Tasavalta
Lauri Ingmanin hallitus erosi 17. huhtikuuta ja pankinjohtaja Kaarlo Castrén muodosti uuden hallituksen.
Eduskunta hylkäsi 25. huhtikuuta äänin 139–38 ja 138–36 lepäämässä olleet hallitsijavaltaiset valtiosääntöehdotukset.
Preidentti K.J. Ståhlberg. Kuva: Museovirasto 57929.
Eduskunta julisti 21. kesäkuuta äänin 173-–23 kiireelliseksi tasavaltaisen hallitusmuodon käsittelyn ja hyväksyi sen äänin 165-–22. Määrävähemmistön turvin kuningasmieliset saivat hallitusmuotoon presidentille suuret valtaoikeudet.
Valtionhoitaja Mannerheim ja venäläinen valkokenraali N.N. Judenitsh olivat tehneet sopimusluonnoksen yhteistyöstä Neuvosto-Venäjää vastaan, sillä bolshevikkien kukistuminen näytti olevan hyvin lähellä.
Mannerheimilla oli yhteyksiä aktivistipiireihin, jotka yrittävät provosoida sodan Neuvosto-Venäjää vastaan, jotta Suomessa voitaisiin toteuttaa vallankaappaus. Hanke ei saanut kokoomuspuolueessa riittävää tukea, joten Mannerheim vahvisti 17. heinäkuuta tasavaltaisen hallitusmuodon ja lain sen täytäntöönpanosta.1
Ensimmäinen presidentinvaali toimitettiin 25. heinäkuuta eduskunnassa. Ehdokkaina olivat Mannerheim ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentti K.J. Ståhlberg, joka tuli valituksi äänin 143-–50. Seuraavana päivänä Ståhlberg antoi eduskunnan edessä hallitusmuodon 24 –§:n edellyttämän juhlallisen vakuutuksensa.
Ståhlberg julkaisi 30. kesäkuuta avoimen kirjeen "kenraali vapaaherra Carl Gustaf Emil Mannerheimin valtionhoitajatoimen päättymisen johdosta". Ståhlberg nimitti 15. elokuuta kansantaloustieteen professori J.H. Vennolan johtaman uuden hallituksen.
Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg. Hän edusti yhteiskuntapolitiikassa linjaa, joka oli valmis kompromissiin sodan hävinneen puolen kanssa. Vain niin voitiin taata yhteiskuntarauha.
Ståhlberg vahvisti elokuussa uudet kunnallislait, jotka olivat kompromissi kahdesta aiemmasta laista.
Vaalioikeutettuja olivat nyt kaikki 21 vuotta täyttäneet, paitsi:
- – holhouksen alaiset
- – se, joka muun syyn kuin varattomuuden vuoksi ei ole maksanut verojaan
- – kunnan vakinaista vaivaishoitoa nauttivat
- – kansalaisluottamusta vailla olevat
- – vaalivilppiä tehneet.
Paitsi että ikärajaa alennettiin, laista poistui maininta, että vaalioikeus on vain kunnallista tuloveroa maksavilla.
Valtioneuvosto päätti 20. marraskuuta, että joulukuun kuudetta päivää on vietettävä Suomen itsenäiseksi julistamisen vuosipäivänä.
Sosialidemokraattien puoluekokous päätti 16. joulukuuta, että puolue ei salli jäsentensä osallistua porvarillisiin hallituksiin kuin erittäin vakavissa tilanteissa, esimerkiksi sodan estämiseksi tai rauhan aikaansaamiseksi.
Ahvenanmaan kysymys oli loppuvuodesta Pariisin rauhankonferenssin käsittelyssä. Suomen hallitus esitti omana kantanaan, että Suomella on kieltämätön oikeus Ahvenanmaan omistamiseen valtiollisessa suhteessa. Kysymys jätettiin Pariisissa toistaiseksi käsittelemättä.