Pankkilait

Suomen Pankki sai uuden ohjesäännön. Sen mukaan:

"Suomen Pankilla, joka on Suomen Säätyjen takuun ja hoidon alainen, on tarkoituksena maan raha-asiain pitäminen vakavalla ja turvallisella kannalla sekä maan rahaliikkeen edistäminen ja helpottaminen."

Pankki oli varsin itsenäinen, mutta sitä johtivat säätyjen valitsemat pankkivaltuusmiehet. Pankki oli riippumaton maan hallituksesta eli senaatista. Tosiasiassa se toimi nimenomaan senaatin toiveiden mukaan ja hoiti valtion raha-asioita, mm. suuria valtionlainoja.

Pankin toimiala oli muutenkin laaja. Se antoi paljon lainoja, tänä vuonna 32 miljoonaa markkaa, vaikka maassa oli muitakin pankkeja.

Liikepankit olivat liikevaihdoltaan maan suurin pankkiryhmä. Niiden ottolainaus oli tänä vuonna 186 mmk. Niiden toimintaa sääteli oma laki.

Toiseksi suurin pankkiryhmä oli 163 itsenäistä säästöpankkia. Niillä oli talletuksia lähes 50 miljoonan markan arvosta. Varansa säästöpankit saivat pientallettajilta. Suomessa oli ollut säästöpankkeja jo 1820-luvulta alkaen. Monessa maaseudun säästöpankissa oli perustajana kunta.

Ensimmäinen yleinen säästöpankkilaki annettiin tänä vuonna. Säästöpankin tarkoitus ei ollut tuottaa voittoa, vaan edistää säästämistä, eli "ottaa yleisöltä rahaa korkoa kasvamaan ja lisäämällä korot pääomiin, niitä yhä kartuttaa...".