Kuristusta
Venäjän hallitus ja sen Suomessa toimiva kenraalikuvernööri näkivät suuriruhtinaskunnan erkanevan liian kauaksi valtakunnasta. Hallintoa ja lakeja olisi siksi yhdenmukaistettava. Suomessa tämä pyrkimys koettiin vapauksia rajoittavana kuristuksena.Painovapautta supistettiin antamalla kesäkuun 18. päivä määräys, jonka mukaan anottaessa ilmestymislupaa sanomalehdelle oli mainittava lehden "suunta". Suomalaisten kannalta oli ratkaisevaa, että kenraalikuvernööri sai vallan harkita, tarvitsiko lupaa antaa vai ei. Kieltoon ei näin tarvittu oikeuden päätöstä.
Helmikuussa lakkautettiin Savo-lehti "ainaiseksi". Maaliskuussa määrättin, että ulkomaille ja Venäjälle menevässä postissa on käytettävä ainoastaan venäläisiä postimerkkejä. Joulukuussa hallitsija antoi asetuksen, jolla märättiin, että siviilivirkoihin nimitettäviltä tullaan vaatimaan venäjän kielen taitoa ja venäjänkielentaitoisille on annettava etuoikeus virkoja täytettäessä. Venäjän alamaiset, lukuunottamatta juutalaisia, saivat oikeuden hallita kiinteää omaisuutta Suomessa. Tämä oikeus oli ennestään vain aatelisilla.