Muita aiheita...
Kirjallisuus
"Sissiluutnantin" jälkeen siveellisyyttä loukkasi jälleen uusi kirja. Hannu Salaman romaani Juhannustanssit ilmestyi lokakuun alussa. Kirja sai pääosin myönteisen vastaanoton.Kotimaa-lehti julkaisi 16. lokakuuta pääkirjoituksen "Rienausta kiiltokansissa", jonka mukaan Salaman kirja häpäisi "eettiset ja uskonnolliset arvot".
–
Arkkipiispa Martti Simojoki piti 11. joulukuuta puheen "Sivistys on moraalinen asia", jossa hän totesi kirjan loukkaavan huomattavan kansanosan tunteita. Arkkipiispan puhe synnytti välittömästi kiivasta väittelyä lehdistössä.
Ryhmä kokoomuksen kansanedustajia jätti 17. joulukuuta hallitukselle kirjelmän, jossa kysyttiin:
"Onko Hallitus tietoinen siitä, että maassa julkaistaan lain vastaisesti jumalanpilkkaa sisältävää ja sukupuolikuria loukkaavaa kirjallisuutta, ja jos on, aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin tällaisen toiminnan lopettamiseksi?"
Kotimaisen kirjallisuuden muita uutuuksia olivat mm. Pentti Saarikosken "Ovat muistojemme lehdet kuolleet" ja Mika Waltarin "Ihmiskunnan viholliset".
Esikoiskirjoina julkaistiin Markku Lahtelan "Jumala pullossa", Timo K. Mukan "Maa on syntinen laulu", Kari Aropuron "Peltiset enkelit" ja Juhani Peltosen "Ihmisiät".
Suomennettuna oli saatavissa mm. James Baldwinin "Mene ja kerro se vuorilla", Gunnar Matssonin "Ruotsalaiset vastatuulessa" ja "Suomalaiset myötätuulessa", Samuel Beckettin "Leikin loppu", Elmer Diktoniuksen "Runoja", Jevgeni Jevtushenkon "Olen vaiti ja huudan", Federico Garcia Lorcan "Runoja", Allen Ginsbergin "Kuolema van Goghin korvalle", Harry Martinsonin "Aniara" ja Marcel Pagnolin "Isäni kunnian päivät".
Ylioppilaslehden päätoimittaja Arvo Salo sai Eino Leinon Seuran palkinnon 11. maaliskuuta.
Turengissa "ammuttiin" 13. tammikuuta ensimmäisen kerran Suomessa lumitykillä keinolunta pujottelumäkeen.
Helsingin poliisilaitos totesi 13. maaliskuuta Eläintarhanajojen radan liian vaaralliseksi ja hylkäsi ajojen järjestäjien kilpailulupa-anomuksen. Suomen rata-autourheilulla oli nyt iso ongelma.
Varkaat murtautuivat 21. maaliskuuta Oulunkylän yhteiskouluun ja veivät ylioppilaskirjoitusten pakollisten vieraiden kielten tehtävät, minkä vuoksi tehtävät jouduttiin uusimaan.
Mainos-TV alkoi esittää yhdysvaltalaista sarjaa "Tyttö tuli taloon", jonka pääosassa oli Inger Stevens. Sarja pohjautui vuonna 1947 tehtyyn Hollywood-elokuvaan "Farmarin tytär".
Kesällä alkoi maailmaa valloittaa uusi naisten uimapukumalli "monokini". Tukholmasta ilmoitettiin 23. kesäkuuta, että yläosattomien uimapukujen käyttö oli sallittu ainakin kuudella Ruotsin uimarannalla.
Suomen suurin matkustajalaiva "Ilmatar", johon mahtui 1.400 matkustajaa ja 50 autoa, aloitti kesäkuussa liikennöimisen Helsingin ja Tukholman välillä. Laivassa oli viisi verovapaata myymälää ja sen hytit olivat tilavat. Viihtyisyyden lisäämiseksi "Ilmattaressa" oli mm. erilliset tilat, jotka oli tarkoitettu erityisesti lasten kanssa matkustaville äideille.
Maarianhaminan seurahuoneella avattiin 4. heinäkuuta Suomen ensimmäinen ruletti, jossa pelipanoksen suuruus oli 50 penniä. Suurin voitto oli kaksikymmentäkertainen.
Pariisissa avattiin 4. joulukuuta Suomen arkkitehtuurin näyttely, joka oli ensimmäinen laajamittainen suomalaisen arkkitehtuurin esittely Ranskassa toisen maailmansodan jälkeen. Esillä olivat mm. Alvar Aallon Teknillisen korkeakoulun ja Viljo Revellin Toronton kaupungintalon suunnitelmat.
Suomi vuonna 2000
Vuonna 2000 käytännöllisesti katsoen koko kansamme on vedetty urbaanisen elämäntavan piiriin. Suomalaisten suuri enemmistö asuu väestökeskuksissa; varsinaisella maaseudullakin asuvat ovat oppineet pitämään kaupunkilaisten elämänmukavuuksia luonnollisina ja niitä vaatimaan.
Täysarvoiselle elämälle asetettavat entistä korkeammat odotukset ovat uudistaneet arvojen järjestyksen: erityistä huomiota kiinnitetään väestökeskusten tarkoituksenmukaiseen suunnitteluun ja kaupunkimiljöön sekä maaseutumaiseman kulttuuriarvojen säilyttämiseen.
Kaupungeissamme 1940– - 1960-luvuilla valmistuneita asuntoalueita pidetään slummeina, koska asunnot ovat liian pieninä ja meluisina.1