Suomen puolesta
Viime syksynä Ruotsiin muuttanut A.I. Arwidsson touhusi Upsalassa kansallisromanttisissa piireissä. Keväällä hän oli kuitenkin juhlapuhujana yliopiston juhlassa – täynnä intoa Suomen puolesta.Viime vuoden mellakointia seurannut levottomuus oli poissa. Yliopiston juhlassa soitti sotilassoittokunta ja laulettiin keisarihymni "Eläköön armias, rakkahin ruhtinas". Myös kenraalikuvernöörille hurrattiin. Ylioppilaat keekoilivat uusissa univormuissaan, joiden kerrottiin lisäävän herrojen arvoa varsinkin naisten silmissä. Opiskelijoiden kanta järjestysasiassa oli voittanut: heitä rankaisee järjestysrikkomuksissa konsistori, eikä poliisi.1
C.A. Gottlund julkaisi Tukholmassa kirjasen Pieniä runoja Suomen poijille ratoxi. Se oli ensimmäinen suomalainen kansanrunouskokoelma. Hän puolusti Upsalassa myös tutkimustaan suomalaisista sananlaskuista (De proverbiis Fennicis).
Jacob Juden teki kirjan suomen kieliopista Försök till utredande af Finska Språkets Grammatik, jossa hän puolusti murteellisuuksista vapaata yleiskieltä. Oikeinkirjoituksessa hän hylkäsi nyt x:n ja z:n, mutta kirjoitti edelleen kulda, ramba, randa. Hän julkaisi myös sananlaskukokoelman.
Aura-kalenteri ilmestyi toisen kerran. Se sisälsi kansallisromanttisia kirjoituksia ruotsinkielellä.