Muita aiheita...
Väärää rommia
"Ja koska tiedoksi on ilmoitettu, että se tavara, jota rommin nimellä suuressa paljoudessa Suomeen tuodaan, ainoastansa vähäksi osaksi on todenperäistä eli oikeata rommia, mutta parhaastansa jyvistä tehtyä, värjättyä väkiviinaa, tahdomma Me sen ohessa armossa säätää, että kuin tavaran todenperäisyys on epäiltävä, siitä kohta pitää ilmotettaman Yli-Tullijohtokunnalle..."
Arpajaiskielto
Huhtikuun 27. päivänä annettiin armollinen julistus, jossa selitettiin, miten viime vuonna annettu arpajaisten järjestämistä koskeva kielto vuodelta 1772 oli ymmärrettävä. Huonekalu- ja tavara-arpajaiset oli kielletty ilman lupaa siinä tapauksessa, että osanottajille luvattiin voittoja tai järjestäjä pyrkii saamaan voittoa itselleen. Sellaisesta tuomittiin sakkoa 5-50 hopearuplaa. Sen sijaan niitä sai järjestää, jos arvoilla kerättiin rahaa vain hyväntekeväisyyteen.
Kansakouluasia
Kansakoulun järjestämistä valmistava komitea antoi ehdotuksensa, jossa esitettiin sekä kansakoulujen että opettajaseminaarin ja mallikoulujen perustamista. Senaatin ja hallitsijan päätös asiassa oli kuitenkin, että koulujen perustamista vielä lykätään, mutta keskustelua jatketaan. Sitä varten asiakirjat käännettiin suomeksi.
Jyväskylään päätettiin kuitenkin perustaa "pienempi väliaikainen laitos" opettajien koulutusta varten. Sen kulut maksettiin valtion varoista. Tämä seminaari aloitti Jyväskylässä elokuun 13. päivänä. Se oli suomenkielinen ja johtajaksi määrättiin kansakoulujen yliinspehtori Uno Cygnaeus.1
Seminaari
Asetus "väliaikaisen seminarion asettamisesta kansakoulun miehisja vaimois-opettajien kasvattamiseksi Suomessa" annettiin maaliskuussa.
Seminaariin hakijan tuli olla 18-vuotias, ehtoolliselle laskettu, ruumiillisesti terve ja olla rauhallista mielenlaatua sekä käytökseltänsä hyvätapaiseksi tunnettu. Hänen tuli osata seuraavat tiedot ja taidot: hyvä kristillisyyden oppi, puhdas sisäluku, taito välttävällä käsialalla kirjoittaa äidinkieltä sanapuvun puolesta virheettömästi, joku tottumus käyttää luvunlaskennon neljää laskutapaa, taipumus kuvanpiirtoon ja lauluun sekä joku kätevyys käsitöihin.
Oppilaita otettiin 10 kumpaakin sukupuolta. Nämä saivat seminaarista ruuan, asunnon ja muun ylöspidon. Tästä oppilaat maksoivat 120 mk vuodessa, paitsi ne varattomat, jotka otettiin vapaaoppilaiksi. Tämä mahdollisti, kuten oli tarkoituskin, että opettajia kasvatettaisiin rahvaan lapsista, jotka tunsivat tulevan toimintaympäristönsä.
Suomen kieli
Toukokuun 11. päivä annettin lupa pitää yliopistossa luentoja suomen kielellä, "jos useammat kuulijat sanottua kieltä osaavat". Suomen kielen professoriksi hallitsija nimitti Elias Lönnrotin jälkeen kielentutkija August Ahlqvistin.
Filosofia
Yliopiston historiallis-kielitieteellinen ja "luonnois-määräysopillinen" tiedekunta muutettiin filosofiseksi tiedekunnaksi. Siveysopin ja tieteen sääntöjen professorin viran nimeksi tuli jälleen filosofian professorin virka. Viran haltija J.V. Snellman kutsuttiin senaatin jäseneksi.
Historian professorit
Suomen historian professorin virka, jota hoiti Z. Topelius, vakinaistettiin nimikkeellä Suomen, Venäjän ja pohjoiskansain historia professori. Yleisen historian virkaan nimitettiin riidan päätteeksi Suomen historian tutkija Georg Zacharias Forsman.
Forsman julkaisi professuuria varten väitöskirjan Tiedot Suomen suvun muinaisuudesta. Tänä vuonna ilmestyi myös Opiksi ja huviksi, Lukemisia Suomen perheille I. Nämä julkaisut osoittavat, että Forsman, joka käytti nimeä Yrjö Koskinen, oli enemmän kansanvalistaja kuin akateemikko – aivan kuten virkaveljensä Topelius. Forsman kuului Snellmanin suomenmieliseen piiriin. Snellman ajoi häntä voimakkaasti virkaan. Vastaan olivat liberaalit ja luonnontieteen edustajat.
Ihmisen ikä
Helsingfors Dagbald kertoi 7.7., että Egyptissä oli ihmisiä jo 12.000 vuotta sitten ja Pohjois-Amerikasta oli löydetty 50.000 vuotta vanha luuranko.
Amerikasta
Yhdysvaltain ulkoministeriö lähetti Pietariin tiedon, että Yhdysvaltojen presidentti oli myöntänyt tunnustuksia suomalaisille merimiehille ja kalastajille, jotka olivat edellisenä vuonna pelastaneet merihätään joutuneita amerikkalaisia Suomen rannikolla Tammisaaren edustalla.
Mehiläisessä julkaistiin 16-sivuinen kertomus Kirous, jossa kuvattiin, millaista pelkoa intiaanit herättävät Amerikan uudisasukkaissa.
Suomessa ilmestyi J. Bäckvallin Kuwaelemia Amerikasta, joka kertoi jännittäviä tarinoita intiaaneista, panttereista ja metsästäjäneidosta.