Hevoset

Hevoskyyti oli maan tärkein liikennemuoto. Hevosia oli 262.000 ja lisäksi varsoja 29.000. Määrä kasvoi koko ajan ja hevosten laatuun kiinnitettiin huomiota. Valtio tuki hevosjalostusta.

Tänä vuonna maa jaettiin sataan kruununoripiiriin, joissa kussakin tuli olla yksi valtion siitosori. Niitä oli hankittu vuodesta 1870 alkaen hevossiitoksen edistämiseksi. Kruununoria hoiti yksityinen henkilö, joka peri astutusmaksut ja sai oriin omakseen, kun se oli tehnyt 80 varsaa.

Hevosjalostuksesta annettiin myös toinen laki, jossa myönnettiin varat siitoseläinten ostamiseen, neuvontaan, hevosharrastuksen tukemiseen ja palkinnoiksi hevoskilpailuihin. Valtion hevoskilpailuja järjestettiin ympäri maan. Niiden tarkoitus oli rohkaista ihmisiä kasvattamaan hyviä hevosia. Kilpailujen säännöissä oli määräyksiä, joissa korostettiin, että perimmäinen tarkoitus ei ollut rahan ansaitseminen ja voittaminen, vaan yhteinen hyvä. Siksi mm. osanottoa rajoitettiin ja säännöt olivat muutenkin erilaiset kuin ulkomaiden kilpailuissa.

Hevoset juoksivat radan yksitellen ja voittaja oli nopeimman ajan saanut. Jos ero oli alle yksi sekuntti, juoksut uusittiin, kunnes ero oli suurempi. Jokainen säädetyn ajan alittanut sai diplomin ja erikseen todistuksen, että se on sopiva siitoseläimeksi. Kruununorille sai antaa vain yhden palkinnon vuodessa.