Valtiopäivät
Valtiopäivät avasi kenraalikuvernööri Adlerberg tammikuun 26. päivänä. Hallitsijan sijaisena hän oli nyt myös juhlamenojen keskipisteenä:
"Kohta kuin säädyt ovat kokoontuneet kirkkoon, ilmoitetaan siitä kenraalikuvernöörille. Saatuansa tämän ilmoituksen, lähtee Kk seuranensa kirkolle. Kirkon ovella on Kk:ä vastaan ottamassa Porvoon hiippakunnan piispa kahden provastin kanssa täydessä juhlapuvussa; jolloin piispa tervehtii Kk:ä Raamatun lauseella. Piispan ja provastien johdattaessa astuu Kk kirkkoon. Kk:n astuessa kirkkoon alkaa kirkkomusiikki. Kirkossa käy Kk istumaan vasemmalle puolelle alttarista häntä varten kuoriin asetetulle istuimelle..."
Säätyjen pettymykseksi valtiopäiville saatiin hallitsijan ilmoitus, että perustuslakien täydentämistä ei sen vaikean laadun vuoksi ollut ennätetty tarpeeksi valmistella. Näin asia jäi monen muun ohella odottamaan.
Sen sijaan uusi valtiopäiväjärjestys saatiin ja hyväksyttiin 14. toukokuuta. Se tuli voimaan vuonna 1869. Samoin saatiin kaksi muuta suurta uudistusta: uusi ritarihuonejärjestys ja kirkkolaki. Lisäksi säädyt hyväksyivät väliaikaisen rikoslain. Talonpojat pyysivät myös ruotuarmeijan lakkauttamista. Näin tapahtuikin lokakuussa, mutta ilman säädyn vaikutusta.
Valtiopäivät päätettiin lumisena toukokuun viimeisenä päivänä.