Natsismin kunnian palauttaminen julistetaan laittomaksi
Venäjä aikoo rangaista Neuvostoliiton toisen maailmansodan arvostelijoita
Turun Sanomat 24.4.2009, Kalle Schönberg
TS kirjoitti:
Venäläisen Nezavisimaja Gazetan mukaan Venäjän parlamentin alahuonetta Valtion duumaa hallitseva Yhtenäinen Venäjä -puolue on valmistellut lakiesitystä jo kuusi kuukautta. Se on tarkoitus tuoda duumaan Venäjällä vietettävän toisen maailmansodan voiton päivänä 9. toukokuuta.
Lakiesityksessä todetaan suoraan, että sen kohteena ovat itsenäistyneet entiset neuvostotasavallat. Lakiesityksen nimi on Laki vastatoimista natsismin, natsirikollisten ja heidän avustajiensa kunnian palauttamiselle entisten Neuvostoliiton tasavaltojen alueella.
Lue koko juttu osoitteesta:Laki tekisi rangaistavaksi Neuvostoliiton ja sen sodan aikaisten liittolaisten toiminnan väittämisen rikolliseksi. Lakiesitys on suunnattu erityisesti Baltian maita ja Ukrainaa vastaan, mutta myös suomalaiset voisivat joutua vankilaan Venäjällä. Vankilaa voisi saada esimerkiksi väitteestä, että Neuvostoliitto miehitti Baltian maat toisen maailmansodan aikana.
Tämän perusteella siis esimerkiksi väitteet, joiden mukaan Neuvostoliitto miehitti Baltian maat sodan aikana voisivat johtaa tuomioon. Myös neuvostotulkinnasta eriäviä tulkintoja sotahistoriasta tekevät historiantutkijat voisivat joutua Venäjällä syytteeseen.
http://www.turunsanomat.fi/ulkomaat/?ts ... :0:0:0:0:0:
Turun Sanomat 24.4.2009, Kalle Schönberg
TS julkaisi aiheesta myös Pirkka Kivenheimon kommentin:
Pirkka Kivenheimon kommentti: Puna-armeijan sota koostui monesta väristä
Kivenheimo toteaa asiasta mm näin:
Historialliset totuudet ovat harvoin mustavalkoisia. Tästä Kivenheimo sanoo osuvasti näin:Yhtäältä Neuvostoliitto allekirjoitti ennen sotaa etupiirijakosopimuksen toisen maailmansodan syttymisestä päävastuussa olleen Saksan natsihallituksen kanssa ja hyökkäsi sopimuksen mukaisesti mm. Suomeen talvisodassa. Toisaalta sama puna-armeija, joka sodan alkuviikkoina esimerkiksi Puolassa esiintyi Saksan liittolaisena, oli sodan loppuvuosina se vastustaja, joka tuhosi natsi-Saksan elävän voiman sodan ratkaisseissa itärintaman suurtaisteluissa ja raivasi tiensä voittajana Berliiniin.
Natsismin tuhoaminen ei olisi Euroopassa onnistunut ilman venäläisten ja muiden neuvostokansojen uhrimieltä, mutta toisaalta Neuvostoliitto jäi sodan jälkeen miehittämään maita, joissa sitä ei koettu pelkästään vapauttajana. Kun Venäjä ja entiset neuvostotasavallat kiistelevät yhä jyrkemmin historiantulkinnoista, varmaa on ainoastaan se, että totuus Neuvostoliiton roolista toisessa maailmansodassa ei ole yksinomaan vitivalkoinen tai sysimusta vaan jotakin paljon monivivahteisempaa.