Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Kehitysapu

Toisen maailmansodan jälkeen USA on vastaanottanut yli kolme miljoonaa pakolaista pres. H.S.Trumanin allekirjoittaessa ensimmäisen pakolaisasetuksen 1945. (YK:n pakolaissopimus tehtiin 1951) Trumanin opilla 1946 kommunismin torjumisessa Kreikassa ja Turkissa, Marshall-opilla 1948 ja Pohjois-Atlantin liiton perustamisella 1949 lienee ollut oma osuutensa pakolaiskysymyksessäkin. Esim. Unkarin pakolaisia 1956 USA vastaanotti 40 000 ja 20 000 afgaania Neuvostoliiton miehitettyä 1979 Afganistanin. Kehitysavun alkuperä lienee samoin ww2 jälkeisessä tilanteessa, mutta erityisesti Kylmässä sodassa?

OECD:n kehitysapukomitea DACn suurin kehitysavun antaja on USA, Saksan, Ranskan, Englannin ja Japanin ollessa seuraavina. OECD:ssä on 24 jäsentä, mukaanlukien Euroopan komissio. Missäköhän määrin YK:n kehitysapupäätökset, osin nekin Kylmän sodan aikana tehtyinä, eroavat OECDn DACin kehitysavusta?
Veikko Palvo

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Kehitysapu

Oisivatkohan Suomen kehitysavun lähtökohdat olleet poliittiset?
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=2
Teinien taksvärkki, Ykskaks maailma paremmaks!
K.Sorsan hallitus teki 1973 päätöksen Suomen kehitysavun rajaamisesta Allenden Chileen, Nigeriaan ( Biafra 1967 - 70 ) , Sambiaan ja Tansaniaan, myöhemmin myös Vietnamiin.
Afrikan ulkomaankaupan, kansantulon asukasta kohden ja investointien kirjoitetaan kehitysavusta huolimatta polkeneen paikallaan tai taantuneen.
Usein tästä kehityksestä syytetään Kylmä sota sota sivuuttaen siirtomaa-aikaa.
D. Mayo, Dead Aid, Penguin Books 2010:
"Länsimaiden apu on ylläpitänyt ja kehittänyt riippuvuutta, tehottomuutta ja korruptiota Afrikassa."
"Afrikka tarvitsee markkinaehtoista rahaa ja investointeja. Ja rahantulo loppuu, jos raha katoaa tai tulosta ei synny ja markkinoiden luottamus edellyttää myöskin hyvää hallintoa."
Eivätkö suurimmat markkinaehtoiset ja tehokkaimmat Afrikan auttajat ole nykyisin Kiina ja USA?

Esim. Peru valittiin kehitysapukohteeksi 1960-luvulla ruotsalaisten kokemusten johdosta, mutta suurlähettiläs Torsten Tikanvaara raportoi UM:lle:
"Sen johdosta, että Suomen liikemiespiirien taholta on ilmennyt toivomuksia, että Suomen edustuston tulisi kiinnittää huomiota siihen, että Suomen vientikauppa ei jäisi syrjään............. Suurlähettiläs piti liikepiiriemme huolestumista aiheellisena, vaarana oli, että kerätyt varat voivat joutua palvelemaan Ruotsin vientikaupan etuja."
Suomenkin kehitysavun lähtökohtana näyttäisi olleen markkinaehtoinen raha ja investoinnit, missäköhän vaiheessa Suomen kehitysapu muuttui ja on muuttunut lähes pelkästään rahan antamiseksi?

Suomen ja Venäjän hallitusten välinen kauppakomissio perustettiin 1992 ja samana vuonna allekirjoitettiin myös lähialuesopimus.
Venäjän demokratisoitumisesta puhuttiin vuosikausia, mutta mitä Finnveran toiminnasta Venäjällä voisi todeta nyt 2010?
Onko se lähinnä kehitysapua?

Veikko Palvo

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Kehitysapu

Veikko Palvo kirjoitti:Suomen ja Venäjän hallitusten välinen kauppakomissio perustettiin 1992 ja samana vuonna allekirjoitettiin myös lähialuesopimus.
Venäjän demokratisoitumisesta puhuttiin vuosikausia, mutta mitä Finnveran toiminnasta Venäjällä voisi todeta nyt 2010?
Onko se lähinnä kehitysapua?
Lähialueyhteistyön nimellä kulkenut toiminta aloitettiin siksi, koska nähtiin olevan myös Suomen intressissä edistää olojen kehittymistä ja vakiintumista siellä. Lähialueyhteistyö miellettiin pitkään de facto-kehitysavuksi. Vaikka suomalaiset mielellään esiintyvät asiantuntijoina, on tosiasia, ettei venäläisiä voi lähteä neuvomaan ja "kolonisoimaan" samalla tavoin kuin vaikkapa Afrikassa on tehty. Koska Venäjä on tällä vuosikymmenellä muuttunut voimakkaasti, on syytä kysyä, tarvitaanko apua. Voitaisiin myös kysyä tarvitaanko yhteistyötä. Pitäisilö suhteet rajoittaa minimiin.

Toisaalta ellei jo tehtyä "kehitysapua" olisi ollut, suomalaiset eivät olisi voineet vaikuttaa asioihin siinäkään määrin kuin he ovat saaneet. Demokratian vieminen ei ole kuulunut suomalaisten perinteisiin, ja tässä juuri on ollut Suomen vahvuus. Melko diplomaattisesti avun nimi ei koskaan ollutkaan "kehitysapu".

Monilla suomalaisilla oli 1990-luvulla asenneongelmia ja tiettyä lyhytnäköistä ylemmyydentunnetta. Onneksi ei kaikilla. Suhtautuminen on ollut ahdasmielistä ja epärealistista, jopa tietämätöntä. Suomi ei voi muuttaa Venäjää, vaan se muuttuu itse. Muutoksessa voi joko olla mukana tai jäädä sivuun. Argumentti on sama kuin kannattaako Suomen olla mukana EU-yhteistyössä.

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Kehitysapu

jsn kirjoitti: Lähialueyhteistyön nimellä kulkenut toiminta aloitettiin siksi, koska nähtiin olevan myös Suomen intressissä edistää olojen kehittymistä ja vakiintumista siellä.
Finnverahan on valtion vientitakuulaitos, joka takaa viennin rahoitukseen liittyviä poliittisia ja taloudellisia riskejä pk-yrityksille ja 2010 lähialuehankesumma taisi olla vain 800 000 €. Melkoisen pieni verrattuna vaikkapa kehitysapuun useisiin eri kohteisiin.
Mutta Suomen osuus Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahastosta vaikkapa Pietarin jätevesipuhdistamohankkeisiin on suurempi.
http://formin.finland.fi/Public/Print.a ... ntentlan=1
Forminin mukaan Pohjoisen ulottuvuuden NDEP-rahastoon on osoitettu varoja
277,1 miljoonaa € joista 149,7 milj.€ ydinjätehankkeisiin ja loput ympäristöhankkeisiin.
NDEP perustettiin 2001 ja rahastossa ovat mukana Euroopan komissio, Hollanti, Belgia, Englanti, Kanada, Norja, Ranska, Ruotsi, Suomi, Saksa, Tanska, Valko-Venäjä ja Venäjä.
Ja eikö se ollut EU, joka Jeltsinin aikana antoi Venäjälle neuvoja demokratisoitumiskehityksestä, eikä suinkaan Suomi?
Lienee maailmanparantamista todeta, ettei Venäjä huolehdi itse NL:n perinnöstä,
paitsi ylläpitämänsä ydinasearsenaalin osalta?

Veikko Palvo

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Kehitysapu

jsn kirjoitti: Koska Venäjä on tällä vuosikymmenellä muuttunut voimakkaasti, on syytä kysyä, tarvitaanko apua. Voitaisiin myös kysyä tarvitaanko yhteistyötä. Pitäisilö suhteet rajoittaa minimiin.
Apua näytettäisiin selvästikin tarvittavan ja Pohjoisen ulottuvuuden hankkeiden keskittyessä Luoteis-Venäjään - jonka erityishaasteet vaikuttavat myös muihin Pohjoisen ulottuvuuden kummpaneihin - Suomi näyttäisi olevan tämän avun suuri
hyötyjä?
Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus NORDI, 2006 tietoja:
http://www.lut.fi/fi/nordi/introduction ... fault.aspx
"Rahallisesti yli 85% Pohjoisen Ulottuvuuden tietojärjestelmän projekteista on toteutettu ympäristö, ydinturvallisuus ja luonnonvarat painopistealueella."
Arvoltaan 1,1 miljardia € ( 2006 )
Ja tämän lisäksi Pietarin Lounainen vesipuhdistamoprojekti, jonka arvo oli
194 miljoonaa €.
Lähialueyhteistyö näyttäisi suuressa määrin olevan Suomen intresseissä?

Veikko Palvo
Viimeksi muokannut Veikko Palvo, 07.10.10 21:16. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Kehitysapu

Veikko Palvo kirjoitti:Lienee maailmanparantamista todeta, ettei Venäjä huolehdi itse NL:n perinnöstä,
paitsi ylläpitämänsä ydinasearsenaalin osalta?
Ei ole huolehtinut ei. Se on kuitenkin ollut Suomen intressissä vähentää lähialueiden riskejä. Saasteet, rikollisuus ym. tulevat joka tapauksessa yli rajojen. Ainakin pieni osa tehdyistä hankkeista jää venäläisten tietoisuuteen: mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota. Se on koulutusta ja perehdytystä. Venäjä vääjäämättä vaurastuu ja pystyy vastaamaan itse. Avun määrää on voitu ja voidaan pienentää. Jos joku suomalainen yritys on saanut hyötyä, ei kai siinäkään ole mitään pahaa. Kaikki hankkeet eivät ehkä ole olleet järkeviä tai tulokset ovat jäänet laihoiksi. EU-maiden yhteishankkeet ovat auttaneet jakamaan riskiä, joka on aina olemassa. Erityisen tärkeää on ollut EU:n tietoisuuden lisääminen Venäjän ongelmista. Huutamisessa jäämme aina kakkoseksi. Muissa asioissa emme välttämättä. Suomi ei voi muuttaa Venäjää, mutta Venäjä pystyy muuttamaan Suomen.

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Kehitysapu

jsn kirjoitti: Erityisen tärkeää on ollut EU:n tietoisuuden lisääminen Venäjän ongelmista. Huutamisessa jäämme aina kakkoseksi. Muissa asioissa emme välttämättä. Suomi ei voi muuttaa Venäjää, mutta Venäjä pystyy muuttamaan Suomen.
Eiköhän EU ole ollut tietoinen Venäjän ongelmista antaessaan miljardiluokan apua
90 %:sti ydinturvallisuuteen ja ympäristökohteisiin Suomen ollessa omalta pieneltä osaltaan maksajana?
Lisäksi Suomi antaa 2010 kahdenkeskistä lähialuetukea Venäjälle 0,8 miljoonaa € ja valtaosa kahdenkeskisestä avusta kulunee Pietarin jätevesipuhdistamoihin?
Ja tuo lähialueapu on Suomen intresseissä, mutta paljonko on puhuttu Venäjän intresseistä avunsaajana, yllättäviä päätöksiä tehdään varoittamatta?

Esim. Norja sanoo tavoitteena olevan ensisijaisesti Venäjän ydinlaitosten turvallisuuden Kuolan ja Leningradin alueen ydinvoimalaitoksissa, joihin on toimitettu mm. hätägeneraattoreita ja muita turvallisuusvarusteita. ( Norway - ISTC )
http://www.istc.ru/ Viiden vanhan ydinsukellusveneen käytöstäpoistoon ja ydinvoimaturvallisuuteen Norja on Moskovan ISTC-tietokannan mukaan antanut 160 miljoonaa € ja EU:n kirjoitetaan avustaneen tiedekeskusta n. 220 miljoonalla $:lla. ISTC-teknologiakeskus on perustettu 1992 - 1994 ns."tavallisen teknologian hankkeisiin" osaksi Venäjän demokratisoitumista.

Venäjä on poliittisesti NL:n tavoin samaan aikaan yrittänyt lyödä kiilaa EU-maiden välille katsoessaan olevansa edelleenkin poliittisesti globaali toimija ja Länsi-Euroopan osalta Venäjällä näytettäisiin edelleenkin puhuttavan "Euroopan yhteisistä turvajärjestelyistä" = ilmeisesti ilman NATOa, johon miltei kaikki ja kaikki merkittävät EU:n maat kuuluvat.

Suomessa kirjoitetaan useinkin ja usein "Venäjän olevan mahdollisuus" Suomelle, vaikkakaan kaupallisia suhteita ei enää sovita presidenttitasolla.
Suomen muiden naapurimaiden ei kirjoiteta olevan mahdollisuus.

"NATO - EU:lle" Venäjä näyttäisi olevan uhka rajat ylittävine ympäristösaasteineen, miksi EU muuten maksaisi Venäjän ydinturvallisuuden parantamiseksi ja ympäristösaasteiden estämiseen miljardeja €uroja?

Veikko Palvo
Viimeksi muokannut Veikko Palvo, 13.10.10 18:30. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Kehitysapu

jsn kirjoitti: Lähialueyhteistyö miellettiin pitkään de facto-kehitysavuksi. Melko diplomaattisesti avun nimi ei koskaan ollutkaan "kehitysapu".
UM, kehitysviestintä, Juhani Artto 2009 http://global.finland.fi/public/default ... ture=fi-FI
"Venäjä antoi Venäjän UM:n mukaan Afrikan maiden kehitysluottoja anteeksi 11,3 miljardia $"
"USAn 2008 arvion mukaan Venäjä on antanut kehitysmaille anteeksi 2000- luvulla
30 miljardia $.
"Venäjä muuttui mittavan kehitysavun antajamaasta kehitysavun vastaanottajaksi
1990-luvulla."
Venäjän viranomaisten mukaan kehitysavun tavoite on nyt 0,7 % BKT:stä, mutta mm. päätoimittaja Fjodor Lukjanov kirjoitti 3.2009 Moscow Timesissä: "Talouskriisi on vaimentanut Venäjän haluja käyttää lisävaroja geopoliittisen asemansa vahvistamiseen."
Läntinen apu Venäjälle lienee vähentynyt, koska ydin- ja ympäristösaasteuhka on jo annetun avun ja tehtyjen toimien johdosta pienentynyt.
Ja Lukjanovkin kirjoittaa kehitysavusta Venäjän geopoliittisen aseman vahvistajana, mikä näyttäisi sekin osoittavan Venäjän näkevän itsensä edelleen poliittisesti globaalina toimijana?
------------------------
UM, global.finland-sivuilla sanotaan Suomen pitkäaikaisten kehitysyhteistyömaiden Afrikassa olevan Tansanian, Sambian, Mosambikin, Kenian ja Etiopian.
Mutta niin ne ovat Kiinankin, joka rakensi mm. Tansania-Sambia 1860 km:n rautatien 1970-76 Julius Nyereren 1965 Kiinan vierailun seurauksena. Kiinan sanotaan antaneen Tansanialle lähes 3 miljardia $ radan arvo mukaan lukien ja rakentaneen satakunta tehdasta.
Nykyisin Kiina lisäksi poraa Etelä-Sudanissa öljyä ( myös Ruotsin Lundin Oil ja Itävallan OMV ) ja China Development Bank´n ( CDB ) rahoittamien hankkeiden on oltava taloudellisesti, teknisesti ja rahoituksellisesti toimivia ja min. 50% tuotteiden ja palveluiden on oltava kiinalaisia.
Afrikkalaisten on ilmeisestikin pystyttävä myöskin itse edistämään talouskasvuaan ja kehitystään?

Kepan Markku Niskala ja Björn Wahlroos keskustelevat suurlähettiläspäivillä.
http://www.kepa.fi/uutiset/7849/ Markku Niskala sanoo, ettei avulla voida paikata maasta lähinnä veroparatiisien kautta pakenevaa pääomaa: "Afrikka on 40 v aikana vastaanottanut apua 400 miljardia $ ja samaan aikaan laittomana pääomana on kadonnut vähintään 854 miljardia $.
Björn Wahlroos sanoo avun kannustavan apuriippuvuuteen, ei kasvuun ja avulle pitäisi määritellä aikarajat.
Tarvittaisiin selkeitä tavoitteita ja tuloksia ja kehitysmaiden olisi toimittava markkinatalouden ehdoilla.
Ovatko Björn Wahlroosin teesit oikeita vai Markku Niskalan ehdotukset?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”