Säädyt
Maan asukkaat jaettiin virallisesti neljään säätyluokkaan, aatelistoon, papistoon, porvaristoon ja talonpoikiin. Näiden lisäksi oli vielä suuri säädyttömien joukko. Säätyjako oli sekä poliittinen, oikeudellinen että arkinen. Poliittiset oikeudet oli neljällä valtiosäädyllä. Työväkeä ja ammatittomia edustivat näiden isännät.Eri säätyihin kuuluvat ihmiset olivat laillisesti erilaisessa asemassa. Aatelisten asiat käsiteltiin osittain eri tuomioistuimissa. Kuolemaan tuomittu aatelismies piti tappaa ampumalla eikä pää pölkyllä.
Arkielämässä säätyero oli jyrkkä mm. käytöksen ja vaatetuksen osalta.
Gustaf Mauritz Armfelt sai Ruotsin hallitukselta luvan palata kotimaahansa Venäjältä, minne hän oli paennut saatuaan kuolemantuomion valtiopetoksesta.
Armfeltit olivat johtavia suomalaisia aatelissukuja. Gustaf Mauritz oli Turun läänin maaherran Magnus W. Armfeltin poika, joka pääsi Tukholmassa Kustaa III:n lähipiiriin ja yleni kenraaliksi. Kuninkaan kuoltua Armfelt joutui epäsuosioon. Hän suunnitteli hallituksen kaatamista, mutta paljastui ja tuomittiin.