Sota
Haavoittuneen suomalaisen sotilaan kuljetus Junkers-lentokoneella. Kuva: Museovirasto, 330.1.-85.
Mannerheim antaa juhlallisen vakuutuksen eduskunnalle. Kuva: Museovirasto, 7.8.-79.
Yhdysvallat kehotti jälleen 30. tammikuuta Suomea irtautumaan sodasta. Yhdysvaltain mukaan Suomen oli itsensä otettava ensimmäinen askel lähentyäkseen Moskovaa. Sen jälkeen Yhdysvallat olisi valmis sovittelemaan maiden välejä.
Neuvostolentokoneet pommittivat Helsinkiä helmikuun alussa, jolloin kuoli 146 siviiliä. Pommitukset johtivat lasten evakuointiin kaupungista.
Mannerheim esitti 8. helmikuuta näkemyksenään Rytille, että Saksa ei pysty lyömään Neuvostoliittoa.
Valtioneuvos J.K. Paasikivi tapasi helmikuussa Tukholmassa Neuvostoliiton lähettilään A.M. Kollontain saadakseen selville rauhanehdot.
Ruotsin kuningas Kustaa V vetosi 6. maaliskuuta Suomen hallitukseen, että Suomi tekisi rauhan.
Paasikivi ja ministeri Carl Enckell lähtivät maaliskuun lopussa Moskovaan keskustelemaan rauhanehdoista, jotka täsmentyivät mm. siten, että Suomi joutuisi maksamaan 600 miljoonaa dollaria sotakorvauksia. Suomen hallitus ilmoitti 18. huhtikuuta torjuvansa rauhanehdot.
Liittoutuneiden kauan odotettu maihinnousuhyökkäys saksalaisia joukkoja vastaan alkoi 6. kesäkuuta Ranskan pohjoisrannikolla.
Neuvostoliitto aloitti 9. kesäkuuta yleishyökkäyksen Karjalan kannaksella erittäin kiivaan tykistötulen ja vahvojen ilmavoimien tukemana. Viikon kuluttua alkoi suomalaisten vetäytyminen Itä-Karjalasta ja neuvostojoukot valtasivat Viipurin 20. kesäkuuta.
Neuvostoliiton jatkaessa suurhyökkäystä Saksan ulkoasiainministeri von Ribbentrop saapui Suomeen. Presidentti Rytin kanssa käytyjen neuvottelujen seurauksena Saksa lupasi aseavustusta Suomelle. (video)1
Yhdysvallat katkaisi 29. kesäkuuta diplomaattisuhteet Suomen kanssa Ribbentrop-sopimuksen takia.
Neuvostoliitto teki Suomen hallitukselle selväksi, että rauhanneuvotteluiden jatkamisen ehtona oli presidentti Rytin eroaminen ja hallituksen vaihdos.
Ryti ilmoitti 1. elokuuta eroavansa. Valtioneuvosto antoi samana päivänä eduskunnalle esityksen laiksi presidentin määräämisestä ilman vaalia. Uuden presidentin toimikaudeksi määrättiin kuusi vuotta.
Marsalkka Mannerheim määrättiin tasavallan presidentiksi 4. elokuuta ja hän nimitti Antti Hackzellin johtaman uuden hallituksen 8. elokuuta. Marsalkka Mannerheim antoi 4. elokuuta juhlallisen vakuutuksensa eduskunnalle.
Saksan yleisesikunnan päällikkö Wilhelm Keitel tuli Suomeen 16. elokuuta. Mannerheim ilmoitti Keitelille, ettei Rytin tekemä sitoumus sitonut häntä.
Suomen hallitus pyysi 24. elokuuta Neuvostoliitolta rauhanneuvotteluiden aloittamista. Neuvostoliitto asetti 29. elokuuta rauhanneuvotteluiden ennakkoehdoksi sen, että Suomi julkisesti katkaisee suhteensa Saksaan, jonka joukoille annettaisiin syyskuun puoliväliin asti aikaa vetää joukkonsa Suomesta.
Eduskunta hyväksyi 2. syyskuuta rauhanneuvotteluiden aloittamisen.
Mannerheim ilmoitti samana päivänä Hitlerille Suomen hyväksyneen Neuvostoliiton rauhanehdot ja siten katkaisevan aseveljeyden Saksan kanssa.
Mannerheim esitti Hitlerille toivomuksen, "että nykyisten olojen purkaminen voisi tapahtua ilman kaikkia mahdollisia kärjistämisiä".
Mannerheim lisäsi uskovansa,
"että Pohjois-Suomessa olevan saksalaisen armeijan suhtautuminen paikalliseen väestöön ja kotimaisiin viranomaisiin tulee siirtymään historiaamme kenties ainoana esimerkkinä vastaavanlaisissa oloissa tavattavasta korrektista ja sydämellisestä suhtautumisesta".