Liikekannallepano- salaliitto tuli julki toukokuun alussa 1945.
Puolustusvoimain komentajaksi kenr. E. Heinrichsin tilalle vaihdettiin
kenr.ltn. J.F. Lundqvist.
Eduskunnassa SKDL teki 6 / 1945 välikysymyksen ns. sotasyyllisistä, Hertta Kuusinen nimesi samalla syylliset.
Hertta Kuusisen puheen oli kirjoittanut Urho Kekkonen ja oikeusministeri U. Kekkonen luonnosteli myöskin pääministeri J.K. Paasikiven vastauspuheen 7 / 1945 .
Taannehtivan ja jatkosotaan rajatun lain laati oikeusministeri UKK.
YYA- ajan jälkeen on osoitettu välirauhansopimuksen 13. pykälää tulkitun Suomessa väärin lähinnä Urho Kekkosen toimesta.
Zhdanovilla ei ollut Stalinin valtuutusta poliittisiin oikeudenkäynteihin Suomessa ja Mannerheimin koskemattomuuden Stalin oli taannut,
kotikommunistit olivat täysin ymmällään.
Näytösoikeudenkäynti sotasyyllisyydestä aloitettiin 11 / 1945 ja
tuomiot luettiin 2 / 1946.
Zhdanov puhui sotasyyllisoikeudenkäyntien aikana Suomen
"moraalisesti äärimmäisten ainesten" vihollistoiminnan uhasta, mikä ilmeni Zhdanovin mukaan erityisesti ns. asekätkentäasiassa.
Asekätkennällä oli - paljastuessaan - suuri merkitys sodanjälkeisessä Suomessa, jossa "hoipertelijoita", "äskenkääntyneitä" ja opportunisteja esiintyi melkoisesti.
YYA- aikana sanottiin liikekannallepano- salaliiton olleen Suomelle vahingollista toimintaa.
Asekätkentä, sotasyyllisyys, Puna- Valpon toiminta limittyvät toisiinsa.
Asekätkentäjutun näytösoikeudenkäynti alkoi 2/1947 ja
tuomiot 3/1948.
Presidentti Urho Kekkonen puhui Paasikivi- seuran juhlassa 27/11 1977 Finlandia- talolla sotasyyllisyyskysymyksestä:
"Meidän on yksin oman sieluntilamme vuoksi otettava tarkastelun alaiseksi myös tämä asia, joka aikoinaan vaikutti varsin järkyttävällä tavalla Suomen yleiseen mielipiteeseen.
Meidän on myös päästävä niin lähelle tätä arkaa asiaa, että se ei vaivaa liikkumistamme kuin kiven siru sukassa."
UKK:n puheen viimeinen lause:
"tapahtui vääryys tai ei, mielestäni asiassa sittenkin meneteltiin viisaasti."
(puheessa sanotaan "syyllisenä" tuomitun pastori Kukkosen näin sanoneen.)
Paasikivi yritti ensin sihteerinsä termillä, selvitä "komiteahautauksella" (Hornborg) ja viivytteli ja harasi vastaan myöhemminkin, joten UKK:n puheen "me"- muoto ei Paasikiveä koske, vaikka juhla olikin tämän 107-v. syntymäpäivän kunniaksi järjestetty.
Tuo kivensiru taisi hiertää UKK:n sukassa ?
Veikko Palvo