Sotaväki
Sotaoikeus
Suomen asetuskokoelmassa julkaistiin Venäjän sotaministeri Miljutinin allekirjoittama Päivä-Orteri eli päivä käsky, joka sisälsi hallitsijan määräyksen, että vuonna 1867 vahvistettu sotaoikeuden ohjesääntö olisi 1. heinäkuuta lähtien voimassa myös Suomen sotilaspiirin sotajoukoissa. Samalla julkaistiin tätä koskeva erillinen sääntö ja käännös niistä Venäjän sotaoikeuden ohjesäännön pykälistä, joita pidettiin tarpeellisina "maan yleisön tietoon saatettavaksi". Nämä sisälsivät käytännöllisiä määräyksiä sotaoikeuden toiminnasta, asioiden käsittelystä, valittamisesta jne. Määräys koski Venäjän armeijan sotilaita Suomessa.
Suomen oma sotaväki oli lakkautettu. Suomalaista sotavoimaa olivat edelleen Suomen Kaarti ja pieni meriekipaasi. Nämäkin joukot olivat osa valtakunnan armeijaa. Yhteensä miehiä oli näissä vain muutamia satoja. Sen sijaan Venäjän armeijassa oli paljon suomalaisia varsinkin upseereina. He valmistuivat Haminan kadettikoulusta ja jatkoivat uraansa yleensä Venäjällä.
Eläkkeet
Suomalaisten ja venäläisten sotilaiden eläke-etuja selvennettiin. Ne kenraalit, upseerit ja virkamiehet, jotka olivat olleet Venäjän sotaväessä ja jotka siirrettiin Suomen sotaväkeen, saivat laskea eläkkeekseen myös Venäjällä palvellut vuodet.