Kansalaisvapaudet

Painovapauslaki ja yhdistyslaki annettiin 4. tammikuuta. Samalla muutettiin rikoslain 24 § siten, että "joka levittää perättömiä tietoja, jotka ovat omiaan halventamaan hallitusta, eduskuntaa tai sen valiokuntaa tai viranomaista tai laillista yhteiskuntajärjestystä –­ tai aikaansaa vaaraa yleiselle järjestykselle rangaistakoon sakolla. Jos tämä on tarkoituksellista, voidaan tuomita myös vankeuteen enintään vuodeksi".

Hallitus päätti 14. tammikuuta, että kaupunkien välisiä puhelu- ja lennätinlaitoksen puhelinjohdoilla myönnetään säädetystä maksusta kaikille henkilöille ja laitoksille. Sanomalehdet ja uutistoimistot saivat alennusta.

Hallitus antoi 28. tammikuuta määräyksen, että kansalaisluottamuksensa menettäneet henkilöt eivät saa esiintyä julkisissa kokouksissa ja osallistua niiden päätöksiin. Päätös oli voimassa toistaiseksi, enintään 1. kesäkuuta asti. Päätös annettiin, koska valtiorikoksista tuomitut henkilöt olivat "harjoittaneet yhteiskuntavastaista kiihotusta".

Hallitus antoi 16. huhtikuuta määräyksiä, jotka koskivat mm. Suomen lipun ja virkamiehen kuulutuksen halventamista, maanpetokseen tai kapinaan yllyttämistä sekä asevelvollisuuden laiminlyömiseen houkuttelua.

Sakkoa sai myös siitä, jos jätti aseen paikkaan, jossa lapsi saattoi tehdä sillä vahinkoa.

Passi ja paperit

Asetus Suomen kansalaisen ulkomaille matkustamista varten tarvitsemasta passista annettiin 4. heinäkuuta. Passin saannin edellytyksenä oli esteettömyystodistus, josta kävi ilmi, että henkilö oli maksanut veronsa, saanut virkavapauden jos oli virassa, ja suorittanut asevelvollisuuden. Virkamies sai passin vain niin pitkäksi aikaa kuin oli saanut virkavapautta. Seuraja opintomatkoille Itämeren satamakaupunkeihin voitiin myöntää matkustajille yhteispassi enintään kahdeksi viikoksi ilman esteettömyystodistusta. Kotimaassa tuli jokaisella yli 15-vuotiaalla olla henkilöllisyystodistus kotikunnan ulkopuolella.

Poliittiset oikeudet

Vaikka yhteiskunnallista kuri oli kova, Suomessa voitti ajatus, että sodasta huolimatta maata oli rakennettava yhdessä ja myös hävinneille piti antaa jokin arvo ja kansalaisoikeudet. Näitä rajoitettiin mm. vaalien osalta, mutta pääosin suomalaiset, myös työväestö, pääsivät vaikuttamaan asioihin heti sodan jälkeen, mm. kunnallisvaaleissa. Vasemmistoenemmistö tuli moneen kuntaan, mm. Tampereelle. Mukana oli myös kapinaan osallistuneita.

Kevään eduskuntavaalit, joissa sosiaalidemokraatit olivat jälleen suurin puolue ja syksyn presidentinvaalin tulos, tasavaltalaisten voitto, varmistivat kompromissipolitiikan voiton.