Rasismi, natsismi, kansallissosialismi

[Vetehinen]

Natsismiin kuului kuitenkin oleellisesti käsite Volksgemeischaft, eli "Saksan kansaan" ei luettu muita kuin "puhdasrotuiset". Katsottiin myös, että rotujen välillä vallitsi tasitelu, jossa toinen osapuoli oli tuomittu häviämään. Jos tämä ei ole rasismia, niin mitä se muka obn?

Wikiartikkelin mukaan Volksgemeischaft oli sosiaalista solidaarisuutta eri yhteiskuntaluokkien välillä ja jota natsit muokkasivat omiin poliittisiin tarkoituksiinsa sopivaksi.

Volksgemeischaft on kai ollut alkuaan lähellä "talvisodan hengeksi" kutsuttua kansallista yhtenäisyyttä, konsensusta.

[Vetehinen]

joka pääsääntöisesti jättää rangaistavan alueen ulkopuolelle ilmaisut, joissa puhuja ainoastaan esittää käsityksensä siitä, että jokin kansanryhmä on ylivertainen tiettyihin toisiin nähden.

Yllä olevassa lauseessa "pääsääntöisesti" on ratkaiseva sana. Eli myös sen käsityksen ilmaiseminen, että jokin kansanryhmä on ylivertainen toisiin nähden voi olla rangaistavaa. Siinä kohdin edellytetään kuitenkin jollakin tavalla erityisiä olosuhteita. Luultavasti pelkkä vertaus riittä rangaistavuuteen eli vaikkapa "heimo X on älykkäämpi kuin heimo Y". Sen sijaan Heimo X:n älykkyyden yleinen hehkuttaminen tyyliin "Heimo X loisti taas PISA testeissä" menee läpi.

Minulle ei avaudu, minkä eron näet noissa kahdessa lauseessa kun ajatellaan kiihottamista kansanryhmää vastaan.

[Emma-Liisa]

Natsismiin kuului kuitenkin oleellisesti käsite Volksgemeischaft, eli "Saksan kansaan" ei luettu muita kuin "puhdasrotuiset". Katsottiin myös, että rotujen välillä vallitsi tasitelu, jossa toinen osapuoli oli tuomittu häviämään. Jos tämä ei ole rasismia, niin mitä se muka obn?

Wikiartikkelin mukaan Volksgemeischaft oli sosiaalista solidaarisuutta eri yhteiskuntaluokkien välillä ja jota natsit muokkasivat omiin poliittisiin tarkoituksiinsa sopivaksi.

Volksgemeischaft on kai ollut alkuaan lähellä "talvisodan hengeksi" kutsuttua kansallista yhtenäisyyttä, konsensusta.

Varsin yksipuolista luentaa, kun ko. artikkelissa tosiasiassa sanotaan näin (kursiivi minun):

"Volksgemeinschaft“ im Nationalsozialismus versprach soziale Gemeinschaft, Überwindung der Klassengesellschaft, politische Einheit und nationalen Wiederaufstieg. Große Teile der deutschen Bevölkerung teilten diese sozialen Ziele und ließen sich durch diese Ziele mobilisieren. Die Vorstellung von einer Volksgemeinschaft war Motor für die Wahlkampferfolge der NSDAP vor 1933; nach 1933 setzte sie erhebliche soziale Schubkräfte frei, die die Ausbreitung der nationalsozialistischen Organisationswelt vorantrieben. Dadurch war „Volksgemeinschaft“ eine Zentralmetapher für die sozialen Seiten des „Dritten Reiches“ und eine der schlagkräftigsten propagandistischen Formeln der nationalsozialistischen Massenbewegung. Insbesondere bei der jüngeren Generation trug der Begriff und sein Anspruch auf eine Modernisierung der staatlichen Einrichtungen zur Legitimation des NS-Regimes bei.

Mit dem Begriff der „Volksgemeinschaft“ wurde ein Ideal sozialer Geborgenheit, politischer Gerechtigkeit und nationaler Erneuerung der deutschen Gesellschaft propagiert. Wer allerdings nicht zur deutschen „Volksgemeinschaft“ gehörte oder gehören wollte, wurde ausgegrenzt, zum Feind erklärt oder sogar vernichtet. Merkmale dieser Ordnungsvorstellungen waren:
---

Rassistische und antisemitische Exklusion
*der völkische Staat bzw. das statale Volk: Wir haben schärfstens zu unterscheiden zwischen dem Staat als einem Gefäß und der Rasse als dem Inhalt. (Hitler, Mein Kampf)
*„Arisierung“, die Enteignung der jüdischen Bevölkerung
* Germanisierung und „Verteidigung“ des „Deutschtums“ und der deutschen Volksgruppen durch Eroberungskrieg
- Rechtfertigung zur rassistischen Ausgrenzung, Verfolgung und Deportation von Juden, Zigeunern, Homosexuellen, Kommunisten und Sozialisten, Euthanasie und Zwangssterilisation Behinderter und Verbot von Gewerkschaften
* Durch die Deutsche Arbeitsfront (DAF) wurden Arbeitnehmer stärker in diese „Volksgemeinschaft“ eingebunden und Nicht-Anpassungswillige kurzerhand als „Volksschädlinge“ in Erziehungslager deportiert."

http://de.wikipedia.org/wiki/Volksgemeinschaft

Aiheesta löytyy tietoa myös Antero Holmilan teoksessa Holokausti.

[Vetehinen]

Natsismiin kuului kuitenkin oleellisesti käsite Volksgemeischaft, eli "Saksan kansaan" ei luettu muita kuin "puhdasrotuiset". Katsottiin myös, että rotujen välillä vallitsi tasitelu, jossa toinen osapuoli oli tuomittu häviämään. Jos tämä ei ole rasismia, niin mitä se muka obn?

Wikiartikkelin mukaan Volksgemeischaft oli sosiaalista solidaarisuutta eri yhteiskuntaluokkien välillä ja jota natsit muokkasivat omiin poliittisiin tarkoituksiinsa sopivaksi.

Volksgemeischaft on kai ollut alkuaan lähellä "talvisodan hengeksi" kutsuttua kansallista yhtenäisyyttä, konsensusta.

Varsin yksipuolista luentaa, kun ko. artikkelissa tosiasiassa sanotaan näin (kursiivi minun):

Toisessa artikkelissa sanotaan näin:

Volksgemeinschaft is a German expression meaning "people's community".[1] Originally appearing during World War I as Germans rallied behind the war, it derived its popularity as a means to break down elitism and class divides. Nazis exploited the notion to unify Germany.

[Emma-Liisa]

Toisessa artikkelissa sanotaan näin:

Volksgemeinschaft is a German expression meaning "people's community".[1] Originally appearing during World War I as Germans rallied behind the war, it derived its popularity as a means to break down elitism and class divides. Nazis exploited the notion to unify Germany.

Englanninkielinen teksti ei sisällä kaikkia saksankielisten sanojen merkityksiä, ja siksi englanninkieliset kirjoittajatkin käyttävät saksankielisiä ilmauksia.

[jsn]

Volksgemeinschaft sisälsi ilmeisen sosiaalipoliittisia päämääriä, mutta on huomattava, että ne koskivat vain rodullisesti "oikeita" ihmisiä, ei juutalaisia tai muita rodullisesti ei-toivottuja. Siinä mielessä kansallissosialismissa todella oli "rasistisen sosiaalidemokratian" piirteitä.

[Jaakko Hakkinen]

Onko herrakansan oikeus hallita orjakansoja todellakin vain "pelkkää erojen toteamista"? Olet kyllä jo aika lailla solmussa omien puheittesi kanssa.

Sinä kirjoitit:
”Jos joku piti saksalaisia herrakansana (lue: oikeus hallita alempia kansoja oman ylivertaisuuden perusteella) niin onhan tämä varsin rasistista ajattelua.”

Sotkit taas kaksi eri asiaa:
1. joku pitää saksalaisia herrakansana
2. joku pitää herrakansuutta oikeutena hallita alempia kansoja käytännössä

Jälkimmäinen täyttää kyseenä olleen Rastaan kriteerin, ensimmäinen ei sitä täytä. Nämä eivät ole sama asia, toisin kuin sinä väitit (kirjoittamalla ”lue:”).

Natsismiin kuului kuitenkin oleellisesti käsite Volksgemeischaft, eli "Saksan kansaan" ei luettu muita kuin "puhdasrotuiset". Katsottiin myös, että rotujen välillä vallitsi tasitelu, jossa toinen osapuoli oli tuomittu häviämään. Jos tämä ei ole rasismia, niin mitä se muka obn?

Se on rotuajattelua; vasta kun se aktuaalistuu (niin kuin natseilla tapahtui), siitä tulee rasismia. Ymmärrätkö sinä eron ajattelun ja tekojen välillä?

Anna Rastas:
"Toiseksi, rasismi rakentuu epätasa-arvoisille valtasuhteille, ja samalla se uusintaa ja tuottaa niitä, joten pelkkää erojen toteamista tai huomioimista ei tulisi vielä määritellä rasismiksi."

Emma-Liisa ja jsn, Anna Rastas erottaa ajattelun ja teot toisistaan rasismia määritellessään, te ette. Minusta tämä ero on tärkeä. Miksei teistä? Millä perusteella luotte omia määritelmiänne rasismille?

[Sami Raninen]

1. joku pitää saksalaisia herrakansana
2. joku pitää herrakansuutta oikeutena hallita alempia kansoja käytännössä

Voidaanhan nuo aivan hyvin erotella, mutta käytännössä natsismissa oli ja on aina kyse vaihtoehdosta 2 ja vaihtoehdossa 2 on kyse natsismista, joten erottelu ei enää tässä keskustelun vaiheessa ole relevantti. Käsittääkseni Emma-Liisa ja jsn puhuivat viime kommenteissaan natsismin rasistisuudesta eivätkä rasismin yleisestä määritelmästä, josta Jaakko puolestaan puhuu.

Natsismi oli ideologia ja ideologiahan tarkoittaa ajattelutapaa, joka oikeuttaa ja kannustaa järjestämään ihmisten väliset suhteet jonkin tavoitteen mukaiseksi. Kun natsistinen ideologia aina luo tai vähintäänkin pyrkii luomaan äärimmäisiä valta- ja alistussuhteita olemuksellisesti erilaisiksi miellettyjen ihmisryhmien välille, niin vastaahan se silloin Rastaan rasismi-määritelmää aivan täydellisesti. Huomataan nyt, että Rastaskin puhuu rasistisista ajattelu- ja puhetavoista rasistisen toiminnan ohella.

Rastas ei siis erota toisistaan ajattelua ja tekoja. Hän erottaa toisistaan a) ajattelussa, puheessa ja toiminnassa ilmenevän ihmisten luokittelun, johon liittyy valta- ja alistussuhde, ja b) luokittelun, johon ei liity. A)=rasismia, b)=jotain muuta.

Natsismi ei ollut pelkkää "erojen toteamista ja huomioimista". Se oli myös väitettyjen ja todellisten erojen arvottamista, tuohon arvottamiseen nojautuvaa politiikkaa ja siten rasismia - Rastaan määritelmän mukaan.

Rasismin määritelmästä ei tarvitse enää keskustella tässä yhteydessä, koska tuskin siitä mitään merkittävää erimielisyyttä on. Pikemminkin näyttää siltä, että keskustelijat ovat jo pitkään aikaa puhuneet toistensa ohi.

[jsn]

Ymmärrän, että Häkkinen haluaa erottaa ajatukset ja teot toisistaan ja nostaa esille sen, missä vaiheessa ajatuksesta tulee teko. Herää kuitenkin kysymys, minkä vuoksi tämä ero on hänelle niin tärkeä.

Intentio on jo sinänsä poliittinen akti. Sen jyrkkä erottelu konkreettisesta poliittisesta toiminnasta on käytännössä mahdotonta. Myös rikosoikeudellisesti intention avulla tekijä voidaan todistaa syylliseksi, mutta silti hänet tuomitaan aina vain teoista, ei ajatuksista. Minusta tässä asiassa ei kuitenkaan ole kyse juridiikasta vaan politiikasta ja sen historiallisesta ymmärtämisestä.

[Jaakko Hakkinen]

Ymmärrän, että Häkkinen haluaa erottaa ajatukset ja teot toisistaan ja nostaa esille sen, missä vaiheessa ajatuksesta tulee teko. Herää kuitenkin kysymys, minkä vuoksi tämä ero on hänelle niin tärkeä.

Pikemminkin herää kysymys, miksi sinulla on jatkuva tarve yrittää keksiä ihmisten sanomisille kätkettyjä motiiveja? Sellainen vivahtaa vainoharhaan, etenkin kun olen jo monesti kertonut että minun motiivini on varmistaa että asiat ymmärretään oikein ja että ketään ei nimitellä perusteettomasti. Sama "kätketty motiivi" on myös Suomen oikeuslaitoksella, kun se selvittelee ketä on nimitelty miksikin ja millä perusteella. Menisikö jo vihdoin jakeluun?

Hienoa, että ilmeisesti kuitenkin tunnustat sentään sen, että ajatukset ja teot ovat eri asioita - tai ainakaan et väittänyt aktiivisesti vastaan vaan harhauduit sivupolulle.

1. joku pitää saksalaisia herrakansana
2. joku pitää herrakansuutta oikeutena hallita alempia kansoja käytännössä

Voidaanhan nuo aivan hyvin erotella, mutta käytännössä natsismissa oli ja on aina kyse vaihtoehdosta 2 ja vaihtoehdossa 2 on kyse natsismista, joten erottelu ei enää tässä keskustelun vaiheessa ole relevantti. Käsittääkseni Emma-Liisa ja jsn puhuivat viime kommenteissaan natsismin rasistisuudesta eivätkä rasismin yleisestä määritelmästä, josta Jaakko puolestaan puhuu.

Ilmeisesti tosiaan tässä on tosiaan puhuttu ainakin jossain määrin eri asioista. Toisaalta nämä asiat kietoutuvat yhteen: minusta kuitenkin on myös natsin määritelmän kannalta olennaista, voiko olla "rivinatseja" jotka kuuluvat vain ykköskohtaan eivätkä kakkoskohtaan - eivätkö sellaiset siis ole natseja? Voiko natsin ja ei-natsin välinen raja siis kulkea esim. natsipuolueen sisällä? Jos taas ykköskohdan mukainenkin on natsi, silloin kaikki natsismi ei ole rasismia, koska ykköskohta ei täytä Rastaan käsitystä rasismista.

Natsismi oli ideologia ja ideologiahan tarkoittaa ajattelutapaa, joka oikeuttaa ja kannustaa järjestämään ihmisten väliset suhteet jonkin tavoitteen mukaiseksi. Kun natsistinen ideologia aina luo tai vähintäänkin pyrkii luomaan äärimmäisiä valta- ja alistussuhteita olemuksellisesti erilaisiksi miellettyjen ihmisryhmien välille, niin vastaahan se silloin Rastaan rasismi-määritelmää aivan täydellisesti. Huomataan nyt, että Rastaskin puhuu rasistisista ajattelu- ja puhetavoista rasistisen toiminnan ohella.

Rastas ei siis erota toisistaan ajattelua ja tekoja. Hän erottaa toisistaan a) ajattelussa, puheessa ja toiminnassa ilmenevän ihmisten luokittelun, johon liittyy valta- ja alistussuhde, ja b) luokittelun, johon ei liity. A)=rasismia, b)=jotain muuta.

Erittäin tarkka analyysi. Mutta A-kohta ei kokonaisuudessaan ole vielä rasismia, vaan sitä tarkentavat Rastaan aukikirjoittamat lauseet:
1. "Toiseksi, rasismi rakentuu epätasa-arvoisille valtasuhteille, ja samalla se uusintaa ja tuottaa niitä, joten pelkkää erojen toteamista tai huomioimista ei tulisi vielä määritellä rasismiksi."
2. "Siksi olen halunnut tässä työssä tarkastella rasismina sellaisia suomalaisuuden kyseenalaistavia, rodullistavia, poissulkevia ja alistussuhteita tuottavia käytäntöjä, joiden taustalla on tieto tai oletus jonkun ihmisen juurista Suomen ulkopuolella."

Ensimmäisessä kohdassa olet oikeassa sanoessasi, että "Natsismi ei ollut pelkkää "erojen toteamista ja huomioimista". Se oli myös väitettyjen ja todellisten erojen arvottamista, tuohon arvottamiseen nojautuvaa politiikkaa ja siten rasismia - Rastaan määritelmän mukaan."

Natsismi toteutti hyvin pontevasti käytännössä näitä valtasuhteita, joten lopputulos oli ilman muuta rasismia. Tätä en ole missään vaiheessa kiistänyt - sen sijaan olen kysynyt, missä menee natsin ja ei-natsin välinen raja? (Ks. viestin alku.) Eli vaikka natsismi täytti rasismin kriteerit, jokainen "rivinatsi" välttämättä ei täytä niitä - saati sitten "vain" natsihenkinen, jollaiseksi Suomen Sisua on viranomaisten taholtakin nimitetty.

Tässä on minun nähdäkseni yksi erimielisyyden syy: Jussi Jalosen mustavalkoisesta mielestä se, että natsismi täyttää rasismin kriteerit, tekee samalla jokaisesta natsista ja jopa natsihenkisestä rasistin - minun mielestäni taas tällaista automaatiosääntöä ei voi olettaa, vaan automaattisesti rasisteja ovat vain ne natsit, jotka ideologiansa oikeuttamia syrjintätoimia ja joukkotuhoja panivat aktiivisesti toimeen. Kaikkien "rivinatsien" ja "natsihenkisten" kohdalla asia täytyy kuitenkin arvioida yksilöllisesti. Muuten päädytään absurdiin tilanteeseen, jossa Pentti Linkola olisi vastuussa ja tuomittaisiin vankilaan Pekka-Eric Auvisen kouluammuskelun takia, koska heillä oli sama ideologia. Tämä olisi täysin kestämätöntä niputtamista oikeusvaltion kannalta.

Kakkoskohta tuo mukaan sen aspektin, että rasismi määrittyy kohderyhmän ominaisuudesta käsin. Natsismi ei voi olla rasismia vain siksi, että saksalaisia pidettiin ylempänä rotuna, vaan vasta siksi, että juutalaisia pidettiin alempana rotuna ja heitä sen vuoksi tuhottiin.

[Sami Raninen]

voiko olla "rivinatseja" jotka kuuluvat vain ykköskohtaan eivätkä kakkoskohtaan - eivätkö sellaiset siis ole natseja? Voiko natsin ja ei-natsin välinen raja siis kulkea esim. natsipuolueen sisällä? Jos taas ykköskohdan mukainenkin on natsi, silloin kaikki natsismi ei ole rasismia, koska ykköskohta ei täytä Rastaan käsitystä rasismista.

Riippuu tietysti natsin määritelmästä. Ääritapauksissa jokaista Kolmannen valtakunnan sotilasta tai viranomaista nimitellään natsiksi. Se on tietenkin monellakin tapaa harhaanjohtavaa. Ehkä voimme kuitenkin rajata tässä yhteydessä natsin tarkoittamaan ihmistä, joka on jossain määrin sisäistänyt natsi-ideologian. Tällöin voidaan epäilemättä aina puhua rasismista, koska natsi-ideologia lakkaa olemasta natsi-ideologiaa, jos siitä poistetaan rasismi (nyt puhun jotain aiempaa kommenttiani vastaan, mutta saahan sitä muuttaa mieltään).

Jos ihminen ei ole rasisti, hän on niin kaukana natsismista, että hänen nimittämisensä natsiksi täyttänee jo solvauksen kriteerit.

Mitä tulee siihen erään kirkkoslavistin jäsenyydestä nauttivan järjestön väitettyyn "natsihenkisyyteen": Pidän kyllä äärimmäisen kaukaa haettuna ajatusta, että maahanmuuttokriittisen järjestön yhteydessä syytös natsihenkisyydestä voisi tarkoittaa mitään muuta kuin syytöstä rasistisuudesta. Tai siis tarkemmin sanottuna: se voi viitata rasismin ohella muutamaan muuhunkin asiaan, mutta rasismiin se viittaa joka tapauksessa.

Siitä voidaan sitten keskustella erikseen, onko syytös oikeudenmukainen tai nykytilanteessa ajankohtainen. En ole perehtynyt asiaan. Mutta jos järjestöä nimitetään natsihenkiseksi, niin viittaako se nimitys tässä tapauksessa muka Wagneriin tai sadomasohenkiseen univormuharrastukseen? Mihin muuhun se voisi viitata kuin käsitykseen siitä, että järjestö edustaa natsistista ja siten rasistista ideologiaa? Maahanmuuttokriittisyyden ei tarvitse olla natsismia tai edes rasismia, mutta natsihenkinen maahanmuuttokriittisyys on mitä suurimmalla todennäköisyydellä rasismia. Tästä lienee nyt jauhettu tarpeeksi?

automaattisesti rasisteja ovat vain ne natsit, jotka ideologiansa oikeuttamia syrjintätoimia ja joukkotuhoja panivat aktiivisesti toimeen.

Olen ehdottomasti ja jyrkästi eri mieltä. Kyllä rasistiksi voi ja pitää automaattisesti kutsua jokaista henkilöä joka puheillaan uusintaa ja ylläpitää rasistista ideologiaa, vaikka ei osallistuisikaan ideologiaa toteuttavaan suoraan toimintaan. Muuten langetaan melkoiseen tekopyhyyteen ja samalla "päädytään absurdiin tilanteeseen", jos saan lainata itse käyttämääsi ilmaisua:

Muuten päädytään absurdiin tilanteeseen, jossa Pentti Linkola olisi vastuussa ja tuomittaisiin vankilaan Pekka-Eric Auvisen kouluammuskelun takia, koska heillä oli sama ideologia. Tämä olisi täysin kestämätöntä niputtamista oikeusvaltion kannalta.

Älä loukkaannu, mutta tuo vertaus on epäonnistunut. Eivät ideologiat tai maailmankatsomukset (yleensä) ole kiellettyjä vaan ideologian mukaiset teot. Tuon esimerkin nojalla Linkolaa ei voisi kutsua misantroopiksi, koska hän ei edusta misantrooppista käytäntöä vaan pelkästään teoriaa. Tai jos Linkolaa kutsutaan misantroopiksi, siitä seuraa, että häntä rangaistaan toisen misantroopin teoista. Ei se asia sentään nyt ihan niin mene.

Ei uusnatsejakaan tuomita vankilaan ideologian vaan tekojen takia.

Erittäin tarkka analyysi. Mutta A-kohta ei kokonaisuudessaan ole vielä rasismia, vaan sitä tarkentavat Rastaan aukikirjoittamat lauseet:
1. "Toiseksi, rasismi rakentuu epätasa-arvoisille valtasuhteille, ja samalla se uusintaa ja tuottaa niitä, joten pelkkää erojen toteamista tai huomioimista ei tulisi vielä määritellä rasismiksi."
2. "Siksi olen halunnut tässä työssä tarkastella rasismina sellaisia suomalaisuuden kyseenalaistavia, rodullistavia, poissulkevia ja alistussuhteita tuottavia käytäntöjä, joiden taustalla on tieto tai oletus jonkun ihmisen juurista Suomen ulkopuolella.

A-kohdasta: Ilmaisin epäilemättä liian epäselvästi ja ylimalkaisesti. Mutta kun kirjoitin:

a) ajattelussa, puheessa ja toiminnassa ilmenevän ihmisten luokittelun, johon liittyy valta- ja alistussuhde,

- niin tarkoitin kyllä täsmälleen samaa kuin Rastaskin tuossa lainaamassasi kohdassa. Jos ihmisen luokittelemisesta johonkin kategoriaan seuraa ko. ihmisen joutuminen valta- ja alistussuhteen osapuoleksi, luokittelussa ei enää ole kyse pelkästään "erojen toteamisesta ja huomiomisesta".

Siteeratussa Rastaan tekstissä kohta 2 on selvästikin tutkimuskohtaista kysymyksenasettelun konkretisointia eikä enää rasismin yleistä määritelmää. Muutenhan rasismin yleiseen määritelmään käytännössä sisältyisi se, että rasismia esiintyisi vain Suomessa! Rastas sitäpaitsi käyttää kakkoskohdan yhteydessä ilmaisua "tässä työssä".

Joka tapauksessa itse aion vastaisuudessakin nimittää rasismiksi myös niitä tapauksia, joissa ihmisten välisiä "valta- ja alistussuhteita" tuotetaan ja perustellaan viittaamalla jonkin ryhmän olemukselliseen biologiseen tai kulttuuriseen paremmuuteen - vaikka kohderyhmien ominaisuuksia ei erityisesti määriteltäisi. Enkä oikein usko, että Rastaskaan olisi tästä eri mieltä. Väitteeseen paremmuudesta sisältyy automaattisesti myös väite huonomman olemassaolosta. Eikä niiden huonommiksi oletettujen "muiden" nimeäminen tai yksityiskohtainen luokittelu erilaatuisen huonouden alaryhmiin liene minkään määritelmän mukaan edellytys rasismista puhumiselle.

Koko kysymys on sikäli vähämerkityksellinen, että omaan olemukselliseen paremmuuteensa uskovat tuntuvat käytännössä aina muodostavan jonkinlaisia valta- ja alistussuhdetta perustelevia stereotypioita "huonompien" olemuksesta.

[Vetehinen]

Siitä voidaan sitten keskustella erikseen, onko syytös oikeudenmukainen tai nykytilanteessa ajankohtainen. En ole perehtynyt asiaan. Mutta jos järjestöä nimitetään natsihenkiseksi, niin viittaako se nimitys tässä tapauksessa muka Wagneriin tai sadomasohenkiseen univormuharrastukseen?

Jos oikein Jussi Jalosen pointin tajusin, niin ko tapauksessa natsihenkisyys viittasi vanhaan kirjalistaan, jossa oli natsihenkisiä kirjoja ja toki myös kommunistien opus tai opuksia.

Suomen Sisu kai puolustautui kansallismielisyydellään ja kielsi olemasta natsihenkinen.

Mihin muuhun se voisi viitata kuin käsitykseen siitä, että järjestö edustaa natsistista ja siten rasistista ideologiaa? Maahanmuuttokriittisyyden ei tarvitse olla natsismia tai edes rasismia, mutta natsihenkinen maahanmuuttokriittisyys on mitä suurimmalla todennäköisyydellä rasismia. Tästä lienee nyt jauhettu tarpeeksi?

automaattisesti rasisteja ovat vain ne natsit, jotka ideologiansa oikeuttamia syrjintätoimia ja joukkotuhoja panivat aktiivisesti toimeen.

Olen ehdottomasti ja jyrkästi eri mieltä. Kyllä rasistiksi voi ja pitää automaattisesti kutsua jokaista henkilöä joka puheillaan uusintaa ja ylläpitää rasistista ideologiaa, vaikka ei osallistuisikaan ideologiaa toteuttavaan suoraan toimintaan.

Rasistinen teko voi olla myös rasistisen aatteen levittäminen eikä edellytä henkilökohtaista osallistumista syrjinnän tapahtumaan.

Esimerkiksi Annika Forsanderin laatimat ehdotukset maahanmuuttajien suosimisesta työhönotossa Helsingin kaupungissa ovat rasistisia, vaikka Forsander ei itse osallistu palkkaamisessa tapahtuvaan syrjintään, mutta hänen rasistinen tekonsa on etnisen syrjinnän suosimista koskevan suunnitelman laatiminen ja levittäminen.

[Vetehinen]

Koko kysymys on sikäli vähämerkityksellinen, että omaan olemukselliseen paremmuuteensa uskovat tuntuvat käytännössä aina muodostavan jonkinlaisia valta- ja alistussuhdetta perustelevia stereotypioita "huonompien" olemuksesta.

Tuo on mielestäni riittämätöntä ja vaatii tarkennukseksi, että myös toisen, ei vain oman, olemukselliseen paremmuuteen uskovat muodostavat valta- ja alistussuhteita.

[Sami Raninen]

Esimerkiksi Annika Forsanderin laatimat ehdotukset maahanmuuttajien suosimisesta työhönotossa Helsingin kaupungissa ovat rasistisia, vaikka Forsander ei itse osallistu palkkaamisessa tapahtuvaan syrjintään, mutta hänen rasistinen tekonsa on etnisen syrjinnän suosimista koskevan suunnitelman laatiminen ja levittäminen.

No, enpä ole perehtynyt tähänkään asiaan, joten en tiedä, mitä Forsander on todella ehdottanut ja onko ehdotuksessa järkeä. Etniseen taustaan perustuva positiivinen syrjintä ei äkkiseltään kuulosta hyvältä ajatukselta, vaikka olisikin tarkoitettu vain siirtymäkauden ilmiöksi.

Mutta jos taas pitäydytään ketjussa usein siteeratussa rasismin määritelmässä, niin tuskinpa tuolla Forsander-jutulla on rasismin kanssa yhtikäs mitään tekemistä. Tarkoitus tuskin on saattaa kantaväestöä alistettuun asemaan tai maahanmuuttajien vallankäytön kohteeksi. Voisin myös veikata, että ehdotuksesta puuttuvat kokonaan oletukset kantaväestön ja maahanmuuttajien pysyvistä ja olemuksellisista eroista.

Vai voidaanko näyttää toteen, että Forsanderin mielestä 1) kantasuomalaiset ovat olemuksellisesti huonompia ja siksi heitä pitää syrjiä tai 2) maahanmuuttajat ovat olemuksellisesti huonompia ja tarvitsevat siksi etuoikeuksia kun eivät muuten pärjää? Veikkaisin melkein, että ehdotusta - jos joku siis todella on maahanmuuttajien positiivista syrjintää ehdottanut - perustellaan integroimisella sekä valta- ja alistussuhteiden murtamisella eikä ihmisryhmien pysyvillä eroilla. Huono idea ehkä, mutta ei rasismia.

Alkaa kyllä pikkuhiljaa vituttaa tämä keskustelu...taidan jättää väliin enemmät kommentoinnit.

[Vetehinen]

Vai voidaanko näyttää toteen, että Forsanderin mielestä 1) kantasuomalaiset ovat olemuksellisesti huonompia ja siksi heitä pitää syrjiä tai 2) maahanmuuttajat ovat olemuksellisesti huonompia ja tarvitsevat siksi etuoikeuksia kun eivät muuten pärjää?

En tiedä voidaanko näyttää toteen kumpaakaan, vaikka ne molemmat olisivatkin Annika Forsanderin mielipiteitä. Pitäisi päästä Forsanderin pään sisälle eikä se ole mahdollista.

Tavoitteena on lisätä kaupungin palveluksessa olevien maahanmuuttajien osuus samaksi kuin heitä on kaupungin asukkaina. Se taitaa olla noin kaksinkertainen suomenruotsalaisten osuuteen verrattuna.

Etnisyyden perusteella tapahtuva työhönotto on joka tapauksessa laitonta.

Helsingin kaupungilla on myös ohjelma palkata tiettyihin tehtäviin vain suomenruotsalaisia eli äidinkielen perusteella. Sekin on laitonta.

Ymmärrän oikein hyvin, että on paljon helpompaa keskustella ulkomaalaisten rasismista kuin kohdata oman maan rasistisia järjestelmiä. Ollaan kasvettu omien järjestelmien osiksi, eikä huomata niiden sisältämää rasismia.