En usko, että hän on puhunut väitetystä suomenkielisten määrän "vähentämisestä" ruotsinkielisten eduksi.MM kirjoitti:Nimim. Ektyolle jo vastasin tuolla aiemmin, että Lackman ei alleviivaa rotu- tai kielikysymystä jääkärien yhteydessä, mutta tuosta Lauri Haatajan kirja-arviosta käy ilmi, että asia ei ole aivan vieraskaan.
Operatiivinen toimisto oli ylipäällikön lähin elin valmisteltaessa sotatoimia rintamilla. Operatiivisen osaston työn tuloksien pohjalta kaikki muut osastot toimivat. Osasto oli myös ylipäällikön suunnitelmien täytäntöönpanoelin. [Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Päämaja_(valkoiset)]Klaus Lindgren kirjoitti:Penkaisin muuten tuota valkoisen armeijan sodanjohtoa, ihan vain Wikipedian ja Googlen avulla. Totta tosiaan, Vetehinen on oikeassa siinä, että sieltä löytyy lukuisia ruotsinkielisiä, mm. C. G. E. Mannerheim. Lisäksi operatiivisen osaston johdossa oli riikinruotsalaisia, ja on siellä yksi tanskalainenkin adjutantti.
Kaikki suomenkielisiksi mainitsemasi, eivät sitä ole.Klaus Lindgren kirjoitti:Mutta kun listaa katselee, löytää sieltä yleisesikunnasta myös sellaisia herroja kuin Hannes Ignatius, Karl Fredrik Wilkman (myöh. Wilkama) ja Otto Havo, kaikki suomenkielisiä. Muota osastoilta löytyy vaikkapa rintamantakaisia asioita hoitanut suomenkielinen Rudolf Walden ja kuinka ollakaan, vankileirien johtajana tunnettu V. O. Juvelius oli hänkin Hämeenlinnan lyseon käynyt mies. Lisää suomenkielisiä löytyy suunnattoman vähällä vaivalla.
Suomenruotsalaisten rotusota-ajettelusta on jäänyt jälkiä.Klaus Lindgren kirjoitti:Missään ei ollut sellaista päättävää elintä, jossa ruotsinkieliset upseerit ja muut olisivat voineet suunnitella rotusotaa ilman, että joku suomenkielinen olisi ollut häiritsemässä. Minkälainen salaliitto heillä oikein oli, kun osasivat vielä olla jättämättä mitään jälkiäkään itsestään?
Kuten mainitset, olen osoittanut rotuopin olleen vallalla.Klaus Lindgren kirjoitti:Toistaiseksi Vetehinen on onnistunut osoittamaan vain sen, että joillakin, vaan ei suinkaan kaikilla, sotaan osallistuneilla ruotsinkielisillä on ollut näkemyksiä suomalaisten rodullisesta alemmuudesta muita, tärkeämpiä motiiveja ryydittämässä.
Suomen kielellä on periaatteessa ollut Suomessa ylivalta aina, kun perusteena on, että asukkaiden enemmistö puhui suomea, mutta virallisesti Suomi ei ollut suomenkielinen vaan ruotsinkielinen.Klaus Lindgren kirjoitti: Tämä ei ole mikään uutinen, ja jo tästä keskustelusta on käynyt ilmi, että nuo näkemykset eivät millään tavalla perustele väitettä vuoden 1918 sodasta kieleen tai rotuun liittyvänä taisteluna – vielä vähemmän siksi, että suomen kielen ylivalta oli varmistunut jo aikaisemmin
Ruotsalaisen lehden artikkelissa oli mainittu Kjell Westön kirjassa olleesta Pietarsaasen tapauksesta. Kyse on ilmeisesti tapaus, jossa vangittuja punaisia teloitettiin ja samalla yksi teloituksia vastustanut suomalainen Johannes Jääskeläinen.jsn kirjoitti:Yksi seikka, jonka avulla Vetehisen väitettä voi vielä tarkastella on se, teloitettiinko suomenkielisiä sitten muuten kuin punaisuuden perusteella, ainoastaan kielen perusteella? Nimittäin vasta tällöin voisi epäillä kielellisiä teloituksia tapahtuneen. Vastaus on selvä.Klaus Lindgren kirjoitti:Vetehinen ei siis ole onnistunut osoittamaan edes sitä, että rotuoppeja kannattaneiden, sotaan osallistuneiden ruotsinkielisten pääasiallisena motiivina olisi ollut rotuviha muiden syiden sijasta. Itse veikkaisin kovasti noita muita syitä, samoja, jotka saivat suomenkieliset valkoiset teurastamaan punikkeja ylipäätään ja ruotsinkieliset valkoiset tappamaan ruotsinkielisiä punikkeja.
Teloitusta voi tietenkin puolustella satunnaisella mielenhäiriöllä,väsymyksellä ja muulla sellaisella seikalla, mutta rotuoppi voi myös olla tuollaisen satunnaisen teon taustalla.jsn kirjoitti:On olemassa tutkimustietoa, että kaikkien venäläisten teloittamisessa ei näiden punaisuuden kanssa ollut välttämättä aina niin väliksi. Viittaan Valtioneuvoston alaiseen venäläissurmat-tutkimukseen, jota on jo aiemmin täällä käsitelty. Nämä olivat satunnaisia tekoja. Satunnaisia teloituksia on voinut tapahtua sodan aikana mistä tahansa syystä (väsymys, turhautuminen, humalatila, mielenhäiriö jne) koska tilanne oli kaaottinen. Tällaisten yksittäistapausten tutkiminen on mahdotonta, ellei asiassa toimitettu tutkintaa. Lähteiden puuttuessa kielen väittäminen yleiseksi teloitussyyksi on mieletöntä ja palvelee kokonaan muita päämääriä kuin pyrkimystä historialliseen totuuteen.
Tampereen rautatieasemalla teloitettujen joukossa on saattanut olla venäläisiä, mutta Venäläissurmat-raportissa teloituksia ei kuitenkaan nimetä venäläisten teloittamiseksi.JariL kirjoitti:Tässäkin ketjussa on jo osoitettu, että tavara-asemalla/peltimakasiineilla ilman minkäänlaista edes muodollista oikeuskäsittelyä teloitetut olivat venäläisiä. Ampujina olivat pääsääntöisesti suomalaiset mutta myös joitakin ruotsalaisia vapaaehtoisia. Miten tässä ilmenee "suomalaisuuden pakottaminen taka-alalle" ei kyllä aukea minulle. Venäläisyys siinä kyllä tungettiin parin metrin syvyyteen maan alle...Rheichenbergin ja ruotsalaisvapaaehtoisten vastuulla olivat alla olevan kuvan ihmiset, jotka Olof Palmen mielestä olivat barbaareja ja tarvitsivat kuria ja suomalaisuuden pakottamista taka-alalle.
Et kuitenkaan pysty osoittamaan yhtään teloitusta jonka syy olisi ollut rotuoppi. "voi olla" ei riitä perusteeksi. Joten se siitä.Vetehinen kirjoitti:Teloitusta voi tietenkin puolustella satunnaisella mielenhäiriöllä,väsymyksellä ja muulla sellaisella seikalla, mutta rotuoppi voi myös olla tuollaisen satunnaisen teon taustalla.
http://vnk.fi/julkaisukansio/2004/j02-v ... pdf/fi.pdfVetehinen kirjoitti:Tampereen rautatieasemalla teloitettujen joukossa on saattanut olla venäläisiä, mutta Venäläissurmat-raportissa teloituksia ei kuitenkaan nimetä venäläisten teloittamiseksi.
Vangit olivat ruotsalaisen prikaatin vastuulla ja vangit teloitettiin.
Operatiivinen osasto onkin ainoa, jota skandinaavisia kieliä puhuvat dominoivat noin vahvasti. Sielläkään asialla eivät olleet suomenruotsalaiset, vaan riikinruotsalaiset. Muuten, syytätkö, Vetehinen, myös Mannerheimia etnisestä puhdistuksesta?Vetehinen kirjoitti:Operatiivinen toimisto oli ylipäällikön lähin elin valmisteltaessa sotatoimia rintamilla. Operatiivisen osaston työn tuloksien pohjalta kaikki muut osastot toimivat. Osasto oli myös ylipäällikön suunnitelmien täytäntöönpanoelin. [Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Päämaja_(valkoiset)]
Nuo herrat olivat suomenkielisiä, Waldenin vanhemmat ilmeisesti kuuluivat siihen varsin runsaslukuiseen osaan Suomen säätyläistöä, joka vaihtoi oman kielensä ruotsista suomeen.Hannes Ignatiuksen isä mainitaan suomenmieliseksi wiki-artikkelissa. Oliko poikakin? On se mahdollista. Wiki-artikkelin mukaan Ignatius kuului Mannerheimin lähipiiriin vastustaen virallista tasavaltaista ja demokraattista Suomea. Ignatius oli äärioikeistolainen ja osallistui Mäntsälän kapinaan. Hän oli myös tsaarin upseeri, kuten Mannerheimkin.
Karl Fredrik Wilkman oli suomalainen ja myös tsaarin upseeri.
Rudolf Walden oli suomenruotsalainen. Karl Rudolf Walden syntyi vuonna 1878 Ähtärissä ruotsinkieliseen virkamiesperheeseen [Lähde: http://www.museo24.fi/?action%5B%5D=INa ... icle(7744)]
V. O. Juvelius voi olla suomalainen. Suku lienee Pohjanmaan ruotsinkieliseltä rannikolta.
Nyt käy todella hämäräksi. Jo ennen sisällissotaa suomenkieliset olivat nousseet kaikilla elämänaloilla vanhan ruotsinkielisen eliitin rinnalle ja joskus ohikin, ja sodan jälkeen itsenäisessä Suomessa maan poliittinen johto oli täysin suomenkielisten dominoima, hallintoeliitti suomalaistui erittäin nopeasti ja talouselämässäkin kaikenlaiset Paloheimot, Waldenit ja muut porskuttivat iloisesti ruotsinkielisen talouseliitin rinnalle. Nyt voi vain ihmetellä, että minkälaista rotusotaa tuo ruotsinkielisten upseerien salaliitto oikein kävi? MItä ihmeen järkeä heillä olisi ollut käydä rostusotaa suomenkielisiä vastaan, kun heidän omat liittolaisensa, valkoiset suomenkieliset, tulisivat voittoisan sodan jälkeen ottamaan kuitenkin vallan?On mahdotonta osoittaa, että jokainen suomenruotsalainen kannatti rotuoppeja eikä todennäköisesti kannattanutkaan.
Olen myös samalla kannalla, että suomenruotsalaisten rotuopit eivät sinänsä olleet motiiveja. Rotuopit ovat vain keinoja saavuttaa "muita tärkeämpiä" päämääriä kuten varallisuutta, asemaa ja etuoikeuksia etnisen taustan ja syntyperän perusteella.
[/quote]... virallisesti Suomi ei ollut suomenkielinen vaan ruotsinkielinen.
Suomesta tuli laissa virallinen kieli vasta sisällissodan jälkeen.
Mutta kyllä tuo minusta etnistä puhdistusta hipoo, että sikäli Vetehisen puheissa voi olla perää. Tosin kohteena olivat venäläiset, eivätkä suomenkieliset:jsn kirjoitti:http://vnk.fi/julkaisukansio/2004/j02-v ... pdf/fi.pdfVetehinen kirjoitti:Tampereen rautatieasemalla teloitettujen joukossa on saattanut olla venäläisiä, mutta Venäläissurmat-raportissa teloituksia ei kuitenkaan nimetä venäläisten teloittamiseksi.
Vangit olivat ruotsalaisen prikaatin vastuulla ja vangit teloitettiin.
Loima, Jyrki, Tampereen valtaus – taisteluja ja teloituksia vuonna 1918. s. 213-229. Venäläissurmat Suomessa. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2/2004. Osa 2.1 Sotatapahtumat 1918-22.
Artikkelissa todetaan peltimakasiinilla ammutut pääosin venäläisiksi.
Tampereen taisteluissa valkoiset pyrkivät surmaamaan kaikki kohtaamansa
venäläissotilaat, sekä aseistetut että antautuneet. Vallatun kaupungin venäläiset
rivitaistelijat eivät eläneet kauaakaan. Eräitä upseereja pidettiin kuitenkin vankeina, mikä saattoi liittyä lyhyen tähtäimen poliittisiin ja sotilaallisiin etunäkökohtiin –
kuten takaisinvaltauksen mahdollisuuteen. Sairaalat puhdistettiin haavoittuneista
ja mieshoitajista. Saarrettujen vapaaehtoistaistelijoiden tappioprosentti nouseekin
lopulta käytännössä sataan.
Uptonin päätelmä valkoisten suorittamasta “kansanmurhasta” ei vastaa Tampereen siviiliväen kohtaloita, vaikka antautuneiden venäläissotilaiden ja lääkintämiesten
teloittaminen olikin järjestelmällistä – samoin haavoittuneiden katoaminen. “Mustan kaartin” 30 haavoittuneella matruusilla ei liene ollut mitään toivoa eloonjäämisestä
puhdistuksien yhteydessä. Valloittajien käsiin jäi ainakin 44 haavoittunutta venä-
läistä, sillä potilaiden siirrot käyvät ilmi punaisten ensiapupisteiden luetteloista ja
kertomuksista. Todennäköisesti haavoittuneita oli loppuvaiheessa enemmän, mutta he puuttuvat vankileirien sairaaloiden potilastiedoista, kuolleiden luetteloista tai
siirtotiedoista. Summittaisista siviiliteloituksista huolimatta on todettava, ettei suunnitelmalliseen kaupungin puhdistamiseen venäläisistä ilmeisesti pyritty. Kaupungin
pieni venäläissiviilien joukko kärsi silti ainakin 15–20 %:n henkilötappiot. Tilanteeseen saattoivat vaikuttaa rauhoittavasti suhteellisen lukuisat seka-avioliitot, joita
venäläiset ja suomalaiset solmivat vilkkaasti 1900-luvun puolella, mutta vähälukuiset
venäläissiviilit myös piileskelivät tai pakenivat muualle henkensä säilyttääkseen.
Saksalaiseversti Eduard Ausfeld nimitti ruotsalaisprikaatin luutnantti Reichenbergin upseeriksi, jonka tuli organisoida vankien vartiointi. Hänen vastuulleen siis
siirrettiin muodollisesti peltimakasiinin joukkoteloitukset. Ausfeldin ja kapteeni Kai
Donnerin yhteistyö sisällissodan venäläiskysymyksen ratkaisuissa jatkui myöhemmin Kaakkois-Kannaksella, jossa puhdistustoimet kohdistuivat selvemmin myös
siviileihin. Tampereen venäläissurmien raskaaksi muotovirheeksi nousevat haavoittuneiden ja vangitun miespuolisen hoitohenkilöstön teloitukset, joita koetettiin
– omille lääkäreillekin – puolustella valepukuisten sotilaiden eliminoimisella sekä
kansainvälisten sopimuksien vähättelyllä. Tsaarin Venäjä oli liittynyt Haagin (1907)
kansainväliseen maasodan lakeja ja tapoja koskevaan sopimukseen, mutta valkoinen armeija ei katsonut sen velvoittavan itseään. Suomi liittyikin Haagin uudistettuun sopimukseen vasta vuonna 1924. Lääkintähenkilöstön eliminointi ratkaisi samalla
kysymyksen venäläishaavoittuneiden hoidosta.
Juuri tämän Vetehinen on halunnut painokkaasti kiistää. Sen sijaan hän esittää että etnisen puhdistuksen pääkohde olisivat olleet suomenkieliset ja venäläiset sivuseikka.ekyto kirjoitti:Artikkelissa todetaan peltimakasiinilla ammutut pääosin venäläisiksi.
Mutta kyllä tuo minusta etnistä puhdistusta hipoo, että sikäli Vetehisen puheissa voi olla perää. Tosin kohteena olivat venäläiset, eivätkä suomenkieliset
Tampereen rautatieaseman peltimakasiineilla on teloitettu venäläisiä ja suomalaisia. Venäläissurmat 1914-1922 raporteissa teloituksia ei nimetä "venäläisteloituksiksi", mutta on maininta suuresta määrästä teloitettuja venäläisiä.ekyto kirjoitti:Mutta kyllä tuo minusta etnistä puhdistusta hipoo, että sikäli Vetehisen puheissa voi olla perää. Tosin kohteena olivat venäläiset, eivätkä suomenkieliset:jsn kirjoitti:http://vnk.fi/julkaisukansio/2004/j02-v ... pdf/fi.pdfVetehinen kirjoitti:Tampereen rautatieasemalla teloitettujen joukossa on saattanut olla venäläisiä, mutta Venäläissurmat-raportissa teloituksia ei kuitenkaan nimetä venäläisten teloittamiseksi.
Vangit olivat ruotsalaisen prikaatin vastuulla ja vangit teloitettiin.
Loima, Jyrki, Tampereen valtaus – taisteluja ja teloituksia vuonna 1918. s. 213-229. Venäläissurmat Suomessa. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2/2004. Osa 2.1 Sotatapahtumat 1918-22.
Artikkelissa todetaan peltimakasiinilla ammutut pääosin venäläisiksi.
Eihän niitä myöskään nimetä "suomalaisteloituksiksi".Vetehinen kirjoitti: Tampereen rautatieaseman peltimakasiineilla on teloitettu venäläisiä, mutta Venäläissurmat 1914-1922 raporteissa teloituksia ei kuitenkaan nimetä "venäläisteloituksiksi".
Selitin Topeliuksen sukujuurien olleen alkuaan suomalaiset Limingan Toppilan talosta ja Waldenin vanhemmat olivat suomenruotsalaisia mainitsemani artikkelin mukaan.Klaus Lindgren kirjoitti:Aiemmin Vetehinen on selittänyt Topeliuksen olleen "suomalaisen", koska hänen sukujuurensa olivat Oulussa, kun taas nyt Rudolf Walden on suomenruotsalainen, koska hänen isänsä oli ruotsinkielinen.
Suomalaisten osuus asukkaista oli tuolloin noin 90 % ja suomenruotsalaisten noin 10 %.Klaus Lindgren kirjoitti:Jo ennen sisällissotaa suomenkieliset olivat nousseet kaikilla elämänaloilla vanhan ruotsinkielisen eliitin rinnalle ja joskus ohikin, ja sodan jälkeen itsenäisessä Suomessa maan poliittinen johto oli täysin suomenkielisten dominoima, hallintoeliitti suomalaistui erittäin nopeasti ja talouselämässäkin kaikenlaiset Paloheimot, Waldenit ja muut porskuttivat iloisesti ruotsinkielisen talouseliitin rinnalle.
Kysyt rotusodan logiikasta. Kysymyksesi ovat ihan aiheellisia.Klaus Lindgren kirjoitti:J Nyt voi vain ihmetellä, että minkälaista rotusotaa tuo ruotsinkielisten upseerien salaliitto oikein kävi? MItä ihmeen järkeä heillä olisi ollut käydä rostusotaa suomenkielisiä vastaan, kun heidän omat liittolaisensa, valkoiset suomenkieliset, tulisivat voittoisan sodan jälkeen ottamaan kuitenkin vallan?
Tsaarin määräyksellä suomen asema vuonna 1902 säädettiin asetuksessa. Vasta - muistaakseni vuonna 1922 - suomen asema säädettiin ensimmäisen kerran Suomen historiassa laissa tasa-arvoiseksi ruotsin kanssa ja se laki oli Suomen perustuslaki.Klaus Lindgren kirjoitti:Tämä tieto on joko perätön tai todellinen uutinen. Kuten tunnettua, suomen ja ruotsin kielistä tuli tasa-arvoisia kaikessa valtionhallinnossa jo vuonna 1902, joten mikäli tietosi on paikkansapitävä, mihin tämä tieto perustuu? Mitä tarkkaan ottaen tarkoitat tällä "virallisella kielellä"?... virallisesti Suomi ei ollut suomenkielinen vaan ruotsinkielinen.
Suomesta tuli laissa virallinen kieli vasta sisällissodan jälkeen.
Waldenin suku on peräisin Vesilahden ja Messukylän suunnasta, joten se oli aivan yhtä "suomalainen" kuin Topeliustenkin suku – eikä Z. Topelius muistaakseni koskaan julkaissut mitään suomeksi. Ja kysytäänpä toistamiseen: Olivatko Snellman ja Runeberg mielestäsi suomalaisia? Entä Svinhufvud ja Ståhlberg?Vetehinen kirjoitti:Selitin Topeliuksen sukujuurien olleen alkuaan suomalaiset Limingan Toppilan talosta ja Waldenin vanhemmat olivat suomenruotsalaisia mainitsemani artikkelin mukaan.Klaus Lindgren kirjoitti:Aiemmin Vetehinen on selittänyt Topeliuksen olleen "suomalaisen", koska hänen sukujuurensa olivat Oulussa, kun taas nyt Rudolf Walden on suomenruotsalainen, koska hänen isänsä oli ruotsinkielinen.
Jolloin palaamme siihen teoriaan, että ruotsalaiset ja suomenruotsalaiset upseerit olisivat käskeneet ja suomenkieliset olisivat vain totelleet käskyjä. Teoria ei ole järin uskottava.Valkoisten armeijan ylimmät upseerit olivat kuitenkin pääosin suomenruotsalaisia tsaarin upseereja, suomenruotsalaisia, ruotsalaisia ja saksalaisia. Suomalaisten upseerien määrä oli pieni.
---
Suomalaisia upseereja oli hierarkiassa alemmissa tehtävissä. Esimerkiksi suomalaiseksi mainitsemasi V.O. Juvelius oli suomenruotsalaisen Ossian Procopen alainen. Muita Procopen alaisia olivat Gustaf Aminoff ja Carl Torsten Wadenstjerna.
Wikiartikkeli listaa suomalaisia mm radiosähköttäjänä ja asevaraston hoitajana, mutta suomalaiset puuttuvat lähes tyystiin korkeimpien upseerien joukosta. Eivät kuitenkaan kokonaan.
Näitä kysymyksiä on tässä esitetty jo monen henkilön voimin nimen omaan sinulta. Kukaan ei ole vielä pystynyt osoittamaan, että "suomenruotsalaisten mielestä --- oli kyse rotusodasta" saati sitten, että se olisi näkynyt jollain tavalla käytännössä.Miksi suomenruotsalaisten mielestä sisällissodassa oli kyse rotusodasta? Miten se näkyi käytännössä ja millä perusteilla suomenruotsalaiset pitivät sotaa rotusotana?
Klaus Lindgren kirjoitti:Tämä tieto on joko perätön tai todellinen uutinen. Kuten tunnettua, suomen ja ruotsin kielistä tuli tasa-arvoisia kaikessa valtionhallinnossa jo vuonna 1902, joten mikäli tietosi on paikkansapitävä, mihin tämä tieto perustuu? Mitä tarkkaan ottaen tarkoitat tällä "virallisella kielellä"?... virallisesti Suomi ei ollut suomenkielinen vaan ruotsinkielinen.
Suomesta tuli laissa virallinen kieli vasta sisällissodan jälkeen.
Tsaari oli itsevaltias eli hänellä oli korkein valta, joten hänen antamansa asetukset vastasivat nykyisiä lakeja. Nykyään korkein valta on eduskunnalla, ja valtioneuvosto on sille alisteinen, eivätkä valtioneuvoston antamat asetukset siis vastaa tsaarin antamia, vaan ovat pikemminkin eduskunnan antamien lakien täydennyksiä ja tarkennuksia. Tietosi kielten asemasta perustuu siis sinänsä varsin ymmärrettävään väärinymmärrykseen.Tsaarin määräyksellä suomen asema vuonna 1902 säädettiin asetuksessa. Vasta - muistaakseni vuonna 1922 - suomen asema säädettiin ensimmäisen kerran Suomen historiassa laissa tasa-arvoiseksi ruotsin kanssa ja se laki oli Suomen perustuslaki.
Vetehinen kirjoitti:Mainintoja venäläisten valitsemisesta peltimakasiineilla tai muualla teloitettavaksi ei Venäläissurmissa ole.
Tässä siis tarkoitus on melko selvästi kiistää, että venäläisiä olisi 1918 ollenkaan teloitettu etnisin perustein, vaan että näin tehtiin aina ja ainoastaan suomalaisille. Ao. venäläissurmat-tutkimukset kuitenkin sisältävät runsaasti kuvauksia venäläisten valitsemisesta nimenomaan oletetun tai todellisen venäläisyyden perusteella.Vetehinen kirjoitti:Ruotsalaisen mainitsema punainen teloitettu toimittaja oli todennäköisesti punainen suomalainen.
Waldenin vanhemmat olivat suomenruotsalaisia mainitsemani lähteen mukaan.Klaus Lindgren kirjoitti:Waldenin suku on peräisin Vesilahden ja Messukylän suunnasta, joten se oli aivan yhtä "suomalainen" kuin Topeliustenkin suku – eikä Z. Topelius muistaakseni koskaan julkaissut mitään suomeksi. Ja kysytäänpä toistamiseen: Olivatko Snellman ja Runeberg mielestäsi suomalaisia? Entä Svinhufvud ja Ståhlberg?
Tuollaisen teorian toki saatat keksiä, mutta ei se minustakaan kuvaa todellisuutta.Klaus Lindgren kirjoitti:Jolloin palaamme siihen teoriaan, että ruotsalaiset ja suomenruotsalaiset upseerit olisivat käskeneet ja suomenkieliset olisivat vain totelleet käskyjä. Teoria ei ole järin uskottava.
Ilmeisesti et ole seurannut aikaisemmin ketjussa olleita kirjoituksia, joten toisto on paikallaan.Klaus Lindgren kirjoitti:Näitä kysymyksiä on tässä esitetty jo monen henkilön voimin nimen omaan sinulta. Kukaan ei ole vielä pystynyt osoittamaan, että "suomenruotsalaisten mielestä --- oli kyse rotusodasta" saati sitten, että se olisi näkynyt jollain tavalla käytännössä.Miksi suomenruotsalaisten mielestä sisällissodassa oli kyse rotusodasta? Miten se näkyi käytännössä ja millä perusteilla suomenruotsalaiset pitivät sotaa rotusotana?
Vuoden 1902 asetusta yritettiin säätää laiksi, mutta se onnistui vasta perustuslaissa.Klaus Lindgren kirjoitti:Tsaari oli itsevaltias eli hänellä oli korkein valta, joten hänen antamansa asetukset vastasivat nykyisiä lakeja…. Tietosi kielten asemasta perustuu siis sinänsä varsin ymmärrettävään väärinymmärrykseen.Tsaarin määräyksellä suomen asema vuonna 1902 säädettiin asetuksessa. Vasta - muistaakseni vuonna 1922 - suomen asema säädettiin ensimmäisen kerran Suomen historiassa laissa tasa-arvoiseksi ruotsin kanssa ja se laki oli Suomen perustuslaki.
