Ruotsin asema on rakentunut historiallisesti, kuten olemme täällä yhdessä todenneet. Minulla ei sinänsä ole mitään erityistä syytä puolustella ruotsin erityisasemaa sellaisena mitä se nykyisin on. Näin ollen olet kenties erehtynyt suhteeni. Historiallisesti ruotsin kielellä on maallemme ollut valtava merkitys, jota emme voi jälkikäteen poistaa ja mitätöidä. Enkä näe syytä siihen miksi meidän pitäisi. Sen sijaan tämä ei tietenkään yksin riitä perustelemaan nykyistä käytäntöä. Asiaan vaikuttaa joukko muita syitä, jotka nekin ovat historiallisesti rakentuneita.Vetehinen kirjoitti:Mielestäni ruotsin asemaksi sopii paremmin vähemmistökielen asema kuin kansalliskielen asema. Miksi juuri ruotsin aseman on poikettava muista vähemmistökielistä? Ehkä sinulla jsn on vastaus valmiina.
Pohjoismainen yhteistyö tarjosi Suomelle tärkeän identifikaation kohteen. Ruotsin kieli on yhä vahva poliittinen symboli. Se on Suomelle hieman sama kuin mitä katolinen kirkko oli kommunistisessa Puolassa.
Ruotsin valtiollisen aseman poistamiseen nykyaika ei tarjoa sellaista keinoa, joka olisi yleisesti hyväksytty ja ei aiheuttaisi mitään poliittisia ongelmia. Rkp:n perinteinen asema hallitusten vaa´ankielenä on yksi syy.
Vaikka sinänsä pahassa jamassa oleva poliittinen järjestelmämme menisikin uusiksi voimatasapainon suhteen, jäljelle jää silti asian kansainvälinen ulottuvuus. Olisimme kansainvälisessä vastavirrassa, kun yleinen trendi maailmalla viime vuosikymmeninä on ollut virallisten kielten lisääminen, kuten omakielisen asioimisenkin. Tavallaan ruotsin kielelle on tullut vähemmistösuojan argumentteja, jotka hankaloittavat ruotsin kielen asemaan puuttumista.
Nimeä yksi ns. länsimaa, joka vuosina 1990-2010 poistanut aiemmin yhtäjaksoisesti virallisena kielenä käyttämänsä kielen tästä asemasta. Slovakiaa tai Jugoslavian alueita emme laske tähän. Slovakiassa unkari ei koskaan ollut ns. virallinen kieli, kuten se oli ollut ennen 1918, jolloin puolestaan Slovakiaa ei valtiona ollut olemassa. Sittemmin unkari on päässyt jälleen vähemmistökielen asemaan. VIralliseen kieleen kohdistuvat toimet haiskahtavat enemmänkin kommunistiselta tai post-kommunistiselta hallinnolta kuin läntisen demokratian käytännöiltä. Eli tuloksena on tavallaan kivettynyt monumentti, johon ei haluta puuttua, koska niin moni asia lepää sen päällä, vaikkei enää olekaan siitä riippuvainen. En ole ideologi tai idealisti vaan realisti.