Kohdassa 2 tarkoitin lähinnä ympäristön ja perimän koevoluutiota. Ja tuollaista 30 000 - 10 000 vuoden perspektiiviä. Metsästäjä-keräilijöiden tieto oli keskeisesti hyvin muuttumatonta: piti oppia ja muistaa paljon, mutta ei ratkaista uusia ongelmia.Klaus Lindgren kirjoitti: 2. Harjoittelun kautta lisääntynyt perinnöllinen älykkyys on joko a) silkkaa lamarkismia, eli nykyisen biologisen tietämyksen vastaista, tai sitten b) kohdan 1.mukaista epigeneettistä periytymistä tai sitten c) ympäristön vaikutusta, kuten tässäkin keskustelussa on moneen kertaan todettu: matemaatikon ja filosofin lapsi harjaantuu kotonaan koko lailla eri asioihin kuin metsätyömiehen ja kämppäemänän lapsi ja se taas heijastunee aikanaan äö-testeissäkin. Tähän voi myös todeta, että teollistuminen nimen omaan on tehnyt tarpeettomaksi paljon sellaisia taitoja ja tietoja, joiden pitäminen yksinkertaisina tai vähäistä älyä vaativina on aikamoista väheksyntää.
3. Arvelinkin, että kun 1700-luvun Britannian tai 1900-luvun Intian maatyöläiset siirtyivät hiilikaivoksiin, heidän ympäristönsä ei muuttunut ainakaan älyllisesti stimuloivammaksi. Edellisten komenttieni valossa en kuitenkaan sittenkään jaksa oikein uskoa, että ylemmät luokat olisivat perinnöllisesti älykkäämpiä kuin alemmat. Tai että Lynn olisi oikeassa kun väittää naisten olevan n. viisi pistettä vähemmän älykkäitä kuin miehet. Juuri yhteiskunnallisten luokkien ja sukupuolien kohdalla kun nuo ympäristön vaikutukset siihen, mitä virikkeitä ihminen saa ja mitä kykyjä hänen sallitaan kehittää, ovat historiantutkijan silmissä erityisen ilmeiset.
Vaan jos ajatteleme, että muita parempi älykkyys olisi ollut syynä Egyptin tai Mesoptamian (tai Kiinan tai Indus-virran alueen tai....) nousuun joskus 2000 tai 3000 vuotta eaa ja sitten länsieurooppalaisten älykkyys olisi renessanssista lähtien noussut huimasti ja siksi Eurooppa olisi noussut maailman johtoon, emme tunnu päässeen puusta pitkään. Tämä taas siksi, etä joudumme seuraavaksi hakemaan syitä sille, miksi se älykkyys nousi, ja sitten päädymme lopulta hakemaan niitä samoja taloudellisia, sosiaalisia, ekologisia ja muita syitä joita haeskelimme jo ennen kuin otimme sen älykkyyden mukaan tekijäksi, eikö totta?
Kohtaan 3: Oletit alun perin että älykkäämmät tekevät vähemmän lapsia. Tämähän ei ole väestömuutoksen perusmekanismi vaan koulutuksen ja elintason nousu vähentää syntyvyyttä. Toisaalta ainakin koulutettavuuserot liittyvät älykkyyteen (yliopistollakin jahdataan tosi lahjakkaita opiskelijoita, jotka lisäksi olisivat vielä ahkeria ja motivoituneita). Tässäkin älykkyyden kehitys ei luullakseni ole niin nopeaa kuin ajattelet. Ja kuten tässä aikaisemmin on käynyt ilmi, niin eurooppalaiset ja amerikkalaiset eivät ole kaikkein älykkäimpiä.
Mutta kaikissa näissä kysymyksissä, niin kuin myös sukupuolten välisten älykkyyserojen vertailuissa viimeinen sana on empiirisen tutkimuksen, ei moraalisten spekulaatioiden tai toiveajatusten!