Monikulttuurisuus historiallisesta näkökulmasta

[jsn]

Toisten käsitysten mukaan Itävalta-Unkarin instituutioissa ei sinänsä ollut mitään vanhanaikaista. Niistä melkoisen osan omaksui käyttöönsä usein hyvin modernina maana pidetty Tshekkoslovakia. Liekö sitten ollut syy sen kohtaloon Münchenissä vai ei. Mm. oikeuslaitosta pidettiin Itävallan puolella eli Cisleithaniassa yleensä varsin modernina. Hallinto ja tuomiovalta oli erotettu toisistaan. Takapajuisuus johtui enemmän taloudellisista kuin kulttuurisista seikoista. Vielä vuonna 1914 kyseessä oli viime kädessä kehittyvä maatalousvaltio, jossa oli joitakin erittäin teollistuneita osia. Massasodankäyntiin ei kerta kaikkiaan ollut riittäviä eväitä.

Armeijan jälkeenjääneisyyden suurimpana syynä oli hankala budjettijärjestely eli perustuslaki, ja erityisesti unkarilaisten poliitikkojen toiminta tähän liittyen. Riitojen tuloksena keisarillis-kuninkaalliseksi muutettu armeija jäi jälkeen eurooppalaisesta kehityksestä. Vain tykistö oli ensiluokkaisessa tilassa. Koska koko järjestelmä oli perustunut pitkään jatkuville kompromisseille (tästä käytettiin nimitystä durchstolpern), lopputulos oli kriisin tullen väistämättä vähemmän hohdokas.

[JariL]

Liekö sitten ollut syy sen kohtaloon Münchenissä vai ei.

Olen aina ihmetellyt miksi Tsekkoslovakia myytiin niin helposti Münchenissä? Englannin ja Ranskan valmistautumattomuus ja haluttomuus aselliseen toimintaan oli luonnollisesti tärkein tekijä. Ilmeisesti Tsekkoslovakian syntyhistoria Versaillesin rauhan yhteydessä kuitenkin selittää myös aika paljon. Masaryk ja Benes antoivat voittajille harhaanjohtavan kuvan saksalais- ja unkarilaisvähemmistöistä eivätkä mitä ilmeisimmin lainkaan maininneet slovakkien separatismipyrkimyksistä. Uusi valtio "myytiin" voittajille vakaana Keski-Euroopan tasapainottajana. Hitler osui sudeettisaksalaisten avulla ns. suoraan suoneen, koska Englannin ja Ranskan näkökulmasta Tsekkoslovakia ei ollut osoittautunut niin vakaaksi kehitelmäksi kuin Masaryk ja Benes olivat esittäneet. Saksalaisten alueiden liittäminen Saksaan oli siten tavallaan vanhan virheen korjaamista. Slovakien tsekki-inhoa hyväksikäyttäen tynkävaltiokin saatiin sitten Saksan valtaan mutta se oli sitten viimeinen tikki Englannin ja Ranskan näkökulmasta.

[jsn]

Olen aina ihmetellyt miksi Tsekkoslovakia myytiin niin helposti Münchenissä? Englannin ja Ranskan valmistautumattomuus ja haluttomuus aselliseen toimintaan oli luonnollisesti tärkein tekijä. Ilmeisesti Tsekkoslovakian syntyhistoria Versaillesin rauhan yhteydessä kuitenkin selittää myös aika paljon.

Ilmeisesti Hitlerin Saksan tuolloinen sotilaallinen heikkous oli kyllä hyvin länsivaltojen tiedossa. Pidättyvyyden syynä lienee se, ettei niillä ollut taloudellisista ja sisäpoliittisista syistä haluja sotaan, vaikka voimasuhde olisi ollut otollinen. Ehkä eräs syy oli oman asevarustelun keskeneräisyydessä. Lopputulos oli todellista historian ironiaa: Saksa sai käyttöönsä jo kaksoismonarkian aikana vahvan tshekkiläisen aseteollisuuden. Wehrmacht saattoi mm. kasvattaa panssariasettaan kevyillä Skoda-tankeilla, mikä auttoi alkuvuosien salamasodassa.

Tosiasiassa Kolmannen valtakunnan sotakone oli joka suhteessa kansainvälinen ja monikulttuurinenkin. Siihen kuului jopa azerbaidzanilaisia joukkoja. Moniin etnisiin ryhmiin suhtauduttiin tosin rodullisista syistä epäilevästi. Tämä vertautuu länsivaltojen siirtomaistaan rekrytoimiin sotilaisiin, joiden roolia jo ensimmäisen maailmansodan taisteluissa on alettu ottaa huomioon vasta viime vuosina.

[Veikko Palvo]

Tosiasiassa Kolmannen valtakunnan sotakone oli joka suhteessa kansainvälinen ja monikulttuurinenkin. Siihen kuului jopa azerbaidzanilaisia joukkoja. Moniin etnisiin ryhmiin suhtauduttiin tosin rodullisista syistä epäilevästi.

Mutta näyttäisi siltä, että ylimieliset natsit alkoivat värvätä riveihinsä halveksimiaan monikulttuurisia ja -etnisiä Venäjän kansallisuuksia vasta sodan loppuvaiheessa ja
mm. Vlassovin armeijakin lienee hyväksytty vasta silloin kun se oli jo liian myöhäistä Saksan sotakoneen kärsittyä jo suuria tappioita.

Heti Barbarossan alusta lähtien monikulttuuriset venäjän kansallisuudet näytettäisiin
luokitellun kaikki ali-ihmisiksi, jotka Hitlerin sotakone "hitsasi pakolla" selkä seinää vasten vastaansa.
Sen sijaan että olisi kannustanut ja aseistanut Venäjän monikulttuurisia kansallisuuksia taistelemaan bolshevistihallintoa vastaan. Monietnisillä Venäjän kansallisuuksilla tuskin oli suuriakaan haluja taistella Stalinin sortokoneiston puolesta?
Sitä näyttäisivät osoittavan saksalaisten vangeiksi jääneiden suuret lukumäärätkin Barbarossan alussa.

Mutta Hitler ja Stalin *yhdessä* näyttäisivät asettaneen Venäjän monikulttuuriset ja -etniset kansallisuudet Trotskin Venäjän sisällissodan aikana haluamaan ja sanomaan asemaan:

"Sotamies on asetettava takana odottavan varman kuoleman ja edessä odottavan mahdollisen kuoleman väliin."

Lännessä natseilla ei tätä mahdollisuutta nähtävästikään edes ollut?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Mare Nostrumin alueen monikulttuurisuus kukoisti jo Rooman imperiumin aikana Välimeren etelärannallakin 2000 vuotta sitten. Islam valtasi Pohjois-Afrikan ja Espanjankin, Al-Andalusin 6-700 vuodeksi.
Myöhemmin ottomaani-imperiumi laajeni Marokkoa lukuun ottamatta Pohj.-Afrikkaan ja sitä seurasi Ranskan, Englannin, Espanjan ja Italian siirtomaakausi.
Välimeren etälärannan maat itsenäistyivät 1950...-60-luvuilla ja n. 2,5 miljoonaa ranskalaistakin joutui pakolaisiksi omassa maassaan, Algeria oli kuulunut Ranskaan
1957 - 1962.
Itsenäistyneillä Välimeren etelärannikon mailla on ollut ja on edelleenkin kulttuuri- , taloussiteitä Eurooppaan.
Ja Pohjois-Afrikan maihin alkoi tulla siirtotyöläisiä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta ja monet heistä pyrkivät Etelä-EU:n rannikollekin ja Eurooppa alkoi saada uudenlaisiakin monikulttuurisuusvaikutteita.

EU aloitti uudenlaisen "mare nostrum- projektin" 1995 ja myös Välimeren etelärannikon maat ovat halunneet yhteistyötä pohjoisrannikon maiden kanssa ja
padonneet monikultturista tulvaa Saharan eteläpuolelta maihinsa.

EU antoi Välimeren alueen Barcelonan julistuksensa 2005
http://en.wikipedia.org/wiki/Euro-Medit ... artnership ja mm. 2007
Nicolas Sarkozy´kin puhui Välimeren Unionista.
Berlusconin Italiakin on yhteistyössä Libyan kanssa.

Eiköhän EU:n Barcelonan julistuksenkin voisi nähdä olevan Välimeren alueen rantavaltioiden historiallisen monikulttuurisuuden jatkuvuutta?

Veikko Palvo

[heehak]

Olisi kiinnostavaa kuulla näkemyksiänne kovin pinnalla olevasta käsitteestä, eli "monikultturisuudesta", lähinnä historiallisesta näkökulmasta.

Monikulttuurisuutta on nähdäkseni aikoinaan ollut tuloksena Amerikan ja myös esim. Siperian ja muiden alkuperäiskansojen alistamisesta, kun alkuperäiskulttuuuri ja valloittajan kulttuuri ovat enemmän tai vähemmän vaikuttaneet toisiinsa, toki vahvemman kulttuurin ehdoilla.

Länsimaathan ovat tässä erityisesti kunnostautuneet ja hyötyneet siirtomaista myös taloudellisesti.

Mikään kulttuuri ei kuitenkaan ole koskaan ollut olemassa ilman vaikutteita toisista kulttuureista. Esim. kreikkalainen lääketiede tuli Eurooppaan varsinaisesti vasta arabialaisten lääkärien välityksellä.