Tapio Onnela kirjoitti: ↑19.02.19 15:45
Jarmo Mäkelä kirjoittaa HS:n kolumnissaan Suomen ulkoministerin Venäjän vierailusta, jossa käsiteltiin mm. Venäjän eroa Euroopan neuvostosta, Venäjältä tulleesta, Lapissa havaitusta gps-häirinnästä sekä Minskin sopimuksesta, jota Venäjä ei aio noudattaa. Mutta näiden ajankohtaisten aiheiden lisäksi kolumnissa käsiteltiin myös
Leningradin piiritystä, jonka päättymistä juhlittiin Pietarissa tammikuussa.
Olisiko piiritys vaatinut yhtä paljon kuolonuhreja, jos Venäjä ei olisi Saksan kanssa solmitun Molotov-Ribbentropp sopimuksen seurauksena hyökännyt 1939 Suomeen?
radioasema Eho Moskvyn erikoistoimittaja Julia Latynina omassa nimikko-ohjelmassaan.
pohti Leningradin saarron aikaisen ruokahuollon ongelmia ja muistutti, että kaupungin pohjoispuolella ei ollut saksalaisia vaan suomalaisia joukkoja. Ne olivat pysähtyneet maiden väliselle vanhalle rajalle, eivät osallistuneet kaupungin pommituksiin eivätkä hyökänneet sitä kohti.
(HS, 18.2.2019)
Millainen Neuvostoliiton ruokahuolto lienee kokonaisuudessaan ollut 1941 alkaneen ww2:n ja suuren isänmaallisen sodan aikana? NL:n viljelyalueista hyvin merkittävä Euroopan puoleinen osa Venäjästä oli miehitettynä ja sodan jaloissa. Tehtaita sanottiin NL-aikana siirretyn Uralin taa n. 1500 kpl niitä sen kummemmin erittelemättä, mutta ainakaan viljelysmaata ei voinut siirtää.
Jos vaihtoehtoisessa historiassa Suomen olisi ollut mahdollista pysytellä puolueettomana, niin saksalaisten saartaessa Leningradin Suomesta ei olisi elintarvikeapua kyetty antamaan. Eikä sitä Itämeren kautta olisi tullut LendLeasenakaan, Saksa hallitsi Itämerta ja Tanskan salmia.
WW2- aikana NL:ssa ei kirjoiteta olleen nälänhätää, ehkä elintarvikepula on mennyt sodan laskuun, sillä heti sodan jälkeen 1946 - 1947 Neuvostoliitossa on ollut nälänhätä.
Neuvostoliiton ja Venäjän historiankirjoituksissa ei näyttäisi olevan kovinkaan suuria eroja? Vuonna 2009 Kari Kaunismaa väitös Punatähdestä kaksoiskotkaan,
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/ ... sAllowed=y historian oppikirjoissa ja
NLn ja Venäjän historioitsijoista.
Neuvostoliiton aikana Talvisotaa ei ollut, se oli vain rajakahakka ja sankarillisen puna-armeijan opetettiin "vapauttaneen" 1944 mm. Karjalan Kannaksen ja Viipurin, vanhan Neuvostoliiton alueen ja kaupungin.
Fasistinen Suomi oli siis hyökännyt neuvostohistorioitsijoiden mukaan ( Suomen ) Karjalaan ja Kannaksella lähelle Leningradia, jonka huoltoreittiä Laatokalla fasistien suuremmin Saksaa ja Suomea erittelemättä sanottiin pommittaneen.
Leningradin turvallisuuskysymys 1939 ei näyttäisi olleen esillä NL:n historian oppikirjoissa, lieneekö liiemmin vieläkään?
Molotov- Ribbentropp -sopimus ja sen salainen lisäpöytäkirjakaan etupiirijakoineen ei ole ollut oppikirjoissa esillä ja mm. Katynin tapahtumat 1940 keväällä eräs venäläishistorioitsija näyttää 2000-luvulla väittävän saksalaisten tekemiksi.
Kari Kaunismaa väitöksessään lainaa neuvostolaisten ja venäläisten historioitsijoiden kirjoituksia.
sivu 229. otsikko: "Epävarmoin askelin kohti demokratiaa." ( Jeltsinin aika ) ja siv. 231.alk.: "Varmoin askelin takaisin" ( Putin ) näyttäisi 2009 väitöksessä kuvaavan kehitystä Venäjällä hyvin, oppikirjoissakin?
Lenin on Venäjällä suistettu NL-aikaisesta asemastaan, asia näyttäisi tulevan esille muistakin yhteyksistä kuin tästä väitöskirjasta?
sivu 216. alkaen : "Uuden Venäjän vakiintuva johtajakuva-otsikolla: "Perestroikaan asti Leninin Koottujen teosten esittämä lause Leninin kirjeestä 22.10.1919 Trotskille:
`Eikö meidän pitäisi mobilisoida vielä 20 000 Pietarin työläistä lisää ja hyökätä massiivisesti Judenitshia vastaan."
Lause kootuissa
oli sensuroitu ja arkistosta alkuperäinen:
"Eikö meidän pitäisi mobilisoida vielä 20 000 Pietarin työläistä lisää, sekä noin 10 000 porvaria,
sijoittaa konekiväärit heidän taakseen, ampua muutama sata ja hyökätä massiivisesti Judenitshia vastaan."
"Ei sensuroimaton Leninin kirje Trotskille 22.10.1919 historian oppikirjoissa Venäjällä ole."
sivu 218.: "Perusk. 9 lk:n hist. oppikirja: Punainen terrori oli Leninin johtamana..... 1918 - 1922 yli 8 miljoonaa venäläistä kuoli."
Ja Leningradin ruokahuoltoonkin liittyen sivulla 241.: " Kesällä 1944 Berija raportoi Stalinille, kuinka eri alueilla syötiin kuolleita kissoja, koiria, ruohoa ja juuria." lähdeviite 711.
Ja 30.11.1939 alkaen Stalinin päämääränä oli ilmeisen kiistatta, kiistatta ainakaan lännessä, valloittaa Suomi 2 - 3 viikossa ja asettaa Terijoen nukkehallitus puna-armeijan kuormastosta valtaan Helsingissä?
"kiistatta ainakaan Lännessä", siinäkin on mielestäni länsimaisissa historian kirjoituksissakin usein vieläkin havaittavissa ero Puolan jaon ja Talvisodan aikaan ja
lähes kaksi vuotta MR-sop. etupiirijaosta 1941 kesästä alkaneeseen "Liittoutuneitten aikaan"?
Veikko Palvo