Valtiopäivät
"Suomenmaan Kenraalikuvernööri, jalkaväen kenraali vapaaherra Platon Iwanowitsch Rokassowsky, joka oli valittu ja määrätty lakkauttamaan valtiopäivät ja laskemaan säädyt kotiin, löydytti itsensä kello puolivälissä yksi jälkeen puolenpäivän valtiosaliin."
Näin alkoi J.Snellmanin allekirjoittama pöytäkirja valtiopäivien päättäjäisitä huhtikuun 15. päivänä.
Aleksanteri II:n puhe valtiopäivien päättäjäisissä 15.4.1864. Sivu 1. Sen.yleinen kanslia Ei 1. Kansallisarkisto.
"en voi olla siitä valittamatta, että muutamat keskustukset valtiopäivillä ovat saattaneet väärään käsitykseen siitä suhdasta, jossa Suuriruhtinaanmaa on Venäjän Keisarikuntaan".
Syynä Aleksanterin huomautukseen oli, että säädyt olivat ottaneet esille yksinomaan hallitisijalle kuuluvia asioita. Näitä olivat mm. Venäjän palveluksessa olevien oikeus edustaa säätyään, valtiopäivien määräaikaisuus, senaatin suhde säätyihin ja päätösvalta tulliasioissa.
Päättäjäissä kaikkien säätyjen puhemiehet esittivät kiitokset hallitsijalle. Talonpoikien August Mäki-Peska oli erikoisen vakuuttava:
"Yhdessä asiassa rohkenemme kuitenkin jokaisen rinnalle astua. Vilpittömässä uskollisuudessa ja alamaisessa rakkaudessa korkeinta hallitsijaansa kohtaan on Suomen yhteinen kansa aina vahvana pysynyt, ja siinä rakkaudessa ja uskollisuudessa ei nykyinenkään talonpojan sääty tahdo ketään edellensä laskea...
... Historia ei anna meistä väärää tuomiota. Luottamuksella voimme jättää asiamme tulevaisuuteen ja sanoa: nyt sinä lasket Herra palvelias rauhaan menemään!"
Tulokset
Valtiopäivien merkittäviä päätöksiä olivat paloviinan kotitarvepolton kieltäminen, johon talonpojat vihdoin taipuivat. Aatelisto puolestaan luopui yksinoikeudestaan säterimaahan, eli aatelistiloja saivat vastedes omistaa muutkin. Papisto menetti syntyperäoikeuden papinvirkoihin. Määrättiin uudet henkiverot, jossa myös aatelin verovapaus poistui. Säädettiin osia rikoslakiin, joilla poistettiin ruumiinja häpeärangaistukset. Painovapauslaki poisti ennakkosensuurin. Naisista tuli osittain täysivaltaisia ja kunnallishallinto maalla päätettiin uudistaa kokonaan erottamalla seurakunta ja maallinen hallinto toisistaan. Uudet lait jäivät vielä senaatin valmisteluun.