68-Näillä paikoilla on paljo wähiä luotoja, joitten seasa on Patmos, josa Ewangelista Johannes kirjoitti Ilmestyskirjan. ( Jatko tästä toisella erällä. ) Tiedoxi. Että näisä Sanomisa on ennen mainittu Papuin kylwöstä ja kaswosta, niin sopii täsä tietä anda Kylä-kuntain Suostumuxia, jotka myös tarkoittawat Papuin menestystä, osottawat Kylänmiesten kiitettäwän suosion ja owat ynnä muille hywäxi esimerkixi. Nummen Pitäjäsä owat Kuralan Kylän Taloin Wanhemmat, hawaittuansa, kuinka palwoja noukitesa sekaseuraisin kaikelta kylän wäeltä, warret sotkuttin ja paut kaswosa turmeltin suurexi wahinkoxi, kieltänet keskinäisesä päätöxesä sinä 28. p. Huhti kuusa W. 1773. kaiken muun kylän wäen ja lapset menemästä Papumaahan palwoja ottamaan, paitzi Isäntiä ja Emäntiä, Kuuden Talarin <69> Kupari-rahan haastolla, jokaitzelta joka erä, kuin joku tämän kiellon rikkoo, maxettaa waiwaisille, ja annettaa kohta talteen Kirkkoon. -69-Kaxi muistutusta, usioista, niinkuin Punajuurten ( ** ) Kaalein ja muitten istutuxista. ( ** ) Punajuuret kutzutan Ruotzin-kielin Rödberoixi. Näitten ruoho kaswaa nopiasti, ja on erinomaisen hywä karjanrehu, jota lehmät aiwan mieluisesti syöwät. Lehdet taittan myös suolattaa niinkuin hapan-kaali, ja on hywä sekä eläimille, että myös ihmisille, samalla tapaa, kuin hapatettu walkoinen kaali, nautittaa. 1:xi On sanken tarpellinen, ettei usiampaa plantua eli istukasta erältänsä oteta istukkain kaswo-paikasta ylös, kuin kohta taittan istuttaa : sillä ne turmeltuwat, jos ne palan aikaa istuttamatoina seisowat. 2:xi Pitä istutus tapahtuman hiljan <70> ehtolla taikka juuri warhain huomeneltain ; waan ej millän muotoa keskellä päiwää Aurinkon heltesä ; sillä alusa kuin kaswain on kaiskera ja heikko, niin se tarwitzee wilwotusta. -70-Wähä Muistutus Maan-päärynöistä. Joka näisä kylmisä maakunnisa kaswattaa maan-päärynöitä, tarwitzee warjella niitä mahdollisella tawalla Aurinkon paisteesta jonkatähden olis paras, että ne kylwetän warjo-paikkoihin. Sen kautta ne myös kadottawat oudon-kaltaisen makunsa. Yxikertainen tiedon-anto, kuinka wuotinen kaswo ej laihtuta peltomaata. Ulkomaalla on se koeteltu, ettei wiljelty ja ruokottu maa, ehkä se joka wuosi kylwetän ja kantaa kaswon, tule siitä huonommaxi. Koko salaisus täsä asiasa on ainoasti se, että wuosittain muutellan kusakin paikasa kylwö-ainet ; niin että Nisuin, Rukiitten, Ohrain, Maanpäärynäin, Härkäpapuin <71> ja muitten Papuin siaan kylwetän säädyllisesti ja sopiwaisesti Nauriita, Porkkanoita, Kaaleja, kylwettäwiä eläinten Ruohoja ja muita. -71-Uusia Sanomita.Ehkä Englantisa kyllä puhutan rauhan aiwoituxista Amerikalaisten kanssa, möyhii kuitenkin Englantin Walta alinomaa, ja toimitta tuimasti sodan-tarpeita. Englantisa sanotan olewan wähäinen toimellisesti tehty kuwa, joka kirjoitta kaikki mitä sille sanotan, ja kuwaa myös ihmisten ja muitten muodon ; joka osotta ainoasti taitawan käsityön. Portugalliasa on Lissabonin Kaupunkisa. s. 26. p. Wiimeis Helme-kuusa kello 3. Huomeneltain tuttu kowa Maanjäristys, joka ei kuitenkan ole suurta wahinkota matkaan saattanut. Turkin ja Ungerin Maan rajoilla on myöskin s. 2. p. mennesä Maalis-kuusa puolipäiwän aikaan hawaittu Maanjärinä. Italiasta jutellan, että siellä on yhden huwitus-huonen katto langennut sisälle ja surmannut 500. ihmistä. -72-Ruotzisa Ångermanlantisa on yxi Kaunistettu Hopia-raha annettu yhdelle Talonpojalle, Maanpäärynäin ahkeran wiljelyxen edestä, joista hän mennenä wuonna oli saawuttanut 15:n ja neljännyxen Tynnyrin kaswon. Senkallaisen Rahan on myös toinen Talon poika Jemtlantisa saanut, erinomattain sentähden, että hän on kiwillä laskenut ojat pehmen-maisesa pellosansa. Kuninkall. Turun Akademian Konsistoriumin Notarius Hr. Magist. G. Lizelius on s. 29. p. wiimeis Huhti-Kuusa tullut asetetuxi Kuninkallisen Turun Howi-Rätin eli Yli-Oikeuden Kammereraxi. S. 1. p. täsä Touko-kuusa owat Kirkko-Herrat Hr. Magist. Carl Joh. Beckman Taiwassalosa, Hr. Israel Hartman Siundosa ja Hr. Isaac Lithowius Pohjan-maalla Lapposa, Turun Tuomio Kapitlumilta tullet asetetuxi Prowastixi. |