Valtiopäivät
Valtiopäivät jatkuivat yli vuodenvaihteen ja päätettiin juhlallisesti vasta 24. tammikuuta. Päättäjäisissä talonpoikaissäädyn puhemies korosti maan asukkaiden uskollisuutta hallitsijalle sodan vielä jatkuessa:
"... osin olemme me veljiämme uhraamalla taistelukentällä vähäpätöisellä murtoluvunosalla saaneet ottaa osaa niihin loistaviin voittoihin, jotka Hänen Majesteetinsa armeijat ovat Balkanin niemekkeellä saavuttaneet, mutta tämä on myöskin se halpa uhri, jolla köyhä maamme on ollut avullisna sen suuren tarkoitusperän voittamiseen, johon Keisarillisen Majesteetin kristillinen rakkaus on vaatinut Häntä..."
Valtiopäivillä käsiteltiin suuri määrä asioita. Tuloksiin oltiin pääosin tyytyväisiä. Asevelvollisuuslaista syntyi keskustelua ja sitä jopa vastustettiin julkisesti. Laki kuitenkin hyväksyttiin esitetyssä muodossa. Muita suurempia asioita, joista säädyt tekivät päätöksen, olivat elinkeinolaki, kultakantaan siirtyminen, vaivaishoitolain muutos ja perintöoikeuden tasapuolistuminen. Rautatietä päätettiin jatkaa Tamrereelta Vaasaan eli Nikolainkaupunkiin.
Laki elinkeinoista merkitsi elinkeinovapauden lähes täydellistä toteutumista. Laki vahvistettaisiin ensi vuonna ja tullessaan sen jälkeen voimaan se muuttaisi myös isäntävaltasuhteita.