Presidentti Kekkonen neuvotteli Kosyginin kanssa idänkaupasta, öljystä ja maakaasusta 1969 ja Neste Oy alkoi suunnitella kolmatta jalostamoaan neljälle lisäöljymiljoonatonnille vuodessa Hankoniemen Tvärminneen saaden aikaan suuren ympäristösodan.
Hallitus ratkaisi sodan päättämällä alkuvuodesta 1973 sijoittaa jalostamon Ketteliin Pyhämaalle, jonka Valtioneuvosto päätti liittää Uuteenkaupunkiin.
Kustannukset nousivat Tvärminnen 1000 miljoonasta mk:sta 1300 miljoonaan ja lisäksi hallitus lupasi avustaa n. 200 miljoonalla tie- ja väylärakentamisessa.
Suomen Pankkikin suositteli Porvoon Sköldvikin jalostamon laajentamista, mikä tuli maksamaan 730 miljoonaa mk. Keskeiset yksiköt valmistettiin Exxon-Esson ja Shellin lisensseillä.
Kekkonen lähetti Toukokuussa 1973 pääministeri Kosyginille kirjeen ehdottaen öljyputken rakentamista Sköldvikiin, jonka jalostamon laajennussuunnittelu käynnistyi syksyllä.
Kauppa- ja Teollisuusministeriö näyttää halunneen sijoittaa jalostamon Ketteliä etelämmäksi ja UKK lähetti 1.11.1973 myllykirjeen teollisuusministerille: https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1 Ja sitten iski öljykriisi idänkauppaankin.
NL:lle oli edullisempaa toimittaa öljyä Länsi-Eurooppaan, öljykriisi oli tehnyt sen mahdolliseksi. USA yritti varoitella, mutta sekin oli valmis vaihtamaan öljybarreleita vehnäbusheleihin.
Öljynvientiä Suomeen ei nostettu 6 miljoonasta tonnista vuodessa 10 milj. tonniin.
( 2002 Suomi toi 11, 895 milj. raakaöljytonnia, Primorsk-Koiviston kapasiteetin verran) NL:n kannalta Suomi oli jo laivojen rakentaja sille, Länsi-Saksa mm. tarjosi NL:lle kiinnostavampia poliittistaloudellisia etuja.
Ei 10 miljoonaa vuosittaista öljytonnia, eikä öljyputkea Sköldvikiin.
Hallitus lopetti ympäristösodan jalostamopaikkaa siirtämällä ja KTM näyttäisi siirrelleen jalostamoa vielä silloinkin, kun UKK oli jo päättänyt asian?
Tvärminnen ympäristösotaa 1969 - 1972 johti prof. Ernst P. Palmén ja tuota sotaa käytiin puhtaasti luonnonsuojelusyistä.
Koijärvellä 1979 olivat liikkeellä mediaa tehokkaasti hyödyntävät ideologiset ympäristöaktivistit, jotka kritisoivat mm. kulutusyhteiskuntaa. Koijärveläisille luonnonsuojelu näyttäisikin olleen sivuseikka, keino ideologiseen tavoitteeseen pääsemiseksi?
Veikko Palvo
Tvärminnen öljynjalostamo
Valvojat: Klaus Lindgren, Agricola
-
Veikko Palvo
- Viestit: 853
- Liittynyt: 12.10.09 13:13
-
Veikko Palvo
- Viestit: 853
- Liittynyt: 12.10.09 13:13
G.Kompan menetelmällä turpeesta polttoainetta
Gustaf Komppa esitti turpeesta polttoainetta menetelmänsä 1920-luvulla. Saksassa
I.G.Ruhrchemien polttoaineita kivihiilestä- tuotanto käynnistyi 1920-luv. lopulla, menetelmä on ollut Fischer-Tropsch.
Korkean hinnan johdosta Kompan menetelmää ei otettu Suomessa käyttöön ja Saksan ww2-aikaisen synteettisen polttoainetuotannonkin kirjoitetaan olleen hyvin kallista.
Tri Albert Sundgrenin voiteluaineita turpeesta projekti käynnistyi 1941 ja siinä lienee käytetty osittain Kompan menetelmää ja osittain Fischer-Tropsch -laitteita. Tuotanto on jäänyt muutamaan sataan litraan voiteluainetta ja muutamaan tuhanteen litraan polttoaineita, 50 000 t polttoainetta olisi vaatinut 700 000 t turvetta.
Suo Oy:kin perustettiin 1943.
(Suomen bensiinintuonti 1938 oli ollut 140 000 tonnia) Raakaöljynjalostamoakin on kaavailtu turvetehtaalle ja saksalaiset ovat 1943 syksyllä tarjonneet Suomelle alun perin Italiaan tarkoitetun jalostamon laitteistoa. Hallitus on pitänyt tarjousta liian kalliina ja epärealistisena.
YLE raportoi 15.11.2007 Vapo Oy:n suunnitteleman turvedieselin ilmastopäästöjen olevan VTT:n tutkimusten mukaan luultua pienemmät. Kyseessä lienee jälleen ollut professori Kompan tai Fischer-Tropsch -menetelmä?
Nykyisin puhutaan u u s i s t a vaihtoehtoenergiamuodoista, mutta eikös tervanpolttokin ollut puun kuivatislausmenetelmä ja kivihiilen kuivatislauksella / kaasuttamisella on tehty kaupunkikaasua ja samalla koksia jo 1700-luvun alussa?
Kolmosjalostamo, Tvärminneaie, toteutui Sköldvikin jalostamon laajennuksena.
Eduskunta päätti 1954 ensimmäisen, Naantalin raakaöljyjalostamon rakentamisesta.
Englanti ja USA jättivät marraskuussa 1954 vastalausenootit ulkoministerille, mutta Naantalin jalostamon suunnitteli USAlainen ins.tsto Lummus, joka oli jo 1930-luvulla osallistunut Stalinin teollistamisprojekteihin ja teknologiakin tuli USA:sta. Sotakorvauksista vapautunut metalliteollisuus ja telakat sidottiin idänkauppaan ja -politiikkaan ja hylättiin Lännen rohkaisemat hankkeet etsiä vientiä Länteen.
Öljynsaanti loppui ensimmäisen kerran yöpakkashallituksen aikana.
Idänkauppa oli kuitenkin suurimmillaankin vain 20 - 25 % Suomen ulkomaankaupasta ja puunjalostusteollisuuden länsivienti ja kauppa 75 - 80 %.
Tasapainoilusta idän ja lännen välillä on puhuttu paljonkin, mutta missäköhän määrin ehdotukset öljyntuonnin lisäämiseksi 10 miljoonaan t/v olivat vain idänpoliittisia?
NL:lla oli ollut toimitusvaikeuksia Ventspilsistäkin.
Veikko Palvo
lähdet.: netistä & Markku Kuisma: Kylmä sota- kuuma öljy, wsoy 1997
I.G.Ruhrchemien polttoaineita kivihiilestä- tuotanto käynnistyi 1920-luv. lopulla, menetelmä on ollut Fischer-Tropsch.
Korkean hinnan johdosta Kompan menetelmää ei otettu Suomessa käyttöön ja Saksan ww2-aikaisen synteettisen polttoainetuotannonkin kirjoitetaan olleen hyvin kallista.
Tri Albert Sundgrenin voiteluaineita turpeesta projekti käynnistyi 1941 ja siinä lienee käytetty osittain Kompan menetelmää ja osittain Fischer-Tropsch -laitteita. Tuotanto on jäänyt muutamaan sataan litraan voiteluainetta ja muutamaan tuhanteen litraan polttoaineita, 50 000 t polttoainetta olisi vaatinut 700 000 t turvetta.
Suo Oy:kin perustettiin 1943.
(Suomen bensiinintuonti 1938 oli ollut 140 000 tonnia) Raakaöljynjalostamoakin on kaavailtu turvetehtaalle ja saksalaiset ovat 1943 syksyllä tarjonneet Suomelle alun perin Italiaan tarkoitetun jalostamon laitteistoa. Hallitus on pitänyt tarjousta liian kalliina ja epärealistisena.
YLE raportoi 15.11.2007 Vapo Oy:n suunnitteleman turvedieselin ilmastopäästöjen olevan VTT:n tutkimusten mukaan luultua pienemmät. Kyseessä lienee jälleen ollut professori Kompan tai Fischer-Tropsch -menetelmä?
Nykyisin puhutaan u u s i s t a vaihtoehtoenergiamuodoista, mutta eikös tervanpolttokin ollut puun kuivatislausmenetelmä ja kivihiilen kuivatislauksella / kaasuttamisella on tehty kaupunkikaasua ja samalla koksia jo 1700-luvun alussa?
Kolmosjalostamo, Tvärminneaie, toteutui Sköldvikin jalostamon laajennuksena.
Eduskunta päätti 1954 ensimmäisen, Naantalin raakaöljyjalostamon rakentamisesta.
Englanti ja USA jättivät marraskuussa 1954 vastalausenootit ulkoministerille, mutta Naantalin jalostamon suunnitteli USAlainen ins.tsto Lummus, joka oli jo 1930-luvulla osallistunut Stalinin teollistamisprojekteihin ja teknologiakin tuli USA:sta. Sotakorvauksista vapautunut metalliteollisuus ja telakat sidottiin idänkauppaan ja -politiikkaan ja hylättiin Lännen rohkaisemat hankkeet etsiä vientiä Länteen.
Öljynsaanti loppui ensimmäisen kerran yöpakkashallituksen aikana.
Idänkauppa oli kuitenkin suurimmillaankin vain 20 - 25 % Suomen ulkomaankaupasta ja puunjalostusteollisuuden länsivienti ja kauppa 75 - 80 %.
Tasapainoilusta idän ja lännen välillä on puhuttu paljonkin, mutta missäköhän määrin ehdotukset öljyntuonnin lisäämiseksi 10 miljoonaan t/v olivat vain idänpoliittisia?
NL:lla oli ollut toimitusvaikeuksia Ventspilsistäkin.
Veikko Palvo
lähdet.: netistä & Markku Kuisma: Kylmä sota- kuuma öljy, wsoy 1997