Muita aiheita...
Kuluttaja-asiamies ilmoitti 5. tammikuuta, että matkatoimistojen oli täsmällisesti ilmaistava mahdolliset aika- ja muut rajoitukset mainostaessaan hintojaan "alkaen"-käsitteellä.
Suomen työvoimasta noin 4 % oli helmikuussa osa-aikatyössä.
Suomen Pankki ja pankit solmivat 8. maaliskuuta sopimuksen kassavarantotalletuksista. Suomen Pankki halusi noin 2,5 miljardin markan talletuksilla estää pankkien liiallisen luottokilpailun.
Hallitus päätti 11. huhtikuuta lopettaa pennin kolikon valmistuksen. Penni säilyi kuitenkin vielä toistaiseksi raha- ja laskentayksikkönä.
Työttömät halusivat 11. toukokuuta kiinnittää "rukkasmarssilla" valtiovallan huomion vaikeaan asemaansa. He kumosivat 30 kottikärryllistä työrukkasia eduskuntatalon portaille.
Oy Alko Ab todettiin 11. heinäkuuta pohjoismaiden tuottoisimmaksi yritykseksi. Alko oli ainoa suomalainen yritys, joka mahtui kymmenen tuottoisimman joukkoon.
Suomen markka revalvoitiin 21. syyskuuta noin 2 %:lla.
Postin uusin ylpeys, Helsingissä sijaitseva Pasilan automaattinen lajittelukeskus, vihittiin käyttöön 16. lokakuuta.
Suurin työllisyyspolitiikan ongelma niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä on laaja työttömyys, joka uhkaa jäädä pysyväksi. Nykyinen työllisyyspessimismi perustuu lähinnä siihen, että nykyisin tunnetuilla ja poliittisesti mahdollisilla keinoilla on vaikeata, ehkäpä mahdotonta estää työttömyyden pysymistä suurena. Se mikä on poliittisesti mahdollista, muuttuu kuitenkin aikojen kuluessa ja myös talouspolitiikan keinot kehittyvät. Työttömyys on niin suuri yhteiskunnallinen epäkohta, että pitkään jatkuessaan se epäilemättä johtaa niin suuriin poliittisiin paineisiin, että radikaalitkin toimenpiteet työttömyyden poistamiseksi käyvät mahdollisiksi.
Automaation väitetään aiheuttavan niin suuren tuottavuuden nousun, että seurauksena olisi työttömyyden pysyvä kohoaminen. Mikroelektroniikan sovellusten suurin potentiaalinen alue on konttoriautomaatiossa. Automaation vaikutukset tuottavuuteen ja työllisyyteen riippuvat yleisestä taloudellisesta kasvuvauhdista, joskin automaatio toisaalta vaikuttaa kasvuvauhtiin ja muovaa vahvasti eri tuotantosektoreiden osuutta kokonaistuotannosta ja -työllisyydestä. Ennustettu ja pelätty automaatiokehityksen nopeutuminen saattaa olla juuri se tuottavuutta vahvasti nostava ja tuotantopanoksia säästävä tekninen muutos, joka tarvitaan maailmantalouden kasvun nopeuttamiseen.1
Sanomalehdissä käsitetään uusi tekniikka tällä hetkellä ATK-pohjaisena tekstinkäsittelynä, jossa toimittaja kirjoittaa juttunsa suoraan tietokoneen kanssa yhteydessä olevaan näyttöpäätteeseen. Vanhoista työvaiheista jää pois latominen, oikoluku ja korjailu.
Jo vuonna 1974 ensimmäisenä suomalaisena sanomalehtenä Turun Sanomat kokeili näyttöpäätejärjestelmää. Silloinen systeemi osoittautui vielä keskentekoiseksi, mutta tuosta voidaan sanoa alkaneen ATKpohjaisten tekstinkäsittelyjärjestelmien tulon suomalaisiin toimituksiin. Tällä hetkellä kirjoitetaan päivittäin näyttöpäätteillä ainakin Kalevan, Keskisuomalaisen, Satakunnan Kansan, Savon Sanomien, Turun sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien toimituksissa.
1970-luku on avannut melkoiset näkymät kääntämällä perinteisen tuotantokeskeisen lehtitekniikan toimituskeskeiseksi. Päättyvää vuosikymmentä voidaan pitää sanomalehtitekniikan rajuimpana muutoskautena sitten painokoneen keksimisen. Tästä eteenpäin alalla työskentelevät voivat valmistautua yhä suurempiin muutoksiin: kehitysmahdollisuuksilla ei juuri nyt näytä kattoa olevan.2