![]() Agricolaverkon vintti
-73-Jatko Suomen Maan ensimmäisen Huonen-Hallituxen parantelemisesta ja awaroitzemisesta. ( Katzo N:o 9. ) Ennen tätä on näisä sanomisa juteltu, kuinka ne ensimmäiset Suomalaiset, ilman epäilemätä edellä mainitusta luonnon taipumisesta tehoitetut, toimitit itzellensä karjan sikiöitä ja rupeisit niitä kaswattamaan ; johon kaswattamiseen heillä oli sekä awara suwilaituin, että myös jalo tila koota kaikellaista karjan rehua talwen waraxi. Mutta se on tietty, ettei laituimen awarus, eikä heinän ja rehun paljous ainoasti ole ulottuwainen eläinten holhomiseen, jos tieto, toimi ja ahkerus puuttuu ; oli siis täsä asiasa alku-Suomalaisten järjen ajatus niin wirkku, että he rupeisit tekemään kaikellaisia koetuxia, ja jotka karjan ruokkimus-keinot <74> he koetusten kautta parhaxi löysit, niitä he ahkeiroitzit itze työsä harjoitella. -74-( Jatko tästä toisten. ) Jatko Maan-piirin paikkakuntain Tiedustuxesta. ( Katzo N:o 9. ) Kolmas Keisarikunta Europasa on Saxa. Se on siitä wiimein tiedustellusta Turkin-Keisarin Maasta, Länteen päin, ja wähä Luoten puoleen, ehkä kuitenkin Turkin- ja Saxan maan wälillä on erinomattaisin Ungerin Kuninkan Waltakunta ja myös Puola. Saxa on Ruotzista Etelään käsin. Saxan ympäri owat Pohjan puolella Saxan Meri, Danmarkki ja niin kutzuttu Itä-meri ; Idän puolella Preyssi, Puola, Bömi ja Ungeri ; Etelän puolella <75> Italia ja Schweitzerin Maa ; Lännen puolella Frankriki ja ne Maat kuin kutzutan Nederlantixi, joista tästälähin saadan kuulla. -75-( Jatko tästä toisten. ) Jatko Yxikertaisesta tiedon-annosta, kuinka wuotinen kaswo ej laihtuta peltomaata. ( Katzo N:o 9. ) Parhat muuttelemisen järjestyxet owat seurawaiset kuusi hawaitut olewan : Jonkun lain ruohon, niinkuin Apelian eli Nätkimen, eli Kaste-Heinän, taikka muun jälkeen, kylwetän, ensimmäisenä wuonna Nisuja : 2. Ohria : 3. Nauriita : 4. Kauroja, ynnä hywäin hyödyttäwäisten ruohoin kanssa : 5. Samankaltaista ruohoa, kuin entisenäkin wuonna ; joka ruoho pitä tyynni niitettämän : 6. Wielä samaa ruohoa, joka jällen niitetän, ja sänki wiimeiseltä syötetän. Että näistä saadaisin joka-wuotinen kaswo, niin on tarpellinen, silloin ainoasti sonnittaa, kuin Nisuja ja Nauriita <76> kylwetän ; mutta ne muut kaswawat ilman sonnata. -76-Saxasa kylwetän Peltomaihin Unikukkaisia ( * ) ja Mollaa ( ** ), ja kuin ne, kukoistuxensa ajalla, kynnetän multaan, niin maa höystyy siitä. ( * ) Unikukkainen kutzutan myös Suomexi Walmu ja Ruotzixi Wallmoge. ( ** ) Molla kutzutan myös Ruotzixi Molla. Nämät molemmat kaswatetan myös Yrtti-tarhoisa. Näitten siemeniä löytyy kyllin myytää. Juuri madon estexi Kaalista. Ynnä Kaalin-siemenein kanssa kylwetän sekaisin wähä Penatin ( * ) siemeniä, taikka istutetan Penatia ympäri koko Kaali-maan. ( * ) Penati kutzutan Ruotzin kielen Spenat. Muistutuxia Pellawain kylwöstä. Se on hawaittu, että Pellawat parhain <77> kaswawat siinä Pelto-maasa, josa wuotta ennen kaurat owat hywästi menestynet. -77-Pellawat kylwetän semmoiseen maahan pikemmin hiljemmin kuin warhain. Kolmas-wuotinen Pellawain kaswo maasa, josa Pauja edellä on ollut, on hywin ja runsasti menestynyt. Mutta ej kuitenkan pidä joka kolmantena, ej myöskän joka toisena wuotena yhteen paikkaan niitä kylwettämän, eikä myös nykyisen sonnittamisen jälkeen. Tihua pellawain kylwöä pitä wältettämän. Se on myös tietä annettu, että Pellawat saatetan hywäxi sen kautta, että Toton-tuhkaa kylwetän eli jaotetan pellawa-maahan. Tiedoxi. Se on sanken tarpellinen asia, että Maan-mies kaswattaa itzellensä Räätiköitä ja Rädisejä, jotka, jos Karjan tauti ilmestyis, owat sen estämisexi juuri hyödylliset. -78-Uusia Sanomita.Hollantisa on mennenä wuonna saatu suuri kala, yli kuuden kyynärän pitkä, jolla oli 88. isoa hammasta : Sen liha on ollut medenwahan kaltainen ja makuinen. Portugalliasa oli Helme-Kuusa kowa kiwulloinen aika, niin että huonekunnasa usiasti luettin 24. kipiää ihmistä. Siellä nimitt. Portugalliasa warustetan nyt Sota-wäki täyteen tilaan. Saxan Keisari pelastettin wiimeis Maalis-Kuusa hengen waarasta yhdeltä työn tekijältä, joka, kuin hän näki kaatuwan puun lankewan Keisaria päin, juoxi ja äkisti siirsi Keisarin wähän paikastansa ; mutta aika oli jo niin tärkki, että työn tekiä kuitenkin jäi puun alle ja <79> kuoletettin siltä. -79-Afrikasa on Marokkon Keisari täydesä Sodan toimesa ja kokoo sota-wäkeänsä. Fetzisä Afrikasa on ollut hiljaisiin aikoihin niin kowa Maanjäristys, että se on kukistanut huoneita ja surmannut paljo ihmisiä. Frankrikisä on nykyisin kuollut yxi Leski Monna, 85. wuoden wanha, jonka jälkeen-jäänet lapset, lasten lapset ja lasten lasten lapset yhteseen owat yli kahden sadan lukuansa. Irlantisa oli kaxi Miestä, jotka warkauden tähden olit duomitut kuolemaan : mutta kuin he jo olit wiedyt teloitus paikkaan, niin kaxi niistä, jotka näitten kanssa olit kiinni, tunnustit itzensä siehen kuolemaan wiallisexi, ja niin pääsit ne toiset wapaxi. Toisena p. Huhti-Kuusa kulki Prinsi Henrik Preysistä sisälle Pietarbårin Kaupungiin Ryssän-maalle. S. 1. p. täsä Touko-Kuusa muutit Ruotzin Kuninkalliset Majestetit asunto-paikkansa <80> Ulriksdaliin, Huwitus Linnaan, joka on 3. wirstaa Stokkholmista. -80-Ruotzisa Södertelgen Kaupunkisa aljettin s. 26. p. Helmi-kuusa Kruunun wiinan poltto. Mäski-pannu eli astia wetää 950. Kannua. Siellä on neljä Trankkipannua eli astiaa, jokainen 150:n, ja kaxi niin kutzuttua Klaari-pannua, myös 150:n kannun wetäwää. Samasa Kaupunkisa ja kahdesa lähimmäisesä Kihlakunnasa on jo waiteloittu wiisi kolmatta kymmentä tuhatta Kannua ostettaa. Kuollet owat, täsä Kuusa s. 8. p. Kappalainen Teiskosa Messukylän Pitäjäsä Hr. Gust. Asp : ja s. 18. p. Kirkkoherra Kokemäen Pitäjäsä Hr. Gabr. Gottleben. S. 22. p. täsä Kuusa wihittin Waltakunnan Herra Arki-Pispaita Doktor Mennanderilta Turusa wiisi Pappia, nimittäin Hr. Magist. Eman. Hyppeen, joka on Turun Koulusa Opettaja, ja seurawaiset Studentit Apulaisixi : Hr. Aar. Wegelius, Hr. And. Lundenius, Hr. Dan. Solin, ja Hr. Jak. Taimelin. |